Kokoomus

  • 1 660 184
  • 13 324

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Keskustasta ei sellaiseksi tunnetusti ole, PS keskusta-vasemmistolainen ja Kokoomus alkaa lähestyä yhä enemmän vasemmistoa. Mutta löytyisikö uudelle oikeistopuolueelle jalansijaa kansan keskuudessa? Varmasti yrittäjät ja arvokonservatiivit löytäisivät puolueen, mutta mitä olen itse keskustellut, pidetään oikeistoa pelkkänä rikkaiden käsikassarana jota tavan tallaajan ei parane äänestää.

Mun mielestä kokoomusnuorten pitäisi pistää pystyyn ihan oma puolue. Olen heidän kanssaan todellakin monesta asiasta eri mieltä, mutta siinä jos missä olisi oikeistolainen puolue ja sitä Suomen poliittinen kenttä todellakin kaipaisi. Mutta ei tule tapahtumaan. Nythän kokoomusnuoret aina tietyin väliajoin "repäisevät" linjapuheillaan ja ehdotuksillaan, ja sitten kasvavat muutaman vuoden ja ovatkin jo ihan ehtoja nyky-kokoomuslaisia vailla mitään omia mielipiteitä, kun poliittisen urakehityksen takia on kaikki omat mielipiteet hylätty.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mun mielestä kokoomusnuorten pitäisi pistää pystyyn ihan oma puolue...

Niin, mikäli maahan perustettaisiin uudelleen se 1900-luvun alun Nuorsuomalainen puolue (jota ei tule sekoittaa 1990-luvun höttö-nuorsuomalaisiin), joka ilmoittaisi olevansa liberaali ja porvarillinen, niin kyllä heille varmasti olisi kysyntääkin.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Niin, mikäli maahan perustettaisiin uudelleen se 1900-luvun alun Nuorsuomalainen puolue (jota ei tule sekoittaa 1990-luvun höttö-nuorsuomalaisiin), joka ilmoittaisi olevansa liberaali ja porvarillinen, niin kyllä heille varmasti olisi kysyntääkin.

Aivan varmasti olisi kysyntää eikä kyseessä myöskään olisi mikään hörhöpuolue, joten mikään "hörhöleima" ei olisi esteenä. Sitäpaitsi jos Suomessa vuonna 2011 käydyissä eduskuntavaaleissa hieman alta 10 000 ihmistä äänesti Suomen Kommunistista puoluetta ja tämän vuoden EU-vaaleissakin n. 6000, niin jo on kumma jos ei toinen äärilaita saisi huomattavasti enemmän ääniä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kun julkiselta siivotaan turhaa jengiä pois, se vaikuttaa kysynnän pienenemisen kautta myös yksityiseen sektoriin... ja ottaa aikansa, ennenkuin tämä jengi työllistyy tuottaviin töihin. Tämä on vain tehtävä... mielummin itse... ja ennenkuin Troikka tekee sen meidän puolestamme.

420 792 työntekijää kunnissa

Tästä vapaasti karsimaan ne turhat pois. Näyttäisi että lähihoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, lastenhoitajat, perushoitajat, peruskoulun luokanopettajat, ja koulunkäyntiavustajat ovat niitä kuormasta syöviä julkisia virkamiehiä joista eroon hankkiutumalla taloutemme pelastuu. Noista saa helposti ne "kymmenet tuhannet virkamiehet" joille antaa monoa. Sairaanhoitajat lienevät edelleen Jykän suojeluksessa ja eri nimikkeisiin lääkäreihin kokkarit tuskin koskevat.

Alkupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutis.../420-792-tyontekijaa-kunnissa-kuka-saa-lahtea
Loppupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-fi/uutis...-792-tyontekijaa-kunnissa-katso-loput-ammatit
 
Esimeriksi pysäköinninvalvojat. Onko niiden välttämätöntä olla kuntien palkkalistoilla? Eikö sama homma hoituisi ostopalveluna? Moniko palstalaisista on käynyt Helsingin Kisahallissa? Sunnuntaiaamuisin lipunmyyntiakvaariossa on kolme palkollista hoitamassa tehtävää, johon riittäisi yksikin henkilö. Pitääkö siivoajien olla kuntien palkkalistoilla? Eikö tuota voida hoitaa ostopalveluna?

Ja sitten tämä surullinen Palmia, jonka työntekijäöistä ainakin osa nostaa korkeampaa palkkaa kuin mitä samasta työstä olisi tarpeellista maksaa.

Kyllähän suunta on jo pidemmän aikaa ollut se, että noita avustavia tehtäviä kunnissa hankitaan ostopalveluina. Ei esim. Espoon kaupungin palveluksessa enää siivoojia ole. Muistaakseni pysäköinninvalvonnan kohdalla rajoitteen asettaa nykyinen lainsäädäntö. Pyskäköinnin valvoja kun käyttää julkista valtaa antaessaan sakkoja.
 
Ja sitten tämä surullinen Palmia, jonka työntekijäöistä ainakin osa nostaa korkeampaa palkkaa kuin mitä samasta työstä olisi tarpeellista maksaa.
Ei kunta niistä palkkojen suuruuksista päätä, vaan ne määrittyvät yleensä työehtosopimuksissa.

Kyllä, ja yksityisen puolen sopimus on joidenkin ammattiryhmien kohdalla työntekijälle heikompi kuin julkisen puolen sopimus. Ainakin mikäli on JHL:ää uskominen.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
420 792 työntekijää kunnissa

Tästä vapaasti karsimaan ne turhat pois. Näyttäisi että lähihoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, lastenhoitajat, perushoitajat, peruskoulun luokanopettajat, ja koulunkäyntiavustajat ovat niitä kuormasta syöviä julkisia virkamiehiä joista eroon hankkiutumalla taloutemme pelastuu. Noista saa helposti ne "kymmenet tuhannet virkamiehet" joille antaa monoa.

Vai olisiko niin, että monoa pitäisi antaa jokaisella hallinnon alalla joko tilaajajohtajalle tai tuottajajohtajalle. Se toinen voisi jäädä esim. koulutoimenjohtaja -nimikkeellä töihin. Samaa tietä saisivat mennä miljoonat hallinnon erilaisilla päällikkö-nimikkeillä olevat turhakkeet. On tyypillistä vasemmistolaista ällöpropagandaa marssittaa framille lastentarhan opettajat yms. suorittavan portaan edustajat kun puhutaan julkisen sektorin pöhöttyneisyydestä. Se pöhöttyneisyys löytyy kentästä totaalisesti vieraantuneesta kuntahallinnosta, jossa pesii ympäri Suomea tuhansia henkilöitä, joilla ei ole mitään annettavaa oman hallinnon alansa käytännön työlle. Pahimmillaan he ovat suorastaan haitaksi, kuten esimerkiksi erilaiset koulutoimen "suunnittelijat" mikä heidän virkanimityksensä kulloinkin sattuu olemaan.

En pysty sanomaan kuinka paljon näitä turhakkeita on. Siten en pysty arvioimaan minkälaisia säästöjä olisi saatavissa. Varmaa on kuitenkin, että säästövaraa löytyy julkisesta hallinnosta ja nimenomaan sieltä hallinnon puolelta. Valtion puolelta (ja edelleen pysytellen minulle tutulla koulupuolella) voisi kysyä miksi meillä täytyy olla erikeen opetusministeriö ja opetushallitus (jälkimmäisessä n. 600 työntekijää). Voisiko yhdistämisellä säästää jonkun verran, jos ei muuta niin OPH:n pääjohtajan liksan?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vai olisiko niin, että monoa pitäisi antaa jokaisella hallinnon alalla joko tilaajajohtajalle tai tuottajajohtajalle. Se toinen voisi jäädä esim. koulutoimenjohtaja -nimikkeellä töihin. Samaa tietä saisivat mennä miljoonat hallinnon erilaisilla päällikkö-nimikkeillä olevat turhakkeet.

Lasketko noista kahdesta dokumentista yhteen ne kaikki tilaajajohtajat, tuottajajohtajat ja turhakepäälliköt. Kuinka monta miljoonaa päätä niistä tulee yhteensä? Helppo homma leukojen louksuttajallekin.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Sanoinko, että niistä tulee miljoonia päitä? Minusta olisi varsin miellyttävää jos kotikunnastani saataisiin kymmenenkin turhaketta pihalle, etenkin jos ne ovat päällikkötasoa. Jos kuvitellaan turhakkeen tienaavan 4000 euroa kuussa ja siihen lyödään normaalit sosiaalikulut päälle, tarkoittaa se n. 60 000 euroa vuodessa eli kymmenen hengen karsinnalla 600 000. Sama 300 kunnassa tekisi säästönä 180 miljoonaa euroa.

Pikkuraha kansantaloudessa, mutta sillä saa esimerkiksi 6 000 sairaanhoitajan liksat. Mutta hei, sinun mielestäsi tämä on suun soittoa ja mitään karsintaa hallinnossa ei tietenkään kannata tehdä.

Ja kun vauhtiin päästiin. Jos oletetaan, että viisi kuntaa yhdistyi. Jokaisella oli oma sivistystoimenjohtaja, liksa 5 000 kuussa. Yhdistynyt kunta tulee varmasti toimeen yhdellä sivistystoimenjohtajalla, joten turhakkeeksi jää neljä pomoa. Heidän kustannuksensa ovat vuodessa noin. 85 000 per naama. Eli yhteensä 340 000. Sillä rahalla saisi kustannettua melko mukavasti luokkaryhmiä pienemmiksi tai erityistä tukea sitä tarvitseville oppilaille, tai vanhusten palveluja tai... Mutta, eihän se käy, kun meillä on tämä erinomainen viiden vuoden irtisanomissuoja, jolla kuntaliitosten myötä mahdollisesti syntyvät julkisen sektorin säästöt onnistutaan eliminoimaan täysin. Ymmärtäisin, ettei tätä lakia ole muutettu, jos Kepu olisi hallituksessa, mutta nyt, ei voi kun pyöritellä päätä.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Tässä Tietoviikon kirjoituksessa kirjoituksessa Valtorin hankintajohtaja Mikko Vuorikoski nyökyttelee ja lataa.

”Samoja tehtäviä saatetaan tehdä useassa eri virastossa ja ministeriössä. Virkamiesten pitäisi olla rehellisiä. Heidän on asetettava kyseenalaiseksi, ovatko kaikki heidän tekemänsä tehtävät tarpeellisia ja kysyttävä itseltään: ’Olenko minä oikea henkilö tekemään juuri tätä tehtävää, vai voisiko sen yhdistää johonkin toiseen tehtävään ja kuuluisiko se tehdä jossakin muualla.’ Tämä on peruslähtökohta”, Vuorikoski lataa....”Usein vastustajat vetoavat tunnepohjaisesti siihen,kuulee sanottavan, että nyt aletaan irtisanoa opettajia ja sairaanhoitajia, vaikka kyse on turhan byrokratian, turhien töiden ja tehokkaan työn esteiden poistamisesta. Olemassa olevat työntekijät voivat tekniikan avulla tehdä työtään tehokkaammin”, Vuorikoski sanoo. Hän arvioi, että vähennykset saadaan kokoon luonnollisella poistumalla.

Yksityisellä puolella kerätyllä kokemuksellani se että ajatus että kymmenessä vuodessa olisi mahdollista säästää 4 prosentia työvoimasta ei kuulosta kovin kunnianhimoiselta (20 000 on neljä prosentia puolesta miljoonasta).

Yksityisellä tuollaista ei kutsuta kymmenen vuoden tehostamisohjelmaksi vaan neloskvartaaliksi.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Demarit ovat olleet kovimpia irtisanomissuojan kannattajia (vaikka eivät tosin oikeista syistä). Irtisanomissuoja ei ole ollut ihan pelkästään huono asia, sillä jos oikeasti aletaan puhumaan massairtisanomisista, niin niistä kokonaistaloudelle sekä sosiaalisektorille aiheutuvat kustannukset pitää myöskin laskea yhtälöön. Ilman suojaa olisi ehkä jo rynnätty harkitsemattoman laajoihin toimiin. Nimittäin jos yhtäkkiä laitetaan saman alan ihmisiä luokkaa 10 000 kilometritehtaalle, niin varmuudella kaikki eivät työllisty uudestaan useampaan vuoteen. Siitä seuraa vähintää työttömyysmenojen kasvua, terveydenhuolto siirtyy työterveydenhuollosta julkiselle puolelle lisäten kuormitusta, osalle irtisanotuista voi tulla lieveilmiöitä kuten alkoholismia tai mielenterveyden ongemia, joiden hoito maksaa yhteiskunnalle. Tämän jälkeen pitäisi arvioida mikä vaikutus on kymmenen tuhannen henkilön (tai perheen) ostovoiman putoamisella. Kierrosta poistuva raha vaikeuttaa yritysten toimintaa ja investointihalua - erityisesti jos jollekin paikalle osuu suurempi työttömyysaalto. Ja vaikutus tietenkin kertautuu, kun yrittäjillä on vähemmän rahaa käytössä, niin he puolestaan kuluttavat ja investoivat vähemmän jne.

Tuolla en tarkoita sitä, etteikö ns. turhia virkoja pidä tunnistaa ja lakkauttaa, mutta yhtäkkiset massairtisanomiset eivät ole kyllä paras keino. On hyvin vaikeaa arvioda paljonko niiden nettohyöty on, jos edes plussan puolelle päädytään. Tehostamista pitäisi tehdä koko ajan sitä mukaa kuin sellaiseen huomataan mahdollisuus. Yhtäkkisillä suurilla leikkauksilla on väistämättä myös negatiivisia vaikutuksia talouteen, joten ne pitää näin keskellä lamaa hajauttaa pidemmälle ajalle tai lykätä tehtäväksi vasta kun nousu on alkanut. Taloutta ei saada kasvamaan vähentämällä investointeihin käytettävissä olevaa rahaa suurilla leikkauksilla. Taloustilanteen parantamiseen pyrkiminen ainoastaan leikkaamalla aiheuttaa hyvin helposti talouden alamäen jyrkkenemisen, jopa oikaisemattoman syöksykierteen vaaran.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
. Valtion puolelta (ja edelleen pysytellen minulle tutulla koulupuolella) voisi kysyä miksi meillä täytyy olla erikeen opetusministeriö ja opetushallitus (jälkimmäisessä n. 600 työntekijää). Voisiko yhdistämisellä säästää jonkun verran, jos ei muuta niin OPH:n pääjohtajan liksan?

Toimeenpano ja kehittäminen on tupattu pitämään erillään vähän joka hallinnonalalla, syiden miettimisen voi jättää kotitehtäväksi. Koosta voi tietysti keskustella. Opetushallituksessa ei muuten ole "n. 600 työntekijää" vaan hiukan alle 300.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
On hyvin vaikeaa arvioda paljonko niiden nettohyöty on, jos edes plussan puolelle päädytään..Tehostamista pitäisi tehdä koko ajan sitä mukaa kuin sellaiseen huomataan mahdollisuus.
Miten tälläistä tehostamista voidaan tehdä jos henkilöillä ei ole mitään pelättävää työnsä menettämistä? Muutosvastarinta muutoksiin ei vaikuta mitenkään urakehitykseesi joten miksi suostua töiden uudelleenorganisointiin.

Puhuit siitä että irtisanotun julkissektorin työntekijän palkka voi olla pienempi kuin ne kerrannaisvaikutukset jotka tämän irtisanominen aiheuttaa. Pohditaanpa vähän niitä palkasta tulevia kustannuksia.

Esimerkiksi nykyisen ikärakenteen takia varsinkin sosiaalisektorilla iso osa työntekijöistä on vajaatyökykyisiä. Sanotaan että he saavat ikälisien kanssa nyt vaikka 2400 e/kk. Koska he eivät kykene tekemään tiettyjä työtehtäviä heidän palkkansa on pienempi. Sama organisaatio maksaa tällöin 2000e/kk palkkaa, mutta samalle työntekijälle maksetaan eri luukulta korvausta alennetusta palkasta jolloin palkkasumma on edelleen tuo 2000+400e. Lopputulema on että kunnan työtekijä tekee annettuun rahalliseen panokseen verrattuna liian vähän töitä.

Koska mitään YT-peikkoa ei ole niin kynnys jäädä sairaslomalle on erittäin matala. Tämä tarkoittaa että tälläinen vajaakykyinen kuluttaa oman palkkansa, sijaisen palkan ja sen alenetun työkyvyn korvauksen.

Jos henkilö ei kertakaikkiaa suoriudu töistään niin voidaan harkita uudelleensijoittamista. Tämä tarkoittaa että fyysisesti vajaakuntoiselle ihmiselle jolla kaikentodennäköisyyden mukaan puuttuvat kaikki ATK-valmiudet koetetaan keksiä jotain tekemistä kuten museovahti yms. Irtisanominen on mahdollista jos kolmeen (!) vuoteen ei ole löytynyt mitään järkevää tekemistä.

Voit kuvitella miten asia menisi yksityisellä puolella. Jos et suoriudu työstäsi niin se on varoitusmenettelyn paikka ja lopulta irtisanomisperuste. Tosin organisaatio olisi trimmattu vähintään joka toinen vuosi käytävillä YT-neuvotteluilla että siten että aina heitetään sellaiset 7 prosentia vähiten tuottavaa aineista ulos organisaatiomuutosten yhteydessä.

Julkissektorin pitää uudelleen organisoinneilla ja YT:eiden kautta hakea parhaat tekijät ja optimaaliset delivery modelit. Se että tuottavuuden mittaaminen on ikuisuuskysymys on yksi julkissektorin ominaispiirre. Yksityisellä puolella eri työtehtäviin olisi kehitetty jo kymmeniä vuosia sitten metriikat jotta hallinto pystyisi organisoimaan työt mahdollisimman tehokkaasti.

Minä en ole paha porvari vaan keskiluokkainen yksityisektorin työntekijä joka on varsin lähellä tuota kristianin kuvaavaa tyyppiä joka asuisi Lohjalla ja ajaa kaupunkiin joka aamu Euroopan vanhimmilla autonromuillaan rahoittamaan tätä koko showta. Duunissa YT-peikko on jatkuvaa seuraa ja muutos on pysyvää. Kun on katsonut vierestä työkaverien saavan kenkää, tullut itse ulkoistetuksi ja irtisanotuksi niin kyllä minua vähän ihmetyttää miksi julkisen puolen on niin vaikea sietää edes rahtunen sitä muutosta mitä yksityisen puolen työntekijä on saanut osakseen jo vuosikymmeniä.
 
Se että tuottavuuden mittaaminen on ikuisuuskysymys on yksi julkissektorin ominaispiirre. Yksityisellä puolella eri työtehtäviin olisi kehitetty jo kymmeniä vuosia sitten metriikat jotta hallinto pystyisi organisoimaan työt mahdollisimman tehokkaasti.

Tämä on aika yleinen harhakuvitelma että esim. terveydenhuollossa tai muissa julkisissa palveluissa ei olisi olemassa relevantteja tuottavuuden mittareita. Kyllä on ja niitä käytetään. Julkisen puolen osalta niiden käytöstä saatavaa hyötyä syö olennaisesti se, että julkinen hallinto - erityisesti kunnissa - on niin suurten puoluepoliittisten intohimojen kohteena. Kärjistettynä sanoen, kunnallispoliitikot ovat kiinnostuneempia siitä miten he itse voisivat hyötyä julkisen sektorin henkilöstoasioihin sekaantumisesta (mallia Palmia) kuin siitä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voitaisiin parantaa.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Julkissektorin pitää uudelleen organisoinneilla ja YT:eiden kautta hakea parhaat tekijät ja optimaaliset delivery modelit. Se että tuottavuuden mittaaminen on ikuisuuskysymys on yksi julkissektorin ominaispiirre. Yksityisellä puolella eri työtehtäviin olisi kehitetty jo kymmeniä vuosia sitten metriikat jotta hallinto pystyisi organisoimaan työt mahdollisimman tehokkaasti.

Olet oikeassa, tehostamista pitää tehdä, mutta ensisijaisesti vastustin tuossa massairtisanomisia. Keskellä lamaa tämä aiheuttaisi kansantalouden tilan huonontumista ja lykkäisi laman taittumista.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Missä mielentilassa noin yleensä kirjoittelet Jatkoaikaan?

No jopas! Varmaan tuosta siteeraamastasi lauseesta päättelit, että:

A. Uskon todella siellä olevan kirjaimellisesti miljoonia päällikkönimikkeellä olevia turhakkeita

ja

B. Tästä seuravan sen, että voidaan irtisanoa miljoonia ja säästää triljoonia

Vai olisiko niin, että sinua ei kiinnosta asia-argumenteilla keskustelu (luulen, että kirjoituksestani löytyisi jotain konkreettistakin keskustelun pohjaksi), vaan harrastat mieluummin henkilökohtaista vittuilua. Sopii sekin, kyllä minä sen kestän.

Niille, joita asiallinen keskustelu kiinnostaa pari täkyä:

1. Olen pitkälti samaa mieltä Stonewallin kanssa massairtisanomisista. En kuitenkaan usko kymmenien tuhansien turhien työntekijöiden löytymiseen. Pari tuhatta voidaan (jos se on tarpeen) irtisanoa ilman kuvattua lumivyöryefektiä. Toisaalta, virtaviivaistamista voidaan tehdä myös jättämällä täyttämättä turhia tehtäviä niiden seuraavan kerran vapautuessa ja siirtämällä organisaatiossa avautuvaan tarpeelliseen toimeen joku turhakkeista ja lakkauttamalla hänen alkuperäisen tehtävänsä.

Nimimerkki DAFille. Jos lukusi on oikea, pahoittelen misinformaation levitystä. Minun tietoni on peräisin muutaman vuoden peräisestä uutisoinnista kun OPH:ssa oli tehty ulkopuolinen auditointi (jonka tekijästä tulikin sitten OPH:n seuraava pääjohtaja). Tuolloin lehdissä väitettiin, että OPH:n organisaatio keveni seitsemästä kuuteen sataan henkeen (mukana tietenkin kaikki virastomestarit, siivoojat yms.). Jos tämä tieto on väärä (tai muistini pätkii, sekin mahdollista), pahoitelut, en todellakaan pyri levittämään täällä paskaa propagandamielessä.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Siis kansantalouden tila huonontuu, jos yksilölle maksetaan yhteiskunnan kassasta aiempaa vähemmän euroja?

Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siis kansantalouden tila huonontuu, jos yksilölle maksetaan yhteiskunnan kassasta aiempaa vähemmän euroja?

Jos ihmisistä pidetään edelleen huolta, niin irtisanomiset kannattaisi tehdä hallitusti ja pidemmällä aikavälillä. Eli jo 80-luvulla olisi pitänyt aloittaa "eläkepommiin" varautuminen julkisen puolen organisaatoiden saneerauksella. Tällöin väen vähentäminen olisi onnistunut ilman irtisanomisia. Nyt tuo saneeraus täytyy jossain kohtaa tehdä väkivalloin, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.

Ongelma tässä on se että ne ihmiset jotka irtisanottaisiin ovat jo ns.heikoilla jäillä olleet muutenkin eivätkä kuluta rahojaan vaan laittavat säästöön. Yleinen apatia ja negatiiviset uutiset halvaannuttavat melkoisesti kulutusta. Toisaalta se on fiksua olla kuluttamatta jos on uhka työttömyydestä. Järkevää varautumista.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
420 792 työntekijää kunnissa

Tästä vapaasti karsimaan ne turhat pois. Näyttäisi että lähihoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, lastenhoitajat, perushoitajat, peruskoulun luokanopettajat, ja koulunkäyntiavustajat ovat niitä kuormasta syöviä julkisia virkamiehiä joista eroon hankkiutumalla taloutemme pelastuu. Noista saa helposti ne "kymmenet tuhannet virkamiehet" joille antaa monoa. Sairaanhoitajat lienevät edelleen Jykän suojeluksessa ja eri nimikkeisiin lääkäreihin kokkarit tuskin koskevat.

Alkupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutis.../420-792-tyontekijaa-kunnissa-kuka-saa-lahtea
Loppupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-fi/uutis...-792-tyontekijaa-kunnissa-katso-loput-ammatit

Selvennykseksi vielä, että Suomessa on hoitohenkilökuntaa, lääkäreitä, poliiseja ja opettajia n. 250.000. Julkisella sektorilla on kuitenkin laskentatavasta riippuen n. 600.000 - 700.000 työntekijää, joten keitä sitten ovat nämä loput välttämättömät 450.000 julkisen sektorin toimijaa?

Jos Saksan julkinen sektori kokonaisuudessaan suhteutetaan Suomen vastaavaan, tulisi Suomen julkisen sektorin olla kooltaan kokonaisuudessaan n. 350.000 työntekijää. Saksaan verraten meidän julkinen sektorimme on tuottavuudeltaan sopiva 11 miljoonaiselle kansakunnalle.


Laitetaanpa hiukan faktaa mukaan:
TeHy:n raportin 10/2013 mukaan (Tilastokesk. dataa) v.2010 julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 272t. henkeä, OAJ.n mukaan julkisen puolen opettajia n. 80t. ja valtion henk.kertomuksen 2012 pohjalta poliisit, pelastuslaitos ja ammattisotilaita oli n. 35t. Ev.lut. kirkon henkilöstö oli 21t.
Kaikkiaan siis 408 tuhatta. Koko julkisen sektorin koko oli 31.12.2013 675 tuhatta (Tilastokesk), luvussa mukana 100% omistettujen valtionyhtiöiden ja -laitosten henkilöstö n.50t, (ns. budjettitalouden henkilöluku on 83t).

Vähennetään: 675 - 408 - 50 => jää n. 220 tuhatta, joista Kuntatyönantaja-sivun perusteella on sihteereitä 11t, laitoshuoltajia ja siivoojia 10t ja maatalouslomittajia 4t. Jää siis 195 tuhatta.

Fakta tämänkin jälkeen on, että hoitajia, lääkäreitä, poliiseja ja opettajia on edelleen vain n. 250.000 kappaletta. Taatusti saman verran löytyy läskiä, jota voidaan kovalla kädellä karsia ja tehostaa.

Fakta on myös se, että sosiaalipalveluissa toimii liki yhtä monta työntekijää, kuin terveydenhuollossa.

Fakta on myös se, että julkisella sektorilla oli v. 2013 n. 700.000 työssä olevaa työeläkevakuutettua valtion, kuntien ja seurakuntien eläkejärjestelmissä.

Maksajia tälle ei ole. Period.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
On vaikeaa arvioida onko julkinen sektori liian iso vai pieni tai peräti sopivan kokoinen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa olemme ulkoistaneet teollisuuden ulkomaille tuntuisi, että kannattaisi säästää. Säästövaraa ei kuitenkaan ole missään tapauksessa niin paljoa, että sillä saataisiin valtontalous kuntoon. Mitä siis pitäisi tehdä?
Pitäisi jatkaa tehostamista, mutta tässä suhdannetilanteessa ei ole varaa merkittäviin kansataloutta supistaviin toimiin kuten joukkoirtisanomisiin (näistä voisi pahimmillaan seurata talouden syöksykierre). Samalla kun julkisen sektorin tehoja otettaisiin pikkuhiljaa lisää irti, niin päähuomio pitäisi siirtää investointeihin. Ranskassa on paljolti Suomen kaltainen tilanne. Siellä valtion johdolla ollaan käynnistämässä ohjelmaa, jonka tavoitteena on saada ainakin 75 000 teollisuuden työpaikkaa takaisin maahan. Mukana ovat maan suurimmat yhtiöt, kuten autonvalmistajat jne. Suomessa pitäisi toimia samalla tavalla. Sen sijaan että puuhastellaan leikkauslistojen parissa olisi tehtävä kansallinen selvitymisstrategia, jossa pyritään palauttamaan kymmeniä tuhansia teollisuuden työpaikkoja. Tähän ei lopulta tarvita muuta kuin tahtoa ja sitä, että vihreät äänestetään mahdollisimman kauas päätöksenteosta.
Jokainen yrittäjä ymmärtää, että kulukuri on vain toinen osa keinovalikoimaa yrityksen tervehdyttämisessä. Toinen osa on tulovirtojen kasvattaminen, ja siihen ei kukaan tunnu panostavan, vaikka syytä olisi.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Useinhan argumentoidaan, että mihin ne julkisen sektorin irtisanottavat sitten laitettaisiin? Tulisi paljon työttömiä.

Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.

Ajatus on väärä. Julkisella puolella on paljon lahjakasta porukkaa, jotka pitää saada sellaisiin töihin, jotka tuottavat kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Eikä se ole valtion asia työllistää ketään, vaan luoda sellaiset edellytykset, että työpaikkoja syntyy. Se tarkoittaa verotuksen laskemista, johon ei päästä millään muulla kuin julkista läskiä leikkaamalla.

Esimerkiksi ilman 700 etäpäiviä viettävän, 100% verovaroista elävän virkamiehen miehittämää SYKE:ttä elämämme taatusti jatkuisi entisellään.

http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Henkilosto

Jostain tämä läskin purkaminen on aloitettava, ja Ympäristöministeriön alaisuudesta löytyy vaikka mitä teollisuudelle ja kansantaloudelliselle NEGATIIVISTA lisäarvoa tuottavaa paskaa.
 

Byvajet

Jäsen
Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.


Julkisella puolella voi olla paljon osaamista, mutta onko se laadultaan sellaista, josta joku haluaa maksaa? Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomessa akateemisiakin työttömiä on jo yli 50 000, joukossa huomattava määrä perinteisten vahvojen alojen tekijöitä kuten insinöörejä.

Dippojen työttömyyden kehitystä.
Inssien työttömyyden kehitystä.
Kauppatietelijöiden työttömyyden kehitystä.

Samaan aikaan Suomi kouluttaa enemmän kuin koskaan. Ihmiset tekevät tutkinnon. Ei töitä. Toisen. Hetkeksi töitä. Ja koko maailma automatisoituu. Jo halpojen maidenkin työpaikat ovat alkaneet huveta, koska koneet tekevät työt halpatekijöitäkin halvemmalla. Poliittiseen keskusteluun tämä kehitys ei kuitenkaan jostain syystä nouse. Ainoastaan Soininvaaran olen nähnyt siitä pohtivasti kirjoittavan.

Miksi ihmeessä uskomme, että kaikille on tulevaisuudessa töitä, kun mikään ei siihen viittaa? Kun työ häviää halpamaistakin, niin miksi sitä olisi suomalaisille?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös