Kokoomus

[Zamboni]

Tampereella ei ole vastustettu hankkeita, vaan haluttu löytää niille kaikkein sopivin ratkaisu, kun taas Helsingissä jokin sijoitusyhtiö esittää, että rakennetaampa Elielinaukio täyteen tai kerrosrakentamista kansallismaiseman eteen. Tampereella aikaa ja rahaa käytetään aidosti kehitettävän suunnitteluun, kun taas Helsingissä järjestetään kalliita suunnittelukilpailuja hankkeille, jotka eivät toteudu.

Kyllä meilläkin on vastustettu. Kun nyt tähän kuntapolitiikkaan ajauduttiin, niin muistellaas hetki rantatunnelin päätöstä 2013. Isoimmat puolueet paitsi PS olivat pitkään kyllä-kannalla. Sitten demarit olivat tuolloin hieman tuuliajolla niin Treella kuin valtakunnallisestikin, niin siellä alettiin haistelemaan kansan epäilevää asennetta tunnelia kohtaan ja yhtäkkiä takki kääntyi. Taustalla oli tietysti lähestyvät 2012 kunnallisvaalit, joista koitettiin saada menestystä "Ei tunnelille" kampanjalla. Vaaleissa ei tullut demareille sillä keinolla ykköspaikkaa, mutta ei-kantaa ajettiin silti eteepäin ja päätöksen kaatoon olisi ryhmävoima riittänyt. Sitten muutama viikko ennen päätöksentekoa neljä naista lipesi ryhmäkurista kyllä-rintamaan ja palkkioksi saivat kenkää valtuustoryhmästä.

Tunnelin kannattajat voittivat Tampereella

Valtuusto äänesti tunnelihankkeen puolesta viiden äänen erolla. Päätöstä edelsi lähes viisi tuntia kestänyt keskustelu.

yle.fi

Tuosta oikeastaan alkoi tämän seutukunnan iso kehittäminen. Ehkä täällä vieläkin tapeltaisiin tunnelin rakentamisesta, ellei sitä olisi silloin saatu alulle.
No ollaan aika kaukana ketjuaiheesta, mutta ajattelin muistuttaa, ettei täälläkään aina käsi kädessä porskutella eteenpäin. Nykyinen pääministerimmekin oli vastustajien rintamassa mutta ei tainnut puheenjohtajana äänestää.

Tampereen valtuuston puheenjohtaja pettyi tunneliratkaisuun

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, sosiaalidemokraattien Sanna Marinille tunneliäänestyksen tulos on pettymys. Marin toivoo, että repivästä tunnelikiistasta ei jää puolueille pahoja arpia.

yle.fi

 

[Boogey]

Ennakkoon oli hyvin tiedossa, millaiset ruuhkat keskustatunnelin rakentamattomuus luo. Ihmisiä on joutunut muuttamaan pois kodeistaan, koska tietyt alueet ovat sumpussa eikä mm. lääkäri voi taata tuloaan leikkaukseen. Osa kaduista on satoja metrejä täynnä rekkoja.

Arkiruuhkat aiheuttaa

1) Raskaan liikenteen tarve päästä keskustaan, joka on ihan puhdasta liikennepoliittista idiotismia. Tästä asiasta pitäisi ensisijaisesti pyrkiä eroon ja lähteä purkamaan yhtälöä siitä.

2) Joka ikinen yksin keskustaan autolla tuleva työssäkävijä, jolla olisi ollut mahdollisuus valita julkinen liikenne.

Jätän tässä yhteydessä nyt viikonlopun / ostosreissut tämän ulkopuolelle koska siinä on ihan perustellusti suotavaa tukea monipuolisemmin liikkumista.

Kohtaan 2 on kaksi vaihtoehtoista ratkaisutapaa jossa osa puolueista ajaa toista ja toiset toista omissa painotuksissaan siitä mihin rahaa laitetaan. Sen sijaan että syyteltäisin toisia jarruttamisesta molempia voidaan kehittää eteenpäin yhteistyössä. Tietullien yhdistäminen tunneliratkaisuun ja jatkossakin julkisten yhteyksien aktiivinen kehittäminen palvelee molempien tavoitteita.

Sen sijaan että Helsinki jymähtää koska Vihervasemmisto tai koska Kokoomus, pitäisi löytää se yhteinen tekijä miten Helsinki nousee takaisin sille pääveturin paikalle jota Tampere kovaa vauhtia on siltä nykykehityksellä aikanaan ryöstämässä.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tilannekuva ei nyt ole oikea. Vapaavuori oli hyvä johtaja. Hän vei hankkeita eteenpäin. Kovin paljon parempaa johtajuutta ei Suomesta löydy. Valitettavasti järkevä politiikka ei ollut enää mahdollista vihreiden Ohisalon aikana. Aiemmin oli.

Nyt oikeasti herätys nykyjohtamiseen!

Onko hyvän johtajuuden merkki että johtaja huutaa ja nöyryyttää alaistensa oman tiiminsä edessä? Onko hyvän johtajuuden merkki se että luottamusta ei synny muiden puoluepäättäjien kanssa? Onko hyvän johtajuuden merkki se että jyrää oman tahtonsa läpi?

Mikä lie syynä että olympiakomiteassa on kriisi heti kun johtaja siellä vaihtuu..?

Lueppa pari kirjaa johtajuudesta niin huomaat että Vapaavuori on jäänyt johtamismetodeissa Kekkosen aikoihin.

 

[Cobol]

Nyt oikeasti herätys nykyjohtamiseen!

Kommentoin Vapaavuoren toimia Helsingissä, kuten erikseen rajasin. Vapaavuoren johtamistavassa oli kunnianhimoisuutta ja ahkeruutta, mutta aivan varmasti myös muiden varpaille astumista. Perusongelma jää: Vapaavuori edusti pormestarina oikeistolaista politiikkaa, mutta valtuuston enemmistö oli punavihreä. Vapaavuori ajoi oikeistolaisempaa politiikkaa mihin valtuusto oli valmis.

 

[Cobol]

Tietullien yhdistäminen tunneliratkaisuun ja jatkossakin julkisten yhteyksien aktiivinen kehittäminen palvelee molempien tavoitteita.

Tämä oli esitys. Lisäksi siinä oli mukana kävelykeskustan laajentaminen, vaikka meillä ei oikeastaan sellaista edes ole. Autot olisi viety tunneliin, jossa parkkihallit kauppojen ym alla. Mietittiin paljon, miten rekkojen ja muiden rahastus tunneliin mennessä tapahtuisi.

Lopputulos olisi ollut hyvin toimiva ja kaikkien voitto.

Ja Soininvaara kannatti lämpimästi tätä versiota. Hänestä se kuitenkin oli liian kallis, mutta muuten toteuttamiskelpoinen ja vaihtoehdoista paras.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kommentoin Vapaavuoren toimia Helsingissä, kuten erikseen rajasin. Vapaavuoren johtamistavassa oli kunnianhimoisuutta ja ahkeruutta, mutta aivan varmasti myös muiden varpaille astumista. Perusongelma jää: Vapaavuori edusti pormestarina oikeistolaista politiikkaa, mutta valtuuston enemmistö oli punavihreä. Vapaavuori ajoi oikeistolaisempaa politiikkaa mihin valtuusto oli valmis.

Vapaavuorella saattoi olla kunnianhimoisia tavoitteita ennen pormestarikautensa alkua, mutta hänen johtamismetodinsa ei tunnu sisältävän nykyjohtamisen elementtejä. Toki hyvä johtaja voi olla kunnianhimoinen, tavoitteellinen ja ahkera, mutta ennen kaikkea hän oli johtaja, jonka tehtävä oli johtaa Suomen suurinta organisaatiota, sisältäen virkamiesten johtamista, politiikkaa ja liiketoimintaa. Ja nimenomaan hänen johtamistavoista pormestarina on kirjoitettu kriittisesti.

Väitän että tästä maasta löytyy paljon parempaa johtajuutta mihin Vapaavuoren eväät riittää.

 

[Jymäkkä]

Nyt oikeasti herätys nykyjohtamiseen!

Onko hyvän johtajuuden merkki että johtaja huutaa ja nöyryyttää alaistensa oman tiiminsä edessä? Onko hyvän johtajuuden merkki se että luottamusta ei synny muiden puoluepäättäjien kanssa? Onko hyvän johtajuuden merkki se että jyrää oman tahtonsa läpi?

Mikä lie syynä että olympiakomiteassa on kriisi heti kun johtaja siellä vaihtuu..?

Lueppa pari kirjaa johtajuudesta niin huomaat että Vapaavuori on jäänyt johtamismetodeissa Kekkosen aikoihin.

Tämä. Ja en kiistä Vapaavuoren hyviä ominaisuuksia, mutta huonot nousi hallitsemaan pormestaripestin edetessä yhä enemmän, kun Vapaavuori jyräsi ja loukkasi ihmisiä ja ennen kaikkea otti itse asioita henkilökohtaisesti ja antoi tämän näkyä vahvasti ulospäin. Hyvä mies monessa paikassa, mutta ei laivan kapteenina.

 

[Radiopää]

Vapaavuoren kunniaksi pitää mainita hänen aikansa asuntoministerinä. Jos Suomella olisi tuolloin ollut ei-helsinkiläinen ministeri, olisi valtion rahaa laitettu Lohjan Ideaparkiin. Vapaavuori torppasi valtion rahoituksen siitä syystä, ettei ole järkevää rakentaa sellaista liikkumista, jossa pääkaupungista liikutaan kauppoihin kehäteiden ulkopuolelle, vaan päinvastoin.

Ja ei, kukaan ei vastustanut Lohjan kehittymistä, vaan Vapaavuoron vahtivuorolla pidettiin huolta, ettei Lohjan keskusta näivety moottoritien varteen rakennetun ostoskeskuksen seurauksena, johon valtio olisi kustantanut liittymät ja muun infran. Sukari suuttui tästä niin, että lipsautti suorassa televisiolähetyksessä ”tuntevansa muitakin ministeristä”.

Kunnan tärkeimpiä tehtäviä on kaavoitus, ja tätä tehtävää grynderit käyttävät hyväkseen. Helsingissä ei saada kehitystä aikaan muun muassa siksi, että grynderit pyrkivät saamaan väkisin haltuunsa sellaisia tontteja, joiden käyttöönottoa rakentamiseen vastustetaan. Valituskanavat ovat olemassa muun muassa siksi, ettei grynderit voi ostaa ihan mitä vain.

Tampereella on uusi keskusareena, koska kaupunki tiedosti sen tarpeen. Sen rakentaminen kesti kauan siksi, että kaupunki ei hyväksynyt sitä ihan mihin tahansa gryndereiden sormi kartalla osoitti. Lopulta se saatiin ydinkeskustaan, mistä hyötyy keskustan ravintolat ja joukkoliikenne. Samaan aikaan Helsingissä on rakennettu Pasilaa ja Kalasatamaa, mistä seurauksena on keskustan näivettyminen. Entinen Hartwall-areena on tyhjillään ja suurin puheenaihe on Etelärannan kehityssuunnitelma. Huom. suunnitelma.

 

[Cobol]

Vapaavuorella saattoi olla kunnianhimoisia tavoitteita ennen pormestarikautensa alkua, mutta hänen johtamismetodinsa ei tunnu sisältävän nykyjohtamisen elementtejä. Toki hyvä johtaja voi olla kunnianhimoinen, tavoitteellinen ja ahkera, mutta ennen kaikkea hän oli johtaja, jonka tehtävä oli johtaa Suomen suurinta organisaatiota, sisältäen virkamiesten johtamista, politiikkaa ja liiketoimintaa. Ja nimenomaan hänen johtamistavoista pormestarina on kirjoitettu kriittisesti.

Väitän että tästä maasta löytyy paljon parempaa johtajuutta mihin Vapaavuoren eväät riittää.

Taitaa olla niin, että Vapaavuoren ongelmat johtamisessa olivat suurempia kuin arvioin. Yksi selittävä tekijä muuten tietyille heikoille tuloksille on pormestarin oikeistolaisen poliittisen näkemyksen kaupunkisuunnittelussa törmääminen valtuustoenemmistöön. Vihervasemmisto pitää enemmistöllään valtaa. Tätä pidän itse suurimpana haasteena Helsingin kehittämiselle. Mutta kyllä Kokoomuskin saa ottaa osan virheistä piikkiinsä.

Ehkäpä olisi ainakin Kokoomuksen kannalta parempi, jos valtuustoenemmistö päättäisi pormestarista. Nyt se tulee suurimmalle puolueelle. Enemmistö valtuustossa tietenkin vaihtelee asiakysymyksittäin, mutta suurissa linjoissa vihervasemmisto on Helsingissä määrääjän paikalla.

e: lisätään uusinkin jako. Paikkoja 85, joista Kok 23 ja vihervasemmisto 42. Muut 20. Vihervasemmistolla ei ole enää suoraa enemmistöä 42/85, mutta yksi ääni muilta riittää. Viime vuosina vihervasemmistolla on ollut enemmistö 2017, 2012, 2008, 2004 ja 2000. Vaikka kovin uutterasti muuta kuvaa Helsingin ongelmista viime vuosikymmeninä maalataan erityisesti Kokoomuksen piikkiin, kyse on todellisuudessa enemmistön linjauksista ja useissa suurissa hankkeissa ja kaavamuutoksissa Kokoomuksen linjausta vastaan.

 

[Satunnainen]

Demarien tutkimuslaitos Laboren mukaan vuosina 2022-2024 parhaiten reaaliansioissa suhteessa menestyvät työttömät ansiosidonnaista etua nauttivat. Seuraavana on eläkeläiset. Sosialistihallitus ostaa ääniä ainakin siitä päätellen, että SDP:n kannattajien pääosa on eläkeläisiä ja duunareita.

Pohjoismaisessa demokratiassa, jota Kokoomus Suomessa edustaa, eivät tukia nauttivat ole reaaliansiolistan kärjessä, vaan se koostuu vientiyritysten työntekijöistä, jotka määräävät muiden ansiotason maksimin. Suomi erkanee yhä kauemmaksi pohjoismaisesta hyvinvoinnista.

Tuo eläkeläisten ja työttömien ansiokehitys johtuu käsittääkseni kuluttajahintoihin, ts. inflaatioon, kytkeytyvästä indeksistä. Olenko käsittänyt väärin? Jos en, niin voisitko täsmentää onko nykyisen sosialistihallituksen virhe se, että muuttivat indeksiä 90-luvulla, vai se, että ovat aiheuttaneet nykyisen globaalin inflaation, vaiko kenties molemmat näistä?

Mitä hallituksen pitäisi mielestäasi tehdä, jotta vientiyritysten työntekijät olisivat ostovoiman kehityksessä kärjessä? Perinteisesti poliitikkojen puuttumista TES-neuvotteluihin ei ole oikealla katsottu hyvällä, ei ainakaan suoraa puuttumista, vaan korkeintaan joillain veroporkkanoilla. Mutta viime vaalikaudella suhtautuminen pääministerin painostustoimiin olikin positiivista, joten ehkä nytkin toivotaan, että pääministeri puuttuisi asiaan ja painostaisi työnantajapuolta suostumaan massiivisiin palkankorotuksiin?

 

[Cobol]

Tuo eläkeläisten ja työttömien ansiokehitys johtuu käsittääkseni kuluttajahintoihin, ts. inflaatioon, kytkeytyvästä indeksistä. Olenko käsittänyt väärin? Jos en, niin voisitko täsmentää onko nykyisen sosialistihallituksen virhe se, että muuttivat indeksiä 90-luvulla, vai se, että ovat aiheuttaneet nykyisen globaalin inflaation, vaiko kenties molemmat näistä?

Olet käsittänyt oikein ja väärin. Oikein sen osalta, että kyse on indeksisidonnaisuudesta. Väärin sen osalta, että sosialistihallituksen katsottaisiin olevan syyllinen globaaliin inflaatioon. Sellaista ei kukaan ole esittänyt.

Fiksumpi hallitus eli oikeistojohtoinen hallitus demarien tuella olisi leikannut tässä tilanteessa indeksikorotusta 2014 tapaan. On järkyttävää äänten ostoa antaa lähes 10 prosentin korotukset ansiosidonnaista nauttiville ja eläkeläisille juuri ennen eduskuntavaaleja. On suhteessa tuottavampaa nauttia ansiosidonnaista kuin olla töissä. Äänten ostaminen on sosialistihallitukselle tuttua: alueille 800 milj ylimääräistä ennen aluevaaleja. Ylimääräinen lapsilisä muutama kuukausi ennen 2023 vaaleja. Käsittämätön sähkötuki juuri ennen vaaleja 2023. Ja palkankorotuksia paljon suuremmat indeksikorotukset vähän ennen vaaleja 2023.

Mitä hallituksen pitäisi mielestäasi tehdä, jotta vientiyritysten työntekijät olisivat ostovoiman kehityksessä kärjessä? Perinteisesti poliitikkojen puuttumista TES-neuvotteluihin ei ole oikealla katsottu hyvällä, ei ainakaan suoraa puuttumista, vaan korkeintaan joillain veroporkkanoilla. Mutta viime vaalikaudella suhtautuminen pääministerin painostustoimiin olikin positiivista, joten ehkä nytkin toivotaan, että pääministeri puuttuisi asiaan ja painostaisi työnantajapuolta suostumaan massiivisiin palkankorotuksiin?

Tärkeintä olisi yhdessä sopien luoda tilanne, jossa vientiyritysten korotuksiin ei muut aivan yllä. Yksityiskohdat aukenevat kunhan prosessi saataisiin käyntiin. Nyt mennään ansiosidonnaista nauttivat, eläkeläiset ja osa julkista sektoria edellä. No, kysehän on sosialistihallituksen arvovalinnoista.

 

[Jymäkkä]

Tärkeintä olisi yhdessä sopien luoda tilanne, jossa vientiyritysten korotuksiin ei muut aivan yllä. Yksityiskohdat aukenevat kunhan prosessi saataisiin käyntiin.

En ihan ymmärrä, miksei muut voisi saada samaa? Logiikka siinä, ettei muut sektorit ylittäisi viennin tasoa on ihan selvä, mutta vakiotilanteena tuo, että vienti saa aina hieman enemmän johtaa merkittävään palkkatasojen eriytymiseen pidemmällä välillä. Yksittäisratkaisuna johonkin tilanteeseen tietysti ihan OK.

 

[Cobol]

En ihan ymmärrä, miksei muut voisi saada samaa? Logiikka siinä, ettei muut sektorit ylittäisi viennin tasoa on ihan selvä, mutta vakiotilanteena tuo, että vienti saa aina hieman enemmän johtaa merkittävään palkkatasojen eriytymiseen pidemmällä välillä. Yksittäisratkaisuna johonkin tilanteeseen tietysti ihan OK.

Palkkaratkaisuissa voisi mielestäni saada saman. Sen sijaan esimerkiksi toimeentulotuki, asumistuki, ansiosidonnainen tai eläkkeet tulisi jäädä hieman alle indekseissä. Itse tosin leikkaisin niitä kaikkia painottaen leikkaukset keskitasoon ja siitä ylöspäin ja jättäisin pienet tulot vaille leikkausta tai vähälle leikkaukselle.

Kokoomuksen linjan mukaan tuokin.

 

[Jeffrey]

Tärkeintä olisi yhdessä sopien luoda tilanne, jossa vientiyritysten korotuksiin ei muut aivan yllä. Yksityiskohdat aukenevat kunhan prosessi saataisiin käyntiin. Nyt mennään ansiosidonnaista nauttivat, eläkeläiset ja osa julkista sektoria edellä. No, kysehän on sosialistihallituksen arvovalinnoista.

Ulkomaankauppa on meille suomalaisille inhimillisesti erittäin raskas ala tehdä töitä. Meiltä etäisyydet muualle ovat keskimäärin suuremmat kuin muualta, emmekä myöskään lilliputtina ole siinä asemassa jossa voitaisiin itse määritellä työaikoja oman aikavyöhykkeen mukaan.

Joskus pohdin itsekseni, että vientiyrityksen työntekijät tai ainakin ne keskeisimmät voisivat olla jonkin verohuojennuksen parissa. Ansiotuloveroon koskeminen lienee liian haasteellista, mutta olisiko verovähennysoikeus esimerkiksi ulkomaan matkapäivistä jollain tapaa vastaavasti kuin kotitalousvähennys? Toki nämä työntekijät saavat verotonta päivärahaa, mutta tuo on suunnattu korvaamaan ne lisäkulut joita matkustaminen aiheuttaa - eikä ole varsinaista nettotuloa henkilölle. Toki miksi ei ansioita voisi kerryttää myös ansiotulojen kautta, mutta tässä kohtaa ansiotulojen motivoiva tekijä verokarhun raatelun jälkeen on varsin pieni.

Niin tai näin, ulkomaankauppa on meille maantieteellisesti poikkeuksellisen raskasta - ja poliittisesti poikkeuksellisen epämotivoivaa. Näiden työntekijöiden intohimo työtään kohtaan tullee lähinnä omasta itsestään, joka tietysti on monella tapaa ihanteellista - mutta toisaalta luo melkoista tehottomuutta monella tapaa.

 

[Satunnainen]

Fiksumpi hallitus eli oikeistojohtoinen hallitus demarien tuella olisi leikannut tässä tilanteessa indeksikorotusta 2014 tapaan.

Tuolloin leikattiin korotuksesta 0,4 %-yksikköä. Jos saman tekisi nyt, niin suhteellinen vaikutus olisi aika minimaalinen. Silloin "kiitoksena" kevään 2015 vaaleissa hallituspuolueet menettivät 16 paikkaa. Tosin tietysti vaikea arvioida, paljonko menee tuon piikkiin, ja paljonko Stubbin hallituksen yleisten sekoilujen. Onko tällaisesta leikkaamisesta muuten tehty ehdotuksia minkään puolueen suunnalta? En ole pannut sellaista merkille, mutta olisi aika rohkea veto, kun muistaa eläkeläisten määrän ja äänestysinnon.

Äänten ostaminen on sosialistihallitukselle tuttua: alueille 800 milj ylimääräistä ennen aluevaaleja. Ylimääräinen lapsilisä muutama kuukausi ennen 2023 vaaleja. Käsittämätön sähkötuki juuri ennen vaaleja 2023.

Tuossa olet täysin oikeassa. Tarkoituksellisesti keksittyjä tukia. Ja jos itse tuelle onkin laajempaakin kannatusta, niin ainakin ajoitus on viilattu täysin taktisesti.

Ja palkankorotuksia paljon suuremmat indeksikorotukset vähän ennen vaaleja 2023.

Tässä kohdassa tosin on se, että hallitus ei ole mitenkään fiksaillut järjestelmää, vaan se toimii, kuten on suunniteltu. Noin ylipäätään on vähän monimutkainen kysymys, voidaanko taitettu indeksi (jota muuten sinänsä pidän oikeana tapana) rehellisesti perustella niinä aikoina, kun eläkeläisten reaaliansiot kehittyvät palkansaajia hitaammin (suurin osa aikaa), jos siihen aina puututaan silloin harvoin, kun tilanne on toisin päin.

 

[Cobol]

Tuolloin leikattiin korotuksesta 0,4 %-yksikköä. Jos saman tekisi nyt, niin suhteellinen vaikutus olisi aika minimaalinen. Silloin "kiitoksena" kevään 2015 vaaleissa hallituspuolueet menettivät 16 paikkaa. Tosin tietysti vaikea arvioida, paljonko menee tuon piikkiin, ja paljonko Stubbin hallituksen yleisten sekoilujen. Onko tällaisesta leikkaamisesta muuten tehty ehdotuksia minkään puolueen suunnalta? En ole pannut sellaista merkille, mutta olisi aika rohkea veto, kun muistaa eläkeläisten määrän ja äänestysinnon.

Kokoomus aikoo leikata ainakin ansiosidonnaista, toimeentulotukea ja asumistukea. Leikkaustavasta on useita alustavia esityksiä. On omavastuuta, maksuajan lyhentämistä jne. Minusta välttämätöntä toimintaa. Kysymys on monien miljardien siirrosta mm. vuokranantajille. Vaikka monet heistä ovat Kokoomuksen kannattajia, ei potentiaalisia äänestäjiä tule suosia sosialistihallituksen tapaan.

 

[DAF]

Myllypuroon pitkään yksityisellä rahalla suunniteltu luisteluhalli on joutunut vastatuuleen. Projekti uhkaa hidastua ellei jopa kaatua.

Vaikken välttämättä ole jarrutuksesta isossa kuvassa eri mieltä, tässä on kyllä pelkästään vastuullista toimia niin, että hallin paikka vaihtuu. Alueen ainoa luonnontilainen lähimetsä, jossa ulkoillaan paljon ja kaava on valmisteltu vuoden 2006 toteutumattomia talviolympialaisia varten. Aivan järjetön rakennushanke vuonna 2023.

Tämä jälkimmäinen on käytännössä ainoa peruste sille, miksi halli olisi ollut tulossa siihen mihin olisi, eli sattuu vain olemaan jo valmisteltu kaava sille kohdalle - Helsinki on siitä sen sijaan ”hieman” muuttunut. Jopa aivan lähellä on tilaa hallin rakentamiselle niin, ettei tuhota arvokasta lähiluontokohdetta.

Tuolloin tarkasteltiin myös Oulunkylän tekojään kattamista, joka edelleen riittäisi jääpallon ja taitoluistelun tarpeisiin, mutta ruokahalu on kasvanut syödessä. Silloin ei turhaan tuhottaisi Matokalliota eikä mitään muutakaan. Niitä olympialaisia kun tuskin on Helsinkiin tulossa, ja varsinkaan jääpallo ei ihan hirveän fancyja sisähalleja tarvitse. Pikaluisteluunkin saataisiin tuolla Heerenveenin kuuluisan areenan tasoinen halli.

 

[Satunnainen]

Kokoomus aikoo leikata ainakin ansiosidonnaista, toimeentulotukea ja asumistukea. Leikkaustavasta on useita alustavia esityksiä. On omavastuuta, maksuajan lyhentämistä jne. Minusta välttämätöntä toimintaa. Kysymys on monien miljardien siirrosta mm. vuokranantajille.

Asumistuki on nousemassa ensi vuoden talousarviossa reiluun 1,7 miljardiin. Sekin on paljon, mutta ei sentään miljardeja. Mutta varmasti aiheen tarkastella kriittisesti. Samoin toimeentulotuen ja ansiosidonnaisen kohdalla. Tosin nuo kaikki yhteensä ovat murto-osa eläkkeistä, ja kun juttua oli indeksikorotuksen vaikutuksesta, niin siellähän se on suurin. Onko Kokoomuksella suunnitelmia leikata eläkkeistä? Ja tarkoitan nyt nykyisiä eläkkeitä, en sitä, että leikataan tulevia nostamalla eläkeikää.

 

[Cobol]

Asumistuki on nousemassa ensi vuoden talousarviossa reiluun 1,7 miljardiin. Sekin on paljon, mutta ei sentään miljardeja. Mutta varmasti aiheen tarkastella kriittisesti. Samoin toimeentulotuen ja ansiosidonnaisen kohdalla. Tosin nuo kaikki yhteensä ovat murto-osa eläkkeistä, ja kun juttua oli indeksikorotuksen vaikutuksesta, niin siellähän se on suurin. Onko Kokoomuksella suunnitelmia leikata eläkkeistä? Ja tarkoitan nyt nykyisiä eläkkeitä, en sitä, että leikataan tulevia nostamalla eläkeikää.

Kirjoitin toimeentulotuesta, asumistuesta ja ansiosidonnaisesta. Ne ovat ihan oikeasti miljardeja.

Tietääkseni Kokoomus ei ole esittämässä maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista ennen vaaleja. Esityksellä Kokoomus olisi luultavasti vaalien kolmas. Oma käsitys on, että vaalien jälkeenkään Kokoomus ei ota maksussa olevien eläkkeiden leikkausta listalle.

Leikkauksia maksussa oleviin eläkkeisiin olisi syytä tehdä. Samoin kannustaa yrittäjiä ja johtajia huolehtimaan eläketurvastaan vain keskipalkan tasolle tai vähän sen alle. Molemmat ryhmät voivat vaikuttaa eläkkeisiinsä todella paljon. Tämä on kuitenkin käytännössä johtajien osalta lähes mahdoton vaatimus. Useista syistä. Mutta keskusteluun olisi tuotava sekä eläkkeiden leikkaus että tulevien eläkkeiden pienentäminen.

 

[demitra]

Kirjoitin toimeentulotuesta, asumistuesta ja ansiosidonnaisesta. Ne ovat ihan oikeasti miljardeja.

Tietääkseni Kokoomus ei ole esittämässä maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista ennen vaaleja. Esityksellä Kokoomus olisi luultavasti vaalien kolmas. Oma käsitys on, että vaalien jälkeenkään Kokoomus ei ota maksussa olevien eläkkeiden leikkausta listalle.

Leikkauksia maksussa oleviin eläkkeisiin olisi syytä tehdä. Samoin kannustaa yrittäjiä ja johtajia huolehtimaan eläketurvastaan vain keskipalkan tasolle tai vähän sen alle. Molemmat ryhmät voivat vaikuttaa eläkkeisiinsä todella paljon. Tämä on kuitenkin käytännössä johtajien osalta lähes mahdoton vaatimus. Useista syistä. Mutta keskusteluun olisi tuotava sekä eläkkeiden leikkaus että tulevien eläkkeiden pienentäminen.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten ajattelit, että maksussa olevia eläkkeitä leikataan (negatiivisella indeksikorotuksella?)?. Ansaitut ja siten myös maksussa olevat eläkkeet ovat perustuslain omaisuudensuojan piirissä, joten niitä leikkaaminen on vähintäänkin haastavaa. Vaatisi käytännössä perustuslain muutosta eli 5/6 osan enemmistöä eduskunnassa.

En myöskään usko, että yksikään suuremmista tai edes pienemmistä puolueista voi ehdottaa vakavissaan tällaista. Eläkeläiset ovat niin suuri äänestäjoukko, että heidän suututtamisensa olisi todella tuhoisaa minkä tahansa puolueen kannatukselle.

En näe mitään keinoa eläkkeiden leikkaamiselle. Edes 90-luvun lamassa eläkkeitä ei leikattu, ainoastaan indeksikorotuksia madallettiin, mikä toki vähensi eläkkeiden ostovoimaa, mutta eläkkeen absoluuttinen määrä pysyi ennallaan / kasvoi vähemmän kuin inflaatio. Kaikista muista etuuksista Suomessa voidaan kyllä pakkoraossa leikata ja verotusta kiristää, mutta eläkkeisiin ei tulla koskaan koskemaan.

 

[Satunnainen]

Kirjoitin toimeentulotuesta, asumistuesta ja ansiosidonnaisesta. Ne ovat ihan oikeasti miljardeja.

Luin huolimattomasti, että miljardeja vuokranantajille, mutta sinulla oli siinä "muun muassa", eli minun virheeni. Yhteensä nuo ovat totta kai lukuisia miljardeja.

Leikkauksia maksussa oleviin eläkkeisiin olisi syytä tehdä.

Eläkkeitä maksetaan tosiaan vuosittain selvästi yli 30 miljardia. Jos tuosta leikattaisiin 1 % ja kohdistettaisiin vaikkapa työntekijöiden eläkemaksuihin, niin se vastaisi noin kolmasosaa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissaan esittämästä ansiotulovertuksen kevennyksestä, eli vaikutus olisi ihan merkittävä.

 

[Satunnainen]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten ajattelit, että maksussa olevia eläkkeitä leikataan (negatiivisella indeksikorotuksella?)?. Ansaitut ja siten myös maksussa olevat eläkkeet ovat perustuslain omaisuudensuojan piirissä, joten niitä leikkaaminen on vähintäänkin haastavaa. Vaatisi käytännössä perustuslain muutosta eli 5/6 osan enemmistöä eduskunnassa.

Mainitsit jo yhden keinon, eli korotusten jäädytys/leikkaaminen. Näin nimellisiin eläkkeisiin ei tarvitse koskea, mutta käytännössä tasoa saadaan laskettua. Myös verotuksella asiaan voidaan vaikuttaa esim. viilailemalla erilaisia vähennyksiä.

En myöskään usko, että yksikään suuremmista tai edes pienemmistä puolueista voi ehdottaa vakavissaan tällaista. Eläkeläiset ovat niin suuri äänestäjoukko, että heidän suututtamisensa olisi todella tuhoisaa minkä tahansa puolueen kannatukselle.

Ei niin kauan kuin suuret ikäluokat nauttivat hulppeista eläke-eduistaan. Mutta kunhan heistä suurin osa on kuollut, voidaan sen jälkeen toki ryhtyä toimeen, ja niin maksajaikäluokat saavat ansaitsemansa potkun päähän.

 

[demitra]

Minun on tosi vaikea nähdä, että edes eläkkeiden indeksikorotuksia voidaan asettaa negatiiviseksi ellei sitten inflaatio olisi aidosti negatiivinen jonain vuonna, jolloin indeksikorotuksen määritelmän mukaan korotus menee automaattisesti negatiiviseksi. Mutta erillisellä päätöksellä negatiivinen indeksikorotus vaatisi mielestäni perustuslain muutosta omaisuudensuojan osalta, mitä ei tältä osin tule koskaan nyky-yhteiskunnassa tapahtumaan.

Ainoa mitä voidaan muuttaa, on tulevat karttumat eli alentaa meidän työssäkäyvien tulevia eläkekarttumia, mutta mummojen eläkkeet on kyllä turvassa, vaikka maksajia eli työssäkäyviä olisi miten vähän.

 

[karotenoidi]

Minun on tosi vaikea nähdä, että edes eläkkeiden indeksikorotuksia voidaan asettaa negatiiviseksi ellei sitten inflaatio olisi aidosti negatiivinen jonain vuonna, jolloin indeksikorotuksen määritelmän mukaan korotus menee automaattisesti negatiiviseksi. Mutta erillisellä päätöksellä negatiivinen indeksikorotus vaatisi mielestäni perustuslain muutosta omaisuudensuojan osalta, mitä ei tältä osin tule koskaan nyky-yhteiskunnassa tapahtumaan.

Ainoa mitä voidaan muuttaa, on tulevat karttumat eli alentaa meidän työssäkäyvien tulevia eläkekarttumia, mutta mummojen eläkkeet on kyllä turvassa, vaikka maksajia eli työssäkäyviä olisi miten vähän.

Jep, leikata eläkkeitä ei nykytulkinnan mukaan voi, mutta korottaa voi. Korotukset muuttuvat välittömästi kaikkien nykyisten ja tulevienkin eläkeläisten omaisuudeksi. Sairasta.

 

[Satunnainen]

Minun on tosi vaikea nähdä, että edes eläkkeiden indeksikorotuksia voidaan asettaa negatiiviseksi ellei sitten inflaatio olisi aidosti negatiivinen jonain vuonna, jolloin indeksikorotuksen määritelmän mukaan korotus menee automaattisesti negatiiviseksi.

Eläkkeiden nimellisiin määriin ei tosiaan ole varmaan kovin helppoa koskea, mutta toisaalta sehän ei ole olennaista, vaan niiden suhteellinen kehitys muihin tuloihin nähden. Indeksikorotuksiin voidaan koskea ja samoin eläkkeiden verotukseen suhteessa palkkoihin.