Missä kohtaa olen väittänyt, että KELAn laskuri valehtelee? Tässähän on nyt olennaista se, että tilanteet ovat erilaisia, emmekä me teidä esim. tuon YLEn jutussa haastatellun henkilön yksityiskohtaista rahatilannetta.Kaikista luvuista huolimatta, väität edelleen pokkana, että KELA:n laskurin lopputulos valehtelee. Lähtökohtahan oli se, että yksinäisellä henkilöllä ei ollut lainkaan tuloja. Menoina olivat asuminen, terveydenhoito, lääkkeet. kotivakuutus, lämmin vesi jne. Laitoin yksityiskohtaisen laskelman siitä, mitä KELA korvaa KELA:n omien sivujen laskurista. Toki se on suuntaa antava, mutta noin se vaan menee. En usko, että KELA:n laskuri valehtelee, mutta siihen uskon, että sinä et mahdollisesti tiedä tai ymmärrä, mistä kirjoitat.
Kun puhutaan köyhyydestä, on mielestäni mielekästä puhua perustilanteessa käytettävissä olevasta rahasta. Se on tuo 490e/kk yksin elävälle. Jos lapsien hankkiminen parantaa mielestäsi ttt:n varassa elvään toimeentuloa, se on sitten toinen keskustelunsa.
Sinun tilastollinen analyysisi on pitänyt sisällään mm. henkirikoslukuja ja lukuja liittyen köyhyys- ja syrjäytymisriskeihin. Nuo ovat varmaan ihan valideja lukuja, mutta eivät ne kuvaa kokonaistilannetta tai haasta esim. minun analyysiani juuri millään tavalla.
Suomessa materiaalinen hyvinvointi on Euroopan kärkitasoa. Tätä ei varmaan kukaan kiistä. Se, mistä tässä nyt keskustellaan, on tilanteen muuttuminen heikompaan suuntaan tiettyjen ihmisryhmien osalta. Tämän hallituskauden poliittiset päätökset eivät ole romuttaneet järjestelmää, mutta eivät ne kyllä mitään positiivistakaan ole tuoneet pöytään - päinvastoin.
Suomessa pitkän aikavälin uhkaava kehitys liittyy terveyseroihin, jotka ovat Euroopan tasollakin merkittävät. Tämä johtunee osittain koko sote-järjestelmästämme, joka perustuu niin vahvasti työssäkäymiseen ja siihen sidottuihin etuihin.
Maassamme suuri enemmistö voi hyvin ja vaurastuu vuosi vuodelta, mutta pieni joukko ihmisiä on vaarassa jäädä tästä kehityksestä paitsi. Ensiaskeleet haitalliselle kehityselle annettiin 90-luvun alun lamassa. Nyt ollaan jälleen tilanteessa, jossa poliittinen paine leikata perustoimeentulosta, on suuri. Fiksua politiikkaa olisi karsia sieltä, missä vaikutukset eivät ole pitkällä aikavälillä negatiivisia. Tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan ole houkutteleva, koska se hätistelisi paljon äänestäjiä keskeisistä intressiryhmistä. Vastaavasti houkutus leikata mielenterveys- ja vammaispalveluita tai jäädytää indeksejä, on suuri. Vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, jolloin niistä ei enää tarvitse kantaa poliittista vastuuta.
Mistä sinä tiedät, minkä verran minulla on kokemusta aiheesta?Ei kannata kirjoittaa asioista, joista ei tiedä yhtään mitään. Olen ollut vajaat 20 vuotta vaikeasti monisairaan nuoren isä, joten tiedän varsin hyvin sen, mitä yhteiskunta korvaa ja mitä ei. Olen yllättynyt, kuinka paljon yhteiskunta laittaa resursseja hänen tukemiseen. Kyse on varsin suurista summista vuositasolla. Alussa vaadin, että voin hänen hoidosta maksaa itse 15 000 euroa kuukaudessa, koska pystyin siihen. Alkuvaiheessa kustannukset olivat vähintään tuota luokkaa. Monien neuvottelujen jälkeen tämä osoittautui vaikeassa erikoissairaanhoidossa mahdottomaksi, koska näitä kuluja ei yksityinen saa Suomessa maksaa. Hyväksyin sen lopulta, ja olen pyrkinyt auttamaan yhteiskuntaa sitten muilla tavoin.
Jos ihminen on Suomessa monisairas, hän saa todellisuudessa apua niin halutessaan. On aina saanut, ainakin tähän asti. Tulevasta soteuudistuksesta sitten riippuu jatko.
En ole kiistänyt sitä, etteikö Suomessa saisi sairas hoitoa. Erikoissairaanhoitomme on maailmanhuippua ja sosiaaliturvajärjestelmäkin varsin kattava.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö puutteita olisi. Haastattelun henkilö oli sairaanhoitohenkilökunnan mukaan työkyvytön, mutta KELA ei silti myöntänyt hänelle työkyvyttömyyseläkettä. Näin ollen häntä kohdellaan ikään kuin hän olisi kykeneväinen hakeutumaan työmarkkinoille siinä missä kuka tahansa muukin. Rajanveto on tässä mielestäni ongelmallista. Jokainen voi kuitenkin keskenään miettiä, kuinka todennäköistä on, että haastattelun henkilö työllistyisi esim. yksityiselle sektorille.