Mielestäni kokoomusnuorten ohjelma on pääpiirteittäin typerä, jopa vaarallinen, mutta löytyy sieltä jonkun verran ihan mielenkiintoistakin näkemystä joka herättää ainakin toivottua keskustelua.
Toejoen Veikon esille nostaman päivähoitokysymyksen myötä palaan samaan asiaan jota olen pohtinut ääneen jo ennemminkin. Ensinnäkin, subjektiivisen päivähoito-oikeuden hylkääminen on mielestäni ainoastaan välttämätön päätös. Koko päivähoitoasiassa itseäni on vanhemman lapseni ensimmäisestä hoitopäivästä asti hieman pohdituttanut se fakta, että yllättävän suuri osa lastemme hoitokavereiden vanhemmista on työttömiä. Ovat olleet työttömiä ennen lasten hankkimista, ovat edelleen ja osa tulee aina olemaankin.
En valita hoitomaksuistamme. Olemme onnellisessa tilanteessa ja olemme molemmat vaimoni kanssa suht turvallisesti työelämässä aloilla joihin talouden mullistuksilla ei ole merkittävää vaikutusta. Ei ole vaaraa irtisanomisista ja hyväksymme sen, että mennään vuositasolla reippaasti yli 5k lukemiin maksupuolella, jotta päiväkoti mahdollistaa työssäkäymisemme.
Se vaan tuntuu hieman epäreilulta, että maksamme siinä sivussa myös muutaman muun lapsen päiväkodissa käymisen. Varsinkaan kun siihen ei näillä lapsilla vanhempien työnteosta johtuvaa tarvetta ole nyt, eikä koskaan tule olemaankaan.
Olen valmis vaikka maksamaan pari sataa vuodessa lisää jos sillä saadaan edullisempia hoitopaikkoja työssä käyville yksinhuoltajille. Mutta näiden "syrjäytyneiden nuorien" päivittäisen lapsiensa hoidosta tarvitseman vapaa-ajan kustantamisen ei pitäisi jäädä minun kontolleni.
Olisikin kiva saada jotain tilastoa, että ollaanko tässä vuosi vuodelta menossa Idiocracy-leffan suuntaan, jossa pääasiassa ainoastaan kouluttautumattomilla ja työ-elämästä vieraantuneilla on aikaa ja varaa nussia ja hankkia lapsia.
Niin ja Kokoomusnuoret voivat talousratkaisujensa kanssa joka tapauksessa painua vittuun. Tai vaikka ensin kokeilemaan omakohtaisesti työntekoa laittomana siirtolaisena alle minimipalkalla jenkeissä.