Tottakai julkisissa menoissa on ongelmallisia kohtia käyttämisen näkökulmasta. Maanpuolustuksesta, poliisilaitoksesta ja tiestön hoidosta hyötyvät kaikki. Vastaavasti on kuitenkin selvästi osoitettavia julkisia menoja, joista hyötyy ainoastaan osa väestöstä. Esim. julkinen päivähoito. Mikäli se lakkautettaisiin, niin lasten vanhemmat ratkaisisivat asian jollain tavalla. Joko toinen vanhemmista jäisi kotiin tai sitten tenavat laitettaisiin naapurille, isoäidille tai ostettaisiin lapsenhoitopalvelua. YLEn tehtäväksi näyttää myös muodostuneen työllistäminen, vaikka sen ei pitäisi olla mielestäni kyseisen laitoksen tehtävä.
Vanhustenhuolto voisi siirtyä kunnalta valtiolle. Valtiolla olisi muutamia vanhainkoteja sellaisissa paikoissa, joissa ei ole tilasta puutetta ja tontit edullisia. Hoitajamäärävaatimuksista pitäisi luopua ja taata vain tietty minimitaso, jonka päälle asiakkailla olisi mahdollisuus ostaa haluamiaan lisäpalveluita.
Myös koulutuksesta on Suomessa rakennettu itseään työllistävä tekijä. Tutkintoihin sisällytetään aivan liikaa tarpeetonta opetusta. Sellaista, joilla ei ole juuri arvoa itse työssä. Onko peruskoulu nykymuodossa tarpeellinen? Mitä menetettäisiin, jos nipistettäisiin ysiluokka pois ja tarpeellinen oppimäärä vietäisiin läpi kahdeksan luokkaisessa koululaitoksessa? Teatterin rahoitus pitäisi myös vapauttaa puhtaasti markkinoiden varaan. Hyvät teatterit pärjää, huonot ei. Kuten aiemminkin mainitsin, niin julkisen puolen palkkatasoa pitäisi leikata. Pekka Sauri ei tee mitään niin hyödyllistä, josta pitäisi maksaa yli 10 000 kuukaudessa. Eikä tässä kylässä tarvita montaa apulaiskaupunginjohtajaa ylipäätään. Miksi näitä nimityksiä ei kilpailuteta, kuten julkiset hankinnat ylipäätään? Tason täyttävä ja edullisimman tarjouksen tekevä voittaisi.