No itse olen köyhän lapsuuden kokenut ja kotona oli työttömyyttä, joten ihan kokemuksesta puhun. Huomasin kotona sen kärsimyksen ja suoranaisen häpeän minkä työttömyys aikanaan vanhemmilleni tuotti. Ei ollut puhettakaan, että sossusta oltaisiin haettu "kaikkea kivaa", vaan sinne piti nöyrtyä ja isäkin oli kai aikanaan harkinnut jopa itsemurhaa parempana vaihtoehtona kuin sossun luukulle menemistä. Mutta pakko oli jostain saada pikkuiselle Nauravalle Sialle ruokaa. Minulle tuli viimeistään siinä vaiheessa selväksi kuinka tärkeää on se, että on töitä. Eli tilanne meni nimenomaan päinvastoin kuin mitä täällä jotkut luulevat. Silloinhan minua koitettiin koulussa kiusatakin köyhien vanhempien ja rumien vaatteiden takia, mutta olen onneksi aina ollut sen verran "vahvempaa ainesta" (heh) ettei minua moinen hetkauttanut. Kiusaaminen loppui siihen kun vetäisin kahta "paremman perheen" poikaa kuonoon välitunnilla, kun kävivät minun kimppuuni. Olin kai liian ylpeä siihen nähden että olin köyhä, minun olisi heidän mielestään pitänyt kuunnella nöyränä heidän vittuiluaan eikä vittuilla takaisin. No, siihen loppui poikien (ja kaikkien muidenkin) suunsoitto. Onneksi opettajat olivat ajantasalla hommasta, vaikka nämä menestyjän alut koittivat jollain verukkeella saada käännettyä asian niin, että minä olisin yksin käynyt heidän kimppuunsa :) Silloin jo pienenä naskalina päätin, että jos minulla on joskus omia lapsia, pidän siitä huolen että heidän ei tarvitse ainakaan vanhempiensa köyhyyden tai käytöksen takia joutua kiusatuksi. Vaikka eihän se silloinen työttömyys vanhempieni vika tietysti ollutkaan.
Onneksi tuo oli ohimenevä vaihe, vanhemmille löytyi työtä aikanaan ja itsehän olen duunia painanut hullun lailla aina. Nyt muutama vuosi on mennyt "vain" yhtä työtä tehdessä, kun on tullut tuota jälkikasvua. Mutta jos köyhyys ja syrjäytyminen tosiaan ovat alkaneet periytyä, pitäisi asialle tehdä jotain. Siis jotain muuta kuin syytellä köyhiä siitä että ovat köyhiä. Joitakin ihmisiä pitää vähän tönäistä oikeaan suuntaan ennen kuin he pääsevät liikkeelle ja toivottavasti joku keksii tähän keinot. Syyllistäminen ei ole oikea tapa. Ja sitä paitsi valtiossamme käsittääkseni on edelleen luvallista olla ja elää työttömänä mikäli ihan oikeasti niin haluaa tehdä. Tämä on kuitenkin käsittääkseni lähinnä mustalaisten ja muutamien muiden vähemmistöjen valitsema elintapa. Itse tunnen muutamia työttömäksi jääneitä, eikä YKSIKÄÄN heistä ole tyytyväinen tilanteeseen. Harmittaa vaan katsoa kun helvetin ammattitaitoiset ja ahkerat työmiehet istuvat kotonaan ja tissuttelevat paremman puuhan puutteessa. Siitähän se syrjäytyminen lähtee. Toivottavasti työpaikkoja (joista maksetaan säädyllistä palkkaa) alkaa aikanaan löytymään näille osaajille, jotka menevät nyt haaskuun. Minulta ei siihen keinoja löydy, mutta toivottavasti joltain löytyy aikanaan. Ja turha tulla höpöttämään mistään sellaisesta, että "Lasketaan palkkoja 30%, niin sitte on varaa. Olis ainaki töitä, eikä tarvis valittaa." Eiköhän niitä palkkoja voida leikata sieltä ylemmästä päästä jos niitä jostain leikattava on. Niinkuin todettua, Suomi on niin kallis maa, ettei paljon alle kympin tuntipalkoilla pärjää. Joten kokonaisratkaisuja pitäisi keksiä, eikä näitä päättömiä puskista huuteluja ja onelinereita. Tämä on koko Suomen ongelma ja nämä puskista huutelijatkin tulevat olemaan vielä kusessa, mikäli Suomessa ei enää duunareille duunia löydy.