Totta.
Jos katsotaan kokonaisuutta, näen itse asian myös niin, että Suomessa vältellään keskustelua rakenteellisen työttömyyden ratkaisukeinoista. Meillä on osin rikkoutunut tai osin rikkoutumassa työnantajien ja työntekijöiden välinen yhteistyö.
Rakenteellisen työttömyyden ongelmista ei ole taidettu puhua juuri mitään konkreettista sen jälkeen kun Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toi esille näkemyksensä: vain 40 000 työtöntä on työkelpoisia. Hän sai haistatukset ay-liikkeeltä ja vasemmalta. Olisiko tuomioiden taustalla - mutta ongelma sivuuttaen - sitten se, että Vartiainen on ex-demari.
En osaa sanoa, onko Vartiaisen antama luku suuntanakaan oikea, mutta ydin on hieman toisaalla. Miksi Suomessa ei ole kyetty merkittävään rakennetyöttömyyden laskuun kun maassa on samaan aikaan järkyttävä työvoimapula. Paska työnantaja tai paska työtarjous ei ole useimmissa tapauksissa totta, vaikka osassa varmasti onkin.
Ilmeisesti palataan kohtaanto-ongelmaan. Marinin hallituksen nimittämä alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoi 2022 syyskuun työllisyysluvuista. Työttömiä työnhakijoita oli 232 900 ja tekijää etsiviä avoimia työpaikkoja kokonaisuudessaan 171 500. Hänestä työmarkkinoiden toimivuuteen panostaa nykyistä enemmän. Ongelmaa voi lähteä etsimään työnhakijasta, työnantajasta ja myös työnvälittäjästä. Syitä ongelmaan voi löytää kaikilta kolmelta.
valtioneuvosto.fi