Kokoomus

[penaz]

Se ero tietenkin minulla työssäkäyvällä verrattuna Kelan rahoilla elävään on, että minulla omaisuus karttuu ja että mä pystyn hankkimaan esim. sen vähän paremman telkkarin tai käymään ulkomailla sillon tällöin.

Työssä käyvillä kertyy koko ajan myös työeläkettä, minkä vuoksi he eivät joudu eläkkeelläkään kärsimään köyhyydestä.

 

[Petri1981]

Näin varmaan kokee, jos käsite yhteiskunta ei ole koskaan avautunut ja se kultalusikka perseessä kuvittelee omin kätösin luoneensa sen kaiken hyvän mikä itselle on tipahtanut.

Toki harvoin näkee, että nämä kaiken maailman Anna-Maija Tikkaset myöskään koskaan rehellisesti etsisivät ja tutkiskelisivat elämäntilanteeseensa syitä sieltä omasta itsestään. Veikkaan, että se "rajoittava" kakkostyypin diabeteskin juontaa juurensa jostain omista valinnoista. Mutta kun se syy on aina jossain muussa; yhteiskunnan rakenteissa, rikkaissa, poliitikoissa jne. Täytyy todeta, että heti kun näin tämän Anna-Maija Tikkasen, niin ajattelin heti, että tuota en palkkaisi; televisiossa rasvainen tukka sekaisin ja joku "isäntä" tms. tekstipaita päällä. Pinnallista, mutta näin se vain menee. Ensivaikutelma kertoo isossa osissa tapauksista jo enemmän kuin tarpeeksi. Enkä väitä, että köyhyys ja huono-osaisuus olisi aina oma vika, mutta ei se nyt hemmetti sentään ole myöskään aina jonkun muun vika.

 

[Styge]

@Cobol

Tuossa pääkaupunkiseudun laskelmissa oikein korostuu se, että asumisen kalleus on yksi eniten passivoivista tekijöistä ja samalla syö matalapalkka-aloilla työskentelevien palkasta täysin kohtuuttoman osuuden. Yksin asuvalla asumistuen saaminenkin loppuu, kun palkka on 1860 euroa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan paljon siitä, ettei työntekijät ja työpaikat kohtaa. Ihme. Tähän paras ratkaisu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on yksinkertaisesti rakentaa enemmän, jotta asuntojen tarjonta kasvaa. Tämähän nyt on jo aika pitkällä kaupungin asioita, eikä niinkään hallituksen.

 

[Thusberg]

Eikös tuo Suomen sosiaaliturvan tuohon Romaniaan koskeva vertailukysymys koske nimenomaan sitä suhdanteista prosenttiosuustasoa mikä tarkoittaisi sitä, että Suomella ja tietenkin myös Romanialla omalla tasollaan nimenomaan olisi mahdollisuus ja myös vara maksaa enemmän sitä sosiaaliturvaa kuin miten nykyisellään maksavat?

Eikös nuo kaikki muut tuet yhteenlaskettuna nimenomaan pienennä sitä sosiaaliturvan tasoa enemmän kuin nosta sitä?

Eikös se koske myös paikkakuntakohtaista kämppää ja asuntoa missä asuu nuo asumistuet ja sosiaaliturvan isot summat mitä tuntuu liikkuvan?

Käteenhän voi jäädä tuota nimellistä summaa yleisesti ottaen huomattavasti vähemmän ja siihen vielä päälle mahdolliset ja välillä naurettavankin helposti tulevat rangaistukset niin kaikkein heikoimmillaan varsinkin alennettuna jopa siihen 40 % asti niin alkaa kuullostaa jo Eestin sosiaaliturvan niillä heikäläisten tasoisilla summilla olemiselta nimenomaan harkinnanvaraiset Eestistä puhuttaessa mukaan laskettuna.

Siellä tosin perusosa taitaa olla 100 euroa ja keskimääräinen harkinnanvarainen on toinen satanen päälle joskin suurimmillaan pyöritään tai on pyöritty jopa siinä suomalaisen sosiaaliturvan perusosassa eli siinä hieman lähteistä riippuen 485-491 eurossa, mutta on muistettava tuon ihan huippusumman Eestistä puhutaessa koskevan kyllä ihan kattosummaa kun siellä lasketaan muutenkin eri tavalla ne asiat ja mikä tahansa yli 300 euron vastaava summa on jo erittäin harvinainen ja taitaa koskea vain suurperheitä tai joitakin muita erityistapauksia.

Siten enemmän se Romania Eestin sarjassa nykyisin pyörii joskin siellä maksetaan vielä niiden tavallistenkin romanialaisten sosiaalitukimääriä rahallisesti huomattavasti heikommin varsinkin mustalaisille.

Tosin ei sielläkään sentään ihan muutama vuosi sitten sentään sellaista propagandajuttua enää pyöri siitä kuuluisasta romanialaisen sosiaalityöntekijän p-mäisestä naurusta ja siihen tummanpuhuvan avunkyselijän perään heitetystä kaksikymppisestä. Oikeammin ovat saaneet sen kuutisenkymppiä ja muut romanialaiset sitten enemmän.

Joitakin vuosia sitten oli vertailua Suomelta myös Romaniaan ja Viroon myös työmarkkinatuissa tai sitä vastaavissa työmarkkinatuissa ja niissä taisi Virossa summa olla korkeintaan sen 160 euroa ja Romaniassa oli tuolloin 140 euroa.

 

[Tadu]

Näin varmaan kokee, jos käsite yhteiskunta ei ole koskaan avautunut ja se kultalusikka perseessä kuvittelee omin kätösin luoneensa sen kaiken hyvän mikä itselle on tipahtanut. Tämä, että kyky tarkastella asioita moniulotteisesti luonnollisesti johtaa lainatun kaltaisiin idiomeihin ja estää keskustelun ration pohjalta täydellisesti. Esitit siis hyvän poliittisesti värittyneen torpedon keskustelujen vesittämiseksi ja ohjaamiseksi merkityksettömäksi jankkaamiseksi, jotta kukaan järjellään ja ymmärryksellään ajatteleva ei paskaan koskisi edes pitkällä tikulla. Nykyään varsin vallalla oleva strategia valtaeliitin aseman betonoimiseksi, vaikka se pitkällä kaarella johtaakin lopulta väkivaltaan ja kärsimykseen väistämättä. Mutta toivotaan että kaltaiseltasi luumuaivoisuudelta kyettäisiin vielä siirtymään johonkin oikeasti tuloksekkaampaan yhteiskuntakehitykseen.

Lopetin lukemisen siihen kun väitit minulla olevan kultalusikka perseessä vaikka et tunne minua yhtään.

 

[JypFabu]

Anna-Maija Tikkaset myöskään koskaan rehellisesti etsisivät ja tutkiskelisivat elämäntilanteeseensa syitä sieltä omasta itsestään. Veikkaan, että se "rajoittava" kakkostyypin diabeteskin juontaa juurensa jostain omista valinnoista.

Eipä hänen tarvii, kun kaltaisesi moniosaaja tekee sen hänen puolestaan. Toki vitunkaan tekoa ei sillä asialla ole onko sulla oikeasti minkäänlaista kykyä kyetä arvaamaan edes omaa tilaasi, mutta vitut perunoista kunhan varret kasvaa ja kellä ei oo eskorttia se kävelköön. Niinhän se meni kun tämä kultalusikkapolvi nuoruuttaan eli, eikä mikään ole siitä muuttunut, eikä muutu. Tyhmyyskin kaiketi voidaan niputtaa omaksi valinnaksi.

 

[molari]

Tuossa pääkaupunkiseudun laskelmissa oikein korostuu se, että asumisen kalleus on yksi eniten passivoivista tekijöistä ja samalla syö matalapalkka-aloilla työskentelevien palkasta täysin kohtuuttoman osuuden. Yksin asuvalla asumistuen saaminenkin loppuu, kun palkka on 1860 euroa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan paljon siitä, ettei työntekijät ja työpaikat kohtaa. Ihme. Tähän paras ratkaisu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on yksinkertaisesti rakentaa enemmän, jotta asuntojen tarjonta kasvaa. Tämähän nyt on jo aika pitkällä kaupungin asioita, eikä niinkään hallituksen.

Sellaista määrää asuntoja pk-seudulle ei saada rakennettua, että asuminen olennaisesti halventuisi, ei nyt, tulevaisuudessa tai aikaisemmin. En kuullut, että yksikään iso toimija, esim. VVO, kaupungit, työeläkeyhtiöt, tätä haluaisivat. Parasta aikaa pk-seudulla on vapaana +2000 vuokra yksiötä ja kaksiota. Maalta- ja maastamuutto pitää kysynnästä huolen, jopa niin, että osaa asunnoista voi pitää tyhjänä. Asumisen kalleus on yhtälailla pk-seudulla työssäkäyvien ongelma ja porukkaa muuttaakin yhä kauemmas. Juuri kävin konsultoimassa tuttuja okt:n ostossa Riihimäeltä, heidä budjettinsa riitti sinne. Isälläni oli varaa ostaa Espoosta okt-tontti 60-luvulla 3 kk:n palkalla, nyt se maksaa hyvätuloisen 3 v:n palkan.

Eikös tuo Suomen sosiaaliturvan tuohon Romaniaan koskeva vertailukysymys koske nimenomaan sitä suhdanteista prosenttiosuustasoa mikä tarkoittaisi sitä, että Suomella ja tietenkin myös Romanialla omalla tasollaan nimenomaan olisi mahdollisuus ja myös vara maksaa enemmän sitä sosiaaliturvaa kuin miten nykyisellään maksavat?

Sosiaaliturvan (toimeentuloturvan) pitää olla EU:n mukaan puolet tai enemmän maan mediaanitulosta. Suomessa se on n. 2 500 euroa. Sosiaaliturva on reilusti enemmän kuin 1 250 euroa, kun koko saamapuoli lasketaan yhteen.

 

[JypFabu]

Lopetin lukemisen siihen kun väitit minulla olevan kultalusikka perseessä vaikka et tunne minua yhtään.

Tuskin se syy siinä oli, etten tunne sinua yhtään, itsehän tänne maailmankuvasi ja yhteiskunnan ymmärtämisesi levittelet, eli sen tunnen ja sitä kommentoin.

 

[dana77]

Tässä koko keskustelussa tuntuu olevan sellainen pohjavire, että työttömän tulisi olla jokin halvan elämän erityisasiantuntija, joka kaiken muun luovimisen lisäksi kärsii ja kokee nöyryyteen sidottua syyllisyyttä siitä, että häntä ei ole satuttu rekrytoimaan työmarkkinoille.

Monesta asiasta olin postauksesta sanaa mieltä, mutta miten helvetissä voisi olla tilanne, että työttömät eivät joutuisi olemaan halvan elämän asiantuntijoita. Monet työssäkäyvätkin ihmisetkin joutuvat elämään säästäväisesti, niin miten helvetissä työttömien voisi kuvitella elävän leveämmin? Ihan tolkuttomaksi on ihmisten odotukset nousseet ja ihan samaan törmää 5000€+ ansaitsevien keskuudessaan. Se aiheuttaa sosiaalista harmistusta kun ei pääse mukaan katsomaan futiksen mm-kisoja Rio De Janeiroon tai Kap kaupunkiin, golfaamaan Floridaan tai surffaamaan Hawaiille.

Toinen juttu on tuo että ”ei satuttu rekrytoimaan työmarkkinoille”. Karrikoidusti voisi sanoa, että jos tuo on asenne niin voi katsoa peiliin. Vähän kuin olisi istunut koko illan seinustalla ja sitten harmittelisi että kävi niin huono säkä ettei tullut pillua. Vaikka Amerikassa on monta asiaa huonommin, niin toivoisin että sitä yrittäjähenkeä saataisiin sieltä isosti. Jos ei työpaikkaa löydy niin sitten luodaan sellaista itse vaikka pienimuotoista alkuun. Ostetaan jotain halvalla ja myydään kalliimmalla tai jos on osaamista niin valmistetaan ja myydään.

 

[Styge]

Sellaista määrää asuntoja pk-seudulle ei saada rakennettua, että asuminen olennaisesti halventuisi, ei nyt, tulevaisuudessa tai aikaisemmin. En kuullut, että yksikään iso toimija, esim. VVO, kaupungit, työeläkeyhtiöt, tätä haluaisivat. Parasta aikaa pk-seudulla on vapaana +2000 vuokra yksiötä ja kaksiota. Maalta- ja maastamuutto pitää kysynnästä huolen, jopa niin, että osaa asunnoista voi pitää tyhjänä. Asumisen kalleus on yhtälailla pk-seudulla työssäkäyvien ongelma ja porukkaa muuttaakin yhä kauemmas. Juuri kävin konsultoimassa tuttuja okt:n ostossa Riihimäeltä, heidä budjettinsa riitti sinne. Isälläni oli varaa ostaa Espoosta okt-tontti 60-luvulla 3 kk:n palkalla, nyt se maksaa hyvätuloisen 3 v:n palkan.

Niin, ei varmaan ole tarkoituskaan saada absoluuttisia hintoja putoamaan, mutta suhteellisia hintoja pitäisi pidemmällä aikavälillä saada alas. Se ei tapahdu millään muilla keinoilla, kun lisäämällä tarjontaa. Yksi varsin hyvä rahoituskeino olisi nostaa kaupungin asuntojen hintoja 50% ylöspäin, jolloin ne olisivat edelleen edullisia ja huomattavasti alle markkinavuokrien ja tuotot voitaisiin hyvin käyttää rakentamiseen. Samalla poistuisi se käsittämätön epätasa-arvo tukipolitiikassa, mikä naurettavan edullisten vuokrien muodossa jaetaan niille onnekkaille, jotka kaupungin asunnon ovat saaneet. Toinen asia olisi poistaa joukkoliikenteen teennäisiä vyöhykerajoja.

Noilla jo yksistään tehtäisiin niistä matalapalkka-aloilla työskentelystä kannattavampaa pidemmällä aikavälillä. Toki sitä vastustaa niin monet isot toimijat, että mieluummin varmaan aktivoidaan työttömiä silloinkin, kun siinä ei ole mitään järkeä.

 

[molari]

Niin, ei varmaan ole tarkoituskaan saada absoluuttisia hintoja putoamaan, mutta suhteellisia hintoja pitäisi pidemmällä aikavälillä saada alas. Se ei tapahdu millään muilla keinoilla, kun lisäämällä tarjontaa. Yksi varsin hyvä rahoituskeino olisi nostaa kaupungin asuntojen hintoja 50% ylöspäin, jolloin ne olisivat edelleen edullisia ja huomattavasti alle markkinavuokrien ja tuotot voitaisiin hyvin käyttää rakentamiseen. Samalla poistuisi se käsittämätön epätasa-arvo tukipolitiikassa, mikä naurettavan edullisten vuokrien muodossa jaetaan niille onnekkaille, jotka kaupungin asunnon ovat saaneet. Toinen asia olisi poistaa joukkoliikenteen teennäisiä vyöhykerajoja.

Tässä ollaan ehdottoman samaa mieltä. Tällä hetkellä esim. elementtien toimitusaika on jopa 2 vuotta, vaikka tehtaat pyörivät 24/7. Ainakin Lehto on kasvattamassa omaa kapasiteettia, Lujatalo suunnittelee samaa. Sielläkin törmätään työvoimapulaan tehdastilan puutteen lisäksi. Tuo yhdessä kiihtyvän putkiremppatarpeen ja jopa huonoimpien DDR-korsujen purkamisen kanssa ei ainakaan helpota asuntopulaa.

Helsingillä on isoja, väljään rakennettuja alueita paljon, sinne olisi helppo lisärakentaa.

 

[Tadu]

Tuskin se syy siinä oli, etten tunne sinua yhtään, itsehän tänne maailmankuvasi ja yhteiskunnan ymmärtämisesi levittelet, eli sen tunnen ja sitä kommentoin.

Kommentoi sitten maailmankuvaa ja näkemyksiä, äläkä tee oletuksia minun taustastani. Kiitos. Vähän sama kuin leimaisin sinut työttömäksi pummiksi ja tämän jälkeen olettaisin sinun keskustelevan asiallisesti kanssani.

 

[JypFabu]

Kommentoi sitten maailmankuvaa ja näkemyksiä, äläkä tee oletuksia minun taustastani. Kiitos. Vähän sama kuin leimaisin sinut työttömäksi pummiksi ja tämän jälkeen olettaisin sinun keskustelevan asiallisesti kanssani.

Politrukiksi ja ties miksihän minut on moneen kertaan leimailtukin. Vähän niinkun kuuluu tähän hommaan, jos ei onnistu olemaan provosoitumatta, lienee viisainta pohtia kannattaako osallistua. Toki nähtävästi helmitaulun nappulat ei riittänyt selvittämään, että kultalusikka maaritti juurikin suoltamaasi tekstiä, mutta täällä ei ole sinua vaan tekstisi, niin kuin minunkin ja niillä eväin debatoidaan.

Mutta jääköön oftopikki, pidätän edelleen oikeuteni luoda käsityksiä kanssakirjoittajieni tuotosten perusteella ja annan saman oikeuden mieluusti toisillekin.

 

[Tadu]

Ihmeellinen käsitys. En minä provosoitunut. En vain keskustellut kanssasi. Niin tehdään kun ei kiinnosta. Jos olisin provosoitunut, olisin kyllä keskustellut kanssasi ja antanut takaisin samalla mitalla.

Se offtopicista sitten.

 

[Cobol]

@Cobol

Tuossa pääkaupunkiseudun laskelmissa oikein korostuu se, että asumisen kalleus on yksi eniten passivoivista tekijöistä ja samalla syö matalapalkka-aloilla työskentelevien palkasta täysin kohtuuttoman osuuden. Yksin asuvalla asumistuen saaminenkin loppuu, kun palkka on 1860 euroa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan paljon siitä, ettei työntekijät ja työpaikat kohtaa. Ihme. Tähän paras ratkaisu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on yksinkertaisesti rakentaa enemmän, jotta asuntojen tarjonta kasvaa. Tämähän nyt on jo aika pitkällä kaupungin asioita, eikä niinkään hallituksen.

Totta, ja samalla kun rakennetaan lisää, tulisi pohtia tarkemmin sitä, kenelle asuntoja rakennetaan. Helsingin väestönkasvusta noin 3/4 tulee ulkomaalaistaustaisista. Asiasta tarkemmin:

Helsingin väestönkasvusta kolme neljäsosaa ulkomaalaistaustaisia – näistä kieliryhmistä tulee nyt eniten muuttovoittoa | Helsingin Uutiset

Pitäisi olla valmiuksia pohtia, onko yhteiskunnan tuella Helsinkiin sijoittuvien määrää syytä vähentää, vaikka Suomessa on vapaa oikeus valita asuinpaikkansa. Nykyinen meno johtaa ongelmiin jo yksin siksi, että omalla työllään itsensä elättävät pienipalkkaiset eivät tahdo löytää asuntoja. Vaikka asia herättää tunteita ja vastustusta, tulisi silti avoimesti käydä keskustelua Suomen kehittämisestä monikulttuurisesti muutenkin, kuin pääasiassa Helsingin ja pääkaupunkiseudun toimesta.

 

[Walrus21]

miten helvetissä voisi olla tilanne, että työttömät eivät joutuisi olemaan halvan elämän asiantuntijoita. Monet työssäkäyvätkin ihmisetkin joutuvat elämään säästäväisesti, niin miten helvetissä työttömien voisi kuvitella elävän leveämmin? Ihan tolkuttomaksi on ihmisten odotukset nousseet ja ihan samaan törmää 5000€+ ansaitsevien keskuudessaan. Se aiheuttaa sosiaalista harmistusta kun ei pääse mukaan katsomaan futiksen mm-kisoja Rio De Janeiroon tai Kap kaupunkiin, golfaamaan Floridaan tai surffaamaan Hawaiille.

Nojoo, en nyt ihan tuota tarkoittanut. Pyrin vain tuomaan esille sen näkökulman, että köyhät ovat tavanomaisesti köyhiä ennen kaikkea henkisellä ja sosiaalisella puolella. Tämä on seurausta mainitsemistani olosuhteista, joihin varallisuuden puute ja heikko yhteiskunnallinen asema johtavat.

Hyvinvoivan ja aktiivisen ihmisen on helppo jeesustella, kuinka jokainen voisi ryhtyä menestyjäksi. Se on juuri sitä kyvyttömyyttä asettua toisen ihmisen saappaisiin ja joka mitä ilmeisimmin esim. Susanna Koskelta puuttuu.

Jokainen (tai likipitäen jokainen) ihminen pyrkii elämässään menestykseen. Ei kukaan tee päätöstä ryhtyä köyhäksi, mt-ongelmaiseksi tai alkoholistiksi. Näille kaikille asioille on olemassa yksilöllinen todennäköisyys, johon vaikuttavat mm. vanhemmat, kotiolosuhteet, peritty varallisuus, asuinalue, koulutus jne. Eivät ne olosuhteet ilmesty tyhjästä.

Miksi otin esille "henkisen köyhyyden", johtuu siitä, että haluan korostaa köyhyyden mentaalista aspektia. Köyhä ihminen - sikäli kun nyt puhutaan vaikkapa syrjätyneistä - on yleensä lannistunut ja kyvytön muuttamaan omaa tilannettaaan; häneltä puuttuu motivaatio, sosiaalinen pääoma, verkostot jne.

Toinen juttu on tuo että ”ei satuttu rekrytoimaan työmarkkinoille”. Karrikoidusti voisi sanoa, että jos tuo on asenne niin voi katsoa peiliin. Vähän kuin olisi istunut koko illan seinustalla ja sitten harmittelisi että kävi niin huono säkä ettei tullut pillua. Vaikka Amerikassa on monta asiaa huonommin, niin toivoisin että sitä yrittäjähenkeä saataisiin sieltä isosti. Jos ei työpaikkaa löydy niin sitten luodaan sellaista itse vaikka pienimuotoista alkuun. Ostetaan jotain halvalla ja kalliimmalla tai jos on osaamista niin valmistetaan ja myydään.

Tämäkin liittyy ylle kirjoittamaani. Kun ihmisellä on paljon ongelmanratkaisukykyä, vakaat sosiaaliset suhteet ja tieto-taidollista pääomaa, hän on monessa mielessä "rikas", vaikka hetkittäin pankkitilin saldo lähenisikin nollaa. Kansankielellä ehkä puhutaan pelkistetysti asenteesta, mutta taustalla on yleensä monia syitä, jotka ovat johtaneet siihen tilanteeseen missä milloinkin ollaan.

Yhteiskunta ei tietenkään voi loputtomasti lapioida rahaa ylhäältä alas, mutta monessa asiassa se voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Tuloerojen hillitseminen on yksi tällainen "iso linja". Lisäksi voidaan pohtia, millaisia olosuhteita luodessa päästään kokonaisedun kannalta parhaaseen lopputulokseen. Rahaa kannattaa aina suunnata sinne, missä sille on suurin tarve.

 

[dana77]

Näin varmaan kokee, jos käsite yhteiskunta ei ole koskaan avautunut ja se kultalusikka perseessä kuvittelee omin kätösin luoneensa sen kaiken hyvän mikä itselle on tipahtanut.

Ota nyt se jonkun perseessä ollut kultalusikka pois suustasi ja selitä nämä "menestyminen on suurelta osalta tsäkästä kiinni" -logiikka. Tägätään tähän @Tarinankertoja sillä hän tuota hetki sitten myös väitti, mutta jätti sitten vastaamatta. Tietenkään kukaan ei kaikkea tee itse kun hyödyntää Suomen ilmaista koulutusjärjestelmää, mutta haluaisin tarkemman perustelut mikä on säkää. Onko se säkää että Sebastian Ahosta on menestynyt jääkiekossa? Toki hän on saanut kotoaan erinomaisen mallin ja varmasti tukea monessa vaiheessa. Hän ei ole kärsinyt loukkaantumisista jne. Kuitenkin se että hän on päässyt hyviin joukkueisiin tai saanut näytönpaikkoja ei ole säkää yhtään enempää kuin se, että joku pääsee hyvään kouluun.

Tätä väitettä olisi mielenkiintoista palasontella osiin. Ja määritellä mikä on menestymistä.

Onko se tsägästä kiinni, että onko peruskoulun päättötodistus vähintään kahdeksan tietämillä vai onko tähän kaikilla mahdolliisuus? Tekisi mieli sanoa, että kaikilla terveillä ihmisillä on tähän lahjojen puolesta mahdollisuus ja ehkä 99%:lla olosuhteiden puolestakin. Varmasti löytyy yksilöitä, joiden kotiolot eivät mahdollista normaalia koulunkäyntiä, mutta he ovat ehdottomasti pieni vähemmistö. Toki esim ulkomaalaislähtöisillä lapsilla voi olla tilanne, että kielitaito asettaa hetkellisiä haasteita, mutta toisaalta he ovat myös usein nopeita oppimaan uudenkin kielen.

Onko se sitten tsägästä kiinni, että yksiköllä on halu ja mahdollisuus hakea lukioon? Lukion käynnistä on yksilölle jonkinlainen taloudellinen vaikutus, mutta väittäisin että rahasta homma ei jää kiinni taaskaan 98%:lla. Varmaan jossain Lapissa ja etelemmässäkin on sen verran syrjäisiä paikkoja, joista lukion käynti vaatii muuttamista (muistan että meilläkin oli pari tällaista tapausta luokalla), mutta yhteiskunta tukee valintaa vähintäänkin kohtuullisesti. Varmasti löytyy myös tapauksia joissa kotoa ohjataan vahvasti muualle kuin lukioon enkä sano, että on helppo 14-15 vuotiaana toimia pyrkästi perheen toiveita vastaan, mutta edelleen puhutaan pienestä vähemmistöstä.

Lukiossa pärjääminen on pykälän pari vaikeampaa kuin peruskoulussa, mutta tekisi mieli edelleen sanoa että kellään joka on normaalijärkinen ihminen ja joka hommaan panostaa tosissaan ei homma jää kiinni osaamisesta. En siis tätäkään laske tsägäksi.

Yliopistoon tai korkeakouluun pääsemisessä on oma kynnyksensä, jonka ylittää 40-50% ikäluokasta. Toki menestyksen edellytykseksi voidaan laskea, että sinne ei mennä lukemaan slaavilaisten kielten historiaa tai teologiaa, mutta senkään ei pitäisi olla yllätys että millä aloilla on edellytykset ovat parhaat. Lääkis, Oikis, Kauppatieteet, Tietojenkäsittelytieteet ja luonnontieteet yleensäkin. Näihin osaan kynnys on korkeampi, mutta varsinaisesti sisäänpääseminen ei ole nähdäkseni tsägästä kiinni. Väittäisin myös että jos kynnyksen yli pääsee, niin itse opistelu ei siitä vaikeammaksi muutu.

Niinpä kysymys on, että minkälaisia edellytyksiä kolmannen asteen opiskelut vaativat. Suomessa on sen verran kattava tukijärjestelmä, että asumis ja opintotuilla pärjää taloudellisesti, joskin jonkun kohdalla se voi edellyttää opintolainan ottamista. Toki omilla valinnoilla, kuten lasten hankinnalla voidaan urakkaa mutkistaa, mutta mitä biologian tunneilta muistan niin tämäkään ei ole puhdas tsägäkysymys.

Sitten jäljellä on työelämä, joka varmasti on se vaikein kynnys ja ensimmäinen työpaikka on varmasti kriittisimpiä asioita koko työuran kannalta. Valmistumisen taloudellinen suhdanne on pitkälti tsägäkysymys yksilön kannalta ja siihen on vaikea vaikuttaa kuin mahdollisesti jatko/tukemalla koulutuksella. Toki tässä vaiheessa kunnianhimoisella yksilöllä on kohtuullisen hyvät lähtökohdat pohtia muitakin vaihtoehtoja kuin luovutttamista, eli katsoa esim ulkomaankuviot katsoa työmahdollisuuksia oman paikkakunnan ulkopuolelta. Opiskelujen aikana hankitut kontaktit ja harjoittelut ovat myös tärkeitä mahdollisuuksia, mutta tämä on osa-alue jossa voi huonolla tsägällä tulla mutkia matkaan.

Omana näkemyksenä esittäisin että jos Suomessa on päässyt työkuvioihin sisään, niin homma helpottuu. Suomalaiset ovat nähdäkseni aika kunnianhimottomia ja vähään tyyytyviä ihmisiä, eikä esimies yms tehtäviin ole sellaista innokkuutta, kuin mitä kuvittelen monista muista maista löytyvän. Toki verotuksen progressiot ja palkkarakenne ovat omiaan saamaan ihmisiä jäämään paikoilleen, kun käteenjäävä summa ei hirveästi etenemisten myötä nouse. Varsinaisesti tsägä ei tässä vaiheessa enää ole ratkaisevassa roolissa, sillä fiksujen alavalintojen myötä työnpaikan vaihtaminen on realistinen ja usein järkeväkin vaihtoehto urankehityksen ja menestymisen kannalta.

 

[ipaz]

Hyvinvoivan ja aktiivisen ihmisen on helppo jeesustella, kuinka jokainen voisi ryhtyä menestyjäksi. Se on juuri sitä kyvyttömyyttä asettua toisen ihmisen saappaisiin ja joka mitä ilmeisimmin esim. Susanna Koskelta puuttuu.

Onhan tieteellisesti osoitettu, että vähemmän emotionaaliset ihmiset pärjäävät paremmin esim. juuri työmarkkinoilla. Luonnollistahan tuo on on kun ei häiritse se vastaehdokkaan elämä siinä kilpailutilanteessa. Ja tämähän etenee monesti lineaarisesti siten, että moni aivan huippujohtaja on jonkun luokan psykopaatti. On helppo keskittyä itse tekemiseen, kun ei toisten ihmisten ajatukset ja tunteet haittaa.

Eli voisiko köyhyys jossain osuudessa tapauksia liittyä siihen, että nämä ihmiset ovat yksinkertaisesti liian emotionaalisia ja kilttejä? Silloinhan jo koulussa pitäisi pyrkiä tsemppaamaan tällaisia lapsia enemmän, tai ainakin ohjaamaan heitä alalle jossa nämä ominaisuudet ovat tärkeitä.

 

[dana77]

Miksi otin esille "henkisen köyhyyden", johtuu siitä, että haluan korostaa köyhyyden mentaalista aspektia. Köyhä ihminen - sikäli kun nyt puhutaan vaikkapa syrjätyneistä - on yleensä lannistunut ja kyvytön muuttamaan omaa tilannettaaan; häneltä puuttuu motivaatio, sosiaalinen pääoma, verkostot jne.

Vaikka kuinka parhaalla tahdolla tätä mietin, että en millään näe että rahan kaataminen tällaiselle yksilöllä kannustaisi tai tekisi hänestä oma-aloitteisempaa.
Jos asiaa mietti tuolta pohjalta, niin nimenomaan aktivointimallit ja koulutukset ovat, sekä taloudellisilla insentiiveilla kannustaminen, ehkä jopa vastikkeelliset velvollisuudet olisivat paljon loogisempi lähestymistapa.

Kun ihmisellä on paljon ongelmanratkaisukykyä, vakaat sosiaaliset suhteet ja tieto-taidollista pääomaa, hän on monessa mielessä "rikas", vaikka hetkittäin pankkitilin saldo lähenisikin nollaa. Kansankielellä ehkä puhutaan pelkistetysti asenteesta, mutta taustalla on yleensä monia syitä, jotka ovat johtaneet siihen tilanteeseen missä milloinkin ollaan.

Lähtökohtana pitäisi olla, että meiltä tulisi koulusta yksilöitä jotka ymmärtäisivät että työpaikat eivät tule istumalla seinustamalla ja odottamalla, että joku tulee tarjoamaan 3000€ kuussa palkkaista työtä. Hyvä lähtökohta olisi, että jokainen "koulutettaisiin" yrittäjäksi. Siitä voi sitten helpommin siirtyä palkkatöihin jos ei yrittäjän onnistu kuin toisinpäin.

Tuloerojen hillitseminen on yksi tällainen "iso linja". Lisäksi voidaan pohtia, millaisia olosuhteita luodessa päästään kokonaisedun kannalta parhaaseen lopputulokseen. Rahaa kannattaa aina suunnata sinne, missä sille on suurin tarve.

Suomessa on tuloerot ihan maailman pienimmistä ja sen kamelin selvä kestokyvyn rajoilla joka touhun maksaa. Ehkä tarkoitatkin kokonaisedulla sitä, että veroja ei voida nostaa vaan tehottomia palveluita pitää karsia.
Mitä taas rahojen suuntaamiseen menee, niin se on kovasti mielipidekysymys että missä tarve on suurin. Taitaa olla nimeomaan raumalainen sanonta, joka menee jotenkin niin "jumaklavita kakarat puhuu leiväst vaikka talossa ole viinan tippaa."

 

[adolf]

Nyt mennään vähän ohi aiheen tai korkeintaan sivutaan sitä, mutta voiskos joku mullekin vähän avata että mitä tuloerojen kasvulla tarkoitetaan Suomessa? Siis tässä maassa jossa progressiivinen verotus on niin voimakasta että vain todella pieni murto-osa kansalaisista pääsee oikeasti rikastumaan. Lääkärien ja muiden huippukoulutettujan ja vaativissa ammateissa työskentelevien kuuluukin saada korkeampaa palkkaa, mutta kuitenkaan hekään eivät Suomessa vaurastu millekään ihan porsasteluasteella. Komeampaa autoa, isompaa huushollia ja pidempiä lomareissuja on varaa heittää, mutta siinä se. Lapsille jää harrastuksiin ja opiskeluun varmasti myös kivasti sukanvarteen.

Mutta kun noista tuloeroista puhutaan, niin mitä sillä aidosti tarkoitetaan? Avaisko joku mulle tätä? Mitään kommunismia tuskin kukaan meistä tänne huolii, missä kaikki saa saman verran.

 

[ipaz]

Mutta kun noista tuloeroista puhutaan, niin mitä sillä aidosti tarkoitetaan? Avaisko joku mulle tätä? Mitään kommunismia tuskin kukaan meistä tänne huolii, missä kaikki saa saman verran.

Varsinkaan kun tuloerot eivät edes ole kasvaneet. Jotkut populistiset vasemmistopoliitikot hakevat tuolla väitteellä irtopisteitä köyhemmältä kansanosalta (jotka harvemmin edes äänestävät). Jotain Paavo Arhinmäkeä on helvetin vaikea kuunnella kun äijä jauhaa pelkistä lillukanvarsista, eikä kompetenssi riitä katsomaan tilannetta yhtään laajemmin. Yleisin väite on ollut se, että tottakai tuloerot ovat kasvaneet koska Hurstin ruokajonossa on enemmän väkeä. Elina Lepomäki on siitä huikea poliitikko, että hän kaivaa faktat esiin melkein joka väitteeseen. Pakko siis liittää tämä Youtube-pätkä taas kaikkien hämmästeltäväksi:
Elina Lepomäki tuhoaa brutaalisti Paavo Arhinmäen ja Sanna Marinin - YouTube

 

[Styge]

Totta, ja samalla kun rakennetaan lisää, tulisi pohtia tarkemmin sitä, kenelle asuntoja rakennetaan. Helsingin väestönkasvusta noin 3/4 tulee ulkomaalaistaustaisista. Asiasta tarkemmin:

Helsingin väestönkasvusta kolme neljäsosaa ulkomaalaistaustaisia – näistä kieliryhmistä tulee nyt eniten muuttovoittoa | Helsingin Uutiset

Pitäisi olla valmiuksia pohtia, onko yhteiskunnan tuella Helsinkiin sijoittuvien määrää syytä vähentää, vaikka Suomessa on vapaa oikeus valita asuinpaikkansa. Nykyinen meno johtaa ongelmiin jo yksin siksi, että omalla työllään itsensä elättävät pienipalkkaiset eivät tahdo löytää asuntoja. Vaikka asia herättää tunteita ja vastustusta, tulisi silti avoimesti käydä keskustelua Suomen kehittämisestä monikulttuurisesti muutenkin, kuin pääasiassa Helsingin ja pääkaupunkiseudun toimesta.

Kyllä. Sekin olisi hyvä asia miettiä. Ja samalla tavalla, kuten yllä jossain toisessa viestissä mainitsin, olisi hyvä purkaa niitä epäluonnollisia joukkoliikenteen vyöhykerajoja. Itse asiassa mieluummin maksaisin jopa vähän enemmän siitä, että voitaisiin mahdollistaa se, että ihmiset voisivat liikkua vapaasti ja samalla se madaltaisi omalta osaltaan sitä liikkuumiskustannusta. Mahdollistaisi matalapalkkatyöläisenkin liikkua myös rajojen yli. Ehkä hölmöintä työssäkäynnin kannalta olisi luoda malli, jossa kantakaupunkilaisille luotaisiin malli matkustaa halvemmalla ja muut maksaisivat tulosta sinne.

 

[Cobol]

Siitä olen samaa mieltä, että Suomessa on varmasti ihan kohtuullista elellä ansiosidonnaisella työttömyysturvalla.

Kaikista luvuista huolimatta, väität edelleen pokkana, että KELA:n laskurin lopputulos valehtelee. Lähtökohtahan oli se, että yksinäisellä henkilöllä ei ollut lainkaan tuloja. Menoina olivat asuminen, terveydenhoito, lääkkeet. kotivakuutus, lämmin vesi jne. Laitoin yksityiskohtaisen laskelman siitä, mitä KELA korvaa KELA:n omien sivujen laskurista. Toki se on suuntaa antava, mutta noin se vaan menee. En usko, että KELA:n laskuri valehtelee, mutta siihen uskon, että sinä et mahdollisesti tiedä tai ymmärrä, mistä kirjoitat.

Se on kuitenkin hieman eri tilanne kuin monisairaan, ttt:n varassa elävän köyhyysloukku.

Ei kannata kirjoittaa asioista, joista ei tiedä yhtään mitään. Olen ollut vajaat 20 vuotta vaikeasti monisairaan nuoren isä, joten tiedän varsin hyvin sen, mitä yhteiskunta korvaa ja mitä ei. Olen yllättynyt, kuinka paljon yhteiskunta laittaa resursseja hänen tukemiseen. Kyse on varsin suurista summista vuositasolla. Alussa vaadin, että voin hänen hoidosta maksaa itse 15 000 euroa kuukaudessa, koska pystyin siihen. Alkuvaiheessa kustannukset olivat vähintään tuota luokkaa. Monien neuvottelujen jälkeen tämä osoittautui vaikeassa erikoissairaanhoidossa mahdottomaksi, koska näitä kuluja ei yksityinen saa Suomessa maksaa. Hyväksyin sen lopulta, ja olen pyrkinyt auttamaan yhteiskuntaa sitten muilla tavoin.

Jos ihminen on Suomessa monisairas, hän saa todellisuudessa apua niin halutessaan. On aina saanut, ainakin tähän asti. Tulevasta soteuudistuksesta sitten riippuu jatko.

Ja samalla tavalla, kuten yllä jossain toisessa viestissä mainitsin, olisi hyvä purkaa niitä epäluonnollisia joukkoliikenteen vyöhykerajoja.

Näitäkin voisi pohtia, jotta liikkuminen helpottuisi.

 

[Eikka86]

Työssä käyvillä kertyy koko ajan myös työeläkettä, minkä vuoksi he eivät joudu eläkkeelläkään kärsimään köyhyydestä.

Sanoisin tämän olevan nykyään toiveunta ainakin omasta näkökulmasta. Olen sitä ikäluokkaa, että eläkeikä on yli 66v ja eläkeprosentti reilusti alle 50% brutosta.

Kyllä tässä rahotetaan enään isojen ikäluokkien eläkkeet ja sen jälkeen unohdetaan koko järjestelmä.

 

[adolf]

Elina Lepomäki tuhoaa brutaalisti Paavo Arhinmäen ja Sanna Marinin - YouTube

Ihan kamalaa katsottavaa kyllä kun yksi yrittää kaikkensa tehdä että keskusteltaisiin faktoista niin eikös nämä kaksi taas puolestaan tee kaikkensa hiekottaakseen tuota. Kuka tuossa nyt sitten aidosti välittää köyhistä? Vasemmistoliitolla näyttäisi olevan ainakin tilanne semmoinen että eihän ne voi välittää, koska kuka niitä sitten äänestäisi jos enemmän ihmisiä nousisi pois köyhyydestä?

Että minä kaipaisin suomalaiseen politiikkaan enemmän tuollaisia Lepomäen kaltaisia ihmisiä...