Kokoomus

  • 1 598 929
  • 13 080

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Kohtuuhintainen asuminen on ollut jokaisen puolueen ja hallituksen agendalla WW II:ta lähtien ja silti asuminen on kallistunut koko ajan, siellä, missä kysyntää on.

Kuitenkin asumisen verotusta, piiloveroja/veroluonteisia maksuja on lisätty asumiseen koko ajan, nyt esim. kerrostalon kokonaiskuluissa on niitä jopa 20 %:a ja kiinteistöverouudistus v. 2020 tulee nostamaan kuluja nimenomaa siellä, missä asuminen jo nyt maksaa eniten.

Lisäksi rakentamiseen on tullut ja tulee koko ajan kustannuksia lisääviä vaatimuksia ja uuden asunnon hinnasta liki puolet on veroja.

Aika hankala rasti uskotella, että lisärakentaminen olisi ratkaisu asiaan, kun omilla päätöksillä on rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia nostettu, etenkin vasemmiston toimesta.

No en kyllä rehellisesti itsekään usko, että tässä nyt mitään järkevää kehitystä saadaan aikaiseksi. Sinänsä koko keskustelu voisi olla jossain muussakin ketjussa, sillä asia todellakaan ole mitenkään yksin Kokoomusta koskeva. Olen ihan tietoinen noista veroista ja jos en nyt ihan väärin muista, niin myös vastikkeet ovat nousseet huomattavasti yleistä hintojen kehitystä nopeammin. Rakentamisen kustannukset nousee, mutta olisi aika pystyä luopumaan hintoja nostavista parkkinormeista ja mahdollistaa pienemmät keskineliömäärät.

Mutta isossa kuvassa kehitys on kuitenkin edelleen se, että tarjonta kasvaa hitaammin kuin kysyntä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kiireen vuoksi vain ydin:

Ttt:n varassa oleva ihminen ei voi hallita mitään omaisuutta ilman, että se vähennetään tuista. Lisäksi se, että maksaa asuntolainaa, kerryttää henkilökohtaista omaisuutta ja mahdollistaa erilaiset maksusuunnitelmat.

Ei pidä paikkaansa. Tuensaajalle ei ole tässä tapauksessa merkitystä, tuleeko rahaa toimeentulotuesta vai asumistuesta.

1. KELA maksaa voi tukea lakisääteisesti ruokakunnalle, joka asuu omistusasunnossa tai osakeasunnossa.

Omistusasunto - kela.fi
Osakeasunto - kela.fi

2. Niinpä tuen varassa oleva voi kerryttää henkilökohtaista omaisuutta oman asunnon muodossa.

3. Asunto- tai vaikkapa osakesijoittajalle ei sen sijaan makseta tukea kuin poikkeustapauksissa ilman, että hän ensin realisoi omaisuuttaan. Ihan järkevä linja, tuskin olemme erimielisiä.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Kohtuuhintainen asuminen on ollut jokaisen puolueen ja hallituksen agendalla WW II:ta lähtien ja silti asuminen on kallistunut koko ajan, siellä, missä kysyntää on.

Kuitenkin asumisen verotusta, piiloveroja/veroluonteisia maksuja on lisätty asumiseen koko ajan, nyt esim. kerrostalon kokonaiskuluissa on niitä jopa 20 %:a ja kiinteistöverouudistus v. 2020 tulee nostamaan kuluja nimenomaa siellä, missä asuminen jo nyt maksaa eniten.

Lisäksi rakentamiseen on tullut ja tulee koko ajan kustannuksia lisääviä vaatimuksia ja uuden asunnon hinnasta liki puolet on veroja.

Aika hankala rasti uskotella, että lisärakentaminen olisi ratkaisu asiaan, kun omilla päätöksillä on rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia nostettu, etenkin vasemmiston toimesta.
Asuminen on ihan hyvä kohde verottaa, koska siinä hinnoista suurin osa on ilmaa ja asunnot myydään (ja myyntihinnat määräävät myös vuokratason) joka tapauksessa siihen hintaan mitä ihmisillä on varaa maksaa. Jos myytävän uudisasunnon veroja lasketaan vaikka kymppitonnilla, niin silloin sen saman asunnon veroton hinta nousee sen saman kymppitonnin verran, joten vaikutus asumisen kalleuteen on plus/miinus nolla. Ainoastaan valtion verotulot vähenevät.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kiireen vuoksi vain ydin:



Ei pidä paikkaansa. Tuensaajalle ei ole tässä tapauksessa merkitystä, tuleeko rahaa toimeentulotuesta vai asumistuesta.

1. KELA maksaa voi tukea lakisääteisesti ruokakunnalle, joka asuu omistusasunnossa tai osakeasunnossa.

Omistusasunto - kela.fi
Osakeasunto - kela.fi

2. Niinpä tuen varassa oleva voi kerryttää henkilökohtaista omaisuutta oman asunnon muodossa.

3. Asunto- tai vaikkapa osakesijoittajalle ei sen sijaan makseta tukea kuin poikkeustapauksissa ilman, että hän ensin realisoi omaisuuttaan. Ihan järkevä linja, tuskin olemme erimielisiä.
Toimeentulotukea ei voi saada jos asuu omistusasunnossa. Pitää eka myydä asunto pois ennen kuin voi saada toimeentulotukea. Eli eihän se tukien varassa elävä oikein asuntosijoittamalla pääse vaurastumaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toimeentulotukea ei voi saada jos asuu omistusasunnossa. Pitää eka myydä asunto pois ennen kuin voi saada toimeentulotukea. Eli eihän se tukien varassa elävä oikein asuntosijoittamalla pääse vaurastumaan.

Ei, ei, ei. Asumistukea annetaan (kts edellinen linkki) ja toimeentulotukea myös saa. KELA:n mukaan omistusasunnon asumismenoina huomioidaan vastike, erilliset vesi-ja lämmitysmaksut. Mahdollisesta asuntolainasta voidaan huomioida korkomenot. Omistusasuntoon on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

Toimeentulotuki ja omistusasunto - Kysy Kelasta | Fråga FPA

Näillä mennään maanantaihin asti :)
 

molari

Jäsen
No en kyllä rehellisesti itsekään usko, että tässä nyt mitään järkevää kehitystä saadaan aikaiseksi. Sinänsä koko keskustelu voisi olla jossain muussakin ketjussa, sillä asia todellakaan ole mitenkään yksin Kokoomusta koskeva. Olen ihan tietoinen noista veroista ja jos en nyt ihan väärin muista, niin myös vastikkeet ovat nousseet huomattavasti yleistä hintojen kehitystä nopeammin. Rakentamisen kustannukset nousee, mutta olisi aika pystyä luopumaan hintoja nostavista parkkinormeista ja mahdollistaa pienemmät keskineliömäärät.Mutta isossa kuvassa kehitys on kuitenkin edelleen se, että tarjonta kasvaa hitaammin kuin kysyntä.

Esim. meillä yhtiövastike oli 1,75 m/2 2000-luvun alussa ja nyt 2018 3,70 m/2. Kiinteistövero on 10 %:a kustannuksista

Asuminen on ihan hyvä kohde verottaa, koska siinä hinnoista suurin osa on ilmaa ja asunnot myydään (ja myyntihinnat määräävät myös vuokratason) joka tapauksessa siihen hintaan mitä ihmisillä on varaa maksaa. Jos myytävän uudisasunnon veroja lasketaan vaikka kymppitonnilla, niin silloin sen saman asunnon veroton hinta nousee sen saman kymppitonnin verran, joten vaikutus asumisen kalleuteen on plus/miinus nolla. Ainoastaan valtion verotulot vähenevät.

Tämä on kyllä melko huikea väite, että suurin osa ilmaa, kaipaisi kyllä perusteluja ja paljonko. Kyllä asumista verotetaan siksi, että kiinteä omaisuus on helppo lypsettävä, jopa henkihieveriin saakka.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Ei, ei, ei. Asumistukea annetaan (kts edellinen linkki) ja toimeentulotukea myös saa. KELA:n mukaan omistusasunnon asumismenoina huomioidaan vastike, erilliset vesi-ja lämmitysmaksut. Mahdollisesta asuntolainasta voidaan huomioida korkomenot. Omistusasuntoon on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

Toimeentulotuki ja omistusasunto - Kysy Kelasta | Fråga FPA

Hassua, olen kyllä ollut siinä luulossa, että ttt:n ollessa viimesijainen tuenmuoto niin asuntoa vaadittaisiin pidemmässä juoksussa myytäväksi.

Kela vaatii mummon lapsenlapselle säästämiä rahoja perheen elättämiseen: "Jos rahat ovat tililtä nostettavissa, ne otetaan huomioon" - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hassua, olen kyllä ollut siinä luulossa, että ttt:n ollessa viimesijainen tuenmuoto niin asuntoa vaadittaisiin pidemmässä juoksussa myytäväksi.

Kela vaatii mummon lapsenlapselle säästämiä rahoja perheen elättämiseen: "Jos rahat ovat tililtä nostettavissa, ne otetaan huomioon" - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
Niin minäkin luulin, mutta näköjään omassa asumiskäytössä olevaa asuntoa ei vaadita myytäväksi: Perustoimeentulotukeen vaikuttavat varat - kela.fi

No ei ihme, että asuntojen hinnat nousevat.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässä ollaan ehdottoman samaa mieltä. Tällä hetkellä esim. elementtien toimitusaika on jopa 2 vuotta, vaikka tehtaat pyörivät 24/7.

Nyt menee ohi aiheen, mutta jos elementtien toimitusaika olisi 2 vuotta, romahtaisi koko Suomen rakennusala. Eli tässä on nyt joku väärinkäsitys takana, eikä todellakaan ole tuollaisia jonoja. Yksittäisellä tehtaalla saattaa noin olla.

Itse aiheeseen sen verran, että on ollut hyvää keskustelua viime aikoina ja Kokoomuspuoli on vienyt kyllä vassareita ihan 100-0.
 
Viimeksi muokattu:

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Juu, nyt koko puolue on täynnä nuorista likoista tykkääviä limaisia äijiä.
Koskeehan tämä yksittäistapausten pitäminen yksittäistapauksina kaikkia puolueita? Muutenhan tässä olisi Kokoomuksen kohdalla eri säännöt erääseen toiseen puolueeseen verrattuna.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Lääkkeesi siis on, jos sen lainkaan oikein ymmärrän, ghettouttaminen, siis menestyjät onneloissaan ja luuserit ghettoloukuissaan?
En tiedä miksi haluat leimata työttömät luusereiksi, mutta aloitetaan termistä ghetto (getto).

Yleensä termillä viitataan etnisten ryhmien asuttamiseen yhdessä ja en ole sellainen rasisti, että leimaisin Helsingin työttömät juutalaisiksi tai mustiksi tai tekisin yleistyksiä että ulkomaalaistaustaiset ovat työttömiä.
Kuitenkaan tämä tuo sana ei ole sellainen natsikortti jolla automaattisesti voittaisi väittelyn. Sitä että köyhät asuvat asunnoissa joihin heillä on varaa voidaan minusta perustellusti kutsua gettoutumisen sijasta terveen järjen käytöksi. Samoilla huudeilla asuu myös työssäkäyviä ihmisiä. Ei suomessa työttömän ja pienituloisen työssä käyvän välinen nettotuloero ole mikään valtava. Toki Eiran getossa keskiansiot ovat varmasti korkeammat kuin Tikkurilan getossa tai Riihimäen getossa, mutta se ei sinänsä vielä ongelmaa aiheuta.

Muuten pisteet siitä että mopo vielä vanhalla miehellä nollasta sataan noinkin rivakasti ja karkasi tämän myötä metsään samantien.

Ottaisit mieluummmin kantaa siihen, että mikä menestymisessä on säkää.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tähän ei varmaan mitään kovin yksiselitteistä vastausta voi antaa. Itse leikkaisin ensisijaisesti yritystuista ja keskiluokan tarpeettomista eduista.
Mitä ovat keskiluokan tarpeettomat edut? lapsilisät tietenkin mutta entä muut?
oletko sitä mieltä, että keskiluokkaa ei Suomessa kuormiteta tarpeeksi verotuksella?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Ottaisit mieluummmin kantaa siihen, että mikä menestymisessä on säkää.
Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin (ja on pidetty sukupolvien ajan) sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.
 

ipaz

Jäsen
Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.

Niin, eli siis syntyminen älykkäiden ja eteenpäin ajattelevien vanhempien lapseksi? Ei sen perheen silti tarvitse olla akateeminen. Mutta tottakai se helpottaa vanhempien kasvatystyötä jos on itse jo kolunnut sen reitin, niin voi sekä odottaa ja samalla tsempata että omakin vesa samaa reittiä kulkisi. Suomessa on yksi maailman loivin koulutie suoraan menestykseen. Kaikki on maksutonta ja peruskoulutus on laadukasta. Missä muualla maailmassa on näin!?
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mitä ovat keskiluokan tarpeettomat edut? lapsilisät tietenkin mutta entä muut?
oletko sitä mieltä, että keskiluokkaa ei Suomessa kuormiteta tarpeeksi verotuksella?
Monet asumiseen liittyvät poliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joita voisi tarkastella uudelleen. Esimerkiksi nyt vaikka asumislisät, lainan korkovähennykset ja aluetukipolitiikka. Talouden kannalta olisi järkevintä kannustaa siihen, että ihmiset eivät linnoittaudu alueille, joissa ei ole työpaikkoja ja siten tulevaisuutta.

Ymmärrän kyllä, mistä lähtökohdista monet tuet ovat syntyneet ja mitä niillä pyritään saavuttamaan. Jos halutaan uudistua ja lisätä työnteon määrää, pitäisi kuitenkin tunnustaa tosiasiat ja etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka luovat edellytyksiä työn tarjonnan ja työvoiman kohtaamiselle.

Mutta siis pelkistettynähän tilanne on se, että keskiluokka maksaa paljon veroja ja saa vastaavasti paljon takaisin erilaisina tukina, vähennysoikeuksina ja lisinä. Raha siirtyy taskusta toiseen valtionhallinnon kautta. Kokoomus ei tätä peruslinjaa ole nähdäkseni muuttamassa.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Suomessa on yksi maailman loivin koulutie suoraan menestykseen. Kaikki on maksutonta ja peruskoulutus on laadukasta. Missä muualla maailmassa on näin!?

Silti joidenkin tavoitteena on huonontaa tätäkin systeemiä, "ettemme eläisi lastemme taskuista" (siis mitä helvettiä, tässä on kyllä melkoisesti ironiaa).

Itse olen syntynyt perheeseen, jossa äiti on monisairas eläkeläinen ja isä palvelusalan perusduunari, joka oli pitkäaikaistyötön lähes koko lapsuuteni (sittemmin työllistynyt, onneksi). Kukaan ei ollut alkoholisti tai hullu, eli en nyt mitään kauhulapsuutta ole elänyt, mutta kouluttautumisesta sain kyllä oppia ihan itse ja esim. omaa laiskuuttani (lahjakkuudella pärjää pitkälle) katsottiin kotona ikuisesti läpi sormien. Lukion loppuun tultaessa en esimerkiksi ollut tehnyt kertaakaan läksyjä käytännössä kuuteen vuoteen.

Ilmeisesti useat ihannoivat angloamerikkalaista "oman onnensa seppien kulttuuria", jossa todellinen sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä. Sellaisessa yhteiskunnassa olisin ilman muuta tippunut rattailta viimeistään high schoolin jälkeen. Vaikka olin lahjakas, en ollut mikään stipendioppilas ja keskiarvokin oli jämähtänyt siihen kasipuokkiin, koska minulla ei ollut mitään motivaatiota tai kunnianhimoa sen nostamiseen. Kirjoitin hyvin, mutta koulutuspaikan sijaan hain hanttihommia ja tein niitä seuraavan vuoden.

Kun sitten myöhemmin hain ja pääsin yliopistoon, olin edelleen ihan pihalla kaikista mahdollisista käytännöistä ainakin kolmen vuoden ajan. Kandin paperini ovat kolmosen tasoa ja tulivat myöhässä. Maisterivaiheessa löysin viimein sisäistä motivaatiota ja kirjoitin itseni töitä samalla tehden valmiiksi tasan laudaturin keskiarvolla kaikesta, jonka jälkeen olen epäseksikkäällä humanistisen tiedekunnan tutkinnollakin kokenut kokonaista 6 työtöntä päivää ja vaihtoehtoja piisaa. Ansiotasoni on parempi kuin vanhemmillani koskaan.

Jossain muualla olisin töissä pesulassa tai ehkä myyntityössä, varmaan masentunut ja itsetunnoltani varsin eri ihminen. Äänestän siis tämän hetken omia henkilökohtaisia etujani vastaan, koska arvostan järjestelmää, joka on inhimillinen ja antaa mahdollisuuksia meillekin, joita ei ole opastettu kädestä pitäen jo varhaisessa vaiheessa tekemään hyviä ratkaisuja oman hyvinvointimme eteen. Kaikista typeristä valinnoistani huolimatta ajattelen lopulta päätyneeni sinne, missä ansaitsenkin olla, vaikka vapaamman markkinatalouden (johon liittyy suppeampi sosiaalinen turvaverkko) lainalaisuudet olisivatkin johtaneet jonnekin muualle.

En ole sitä mieltä, että tukitasojen parantaminen olisi joku iso ongelma ja vaatisi keskittymistä. Haluan, että usein kansainvälisin mittarein hyväksi todettu, taloudellista vaurautta (ei ehkä maksimaalisesti, mutta kuitenkin) ja onnellisuutta sekä sosiaalista liikkuvuutta tuottava järjestelmä pysyy hengissä. Ettei sitä uusliberalistisin talouspoliittisin työkaluin kuristeta hengiltä. Hyvinvointivaltio on oikeasti hyvinvointia edistävä ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävä systeemi, josta pitää pitää kiinni ja sen rampauttamista aion vastustaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin (ja on pidetty sukupolvien ajan) sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.
Esimerkin sijasta kaipaisin analyysiä siitä, että ovatko nämä edellytyksiä menestymiselle?
Onko Sebastian Aho päässyt maailman huipulle säkällä? Isä on entinen jääkiekkoilija ja varmasti osannut tukea ja ohjata poikansa valintoja.

Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40% ja kun perheessä on vanhempia usein kaksi, niin todennäköisyys että perheessä on vähintään yksi akateemisesti koulutettu lienee yli 50% (vaikka toki pariutumisessa parien koulutustausta on usein samankaltainen).

tai tuu nyt kertomaan että olkikuukkelilla on tuossa ylempänä käynyt säkä kun on menestynyt.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Monet asumiseen liittyvät poliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joita voisi tarkastella uudelleen. Esimerkiksi nyt vaikka asumislisät, lainan korkovähennykset ja aluetukipolitiikka. Talouden kannalta olisi järkevintä kannustaa siihen, että ihmiset eivät linnoittaudu alueille, joissa ei ole työpaikkoja ja siten tulevaisuutta.
Keskituloiset eli yli 3300€ ansaitsevat eivät asumislisää saa. Korkovähennuksen hyväksyn, joskin sen merkitys on melko vähäinen. Olen silti kannattanut sen poistoa.

Miten aluetukipolitiikka on tukea keskituloisille?
Mutta siis pelkistettynähän tilanne on se, että keskiluokka maksaa paljon veroja ja saa vastaavasti paljon takaisin erilaisina tukina, vähennysoikeuksina ja lisinä. Raha siirtyy taskusta toiseen valtionhallinnon kautta. Kokoomus ei tätä peruslinjaa ole nähdäkseni muuttamassa.
Olen samaa mieltä, että järjestelmä on järjetön ja liian monimutkainen. Valtio itsekin tavallaan myöntää, että verot ovat niin järjettömän korkeat että niitä ei ole varaa maksaa ja sen takia on poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia.
Toki Kokoomus ei ole näiden poistamisessa onnistunut, mutta se lienee sentään ainoa puolue jolla nuo ovat edes jollain tasolla tavoitteena.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40%.
Enpä usko, että 40 % ikäluokasta valmistuu Yliopistoista. Ne ovat ymmärtääkseni ainoita oppilaitoksia (mukaan lukien ehkä kauppakorkeakoulut), joissa Suomessa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Insinööriopistot ja vastaavat ovat sitten oma juttunsa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Enpä usko, että 40 % ikäluokasta valmistuu Yliopistoista. Ne ovat ymmärtääkseni ainoita oppilaitoksia (mukaan lukien ehkä kauppakorkeakoulut), joissa Suomessa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Insinööriopistot ja vastaavat ovat sitten oma juttunsa.
"OECD:n tiistaina julkaiseman tilastojulkaisun mukaan viime vuonna 41 prosenttia 25-34-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa oli korkeakoulutettuja."
Suomi ei pärjää korkeakoulutettujen määrässä muille - opiskelijat eivät valmistu

eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.
Jossain vaiheessa erilaisia opistoja ruvettiin kutsumaan ammattikorkeakouluiksi. Tuskin tuo nimenmuutos muutti niiden antamaa opetusta akateemiseksi.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Esimerkin sijasta kaipaisin analyysiä siitä, että ovatko nämä edellytyksiä menestymiselle?
Onko Sebastian Aho päässyt maailman huipulle säkällä? Isä on entinen jääkiekkoilija ja varmasti osannut tukea ja ohjata poikansa valintoja.

Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40% ja kun perheessä on vanhempia usein kaksi, niin todennäköisyys että perheessä on vähintään yksi akateemisesti koulutettu lienee yli 50% (vaikka toki pariutumisessa parien koulutustausta on usein samankaltainen).

Ei ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ole likimainkaan tuollaisia (nämähän eivät kaikki ole akateemisia, vaan mukana myös yamk, mutta toisaalta akateemisia vain alemman tutkinnon suorittavia ei kovin monta tutkintoa nykyään ole) vaan 25-65-vuotiaista noin 15 %. Ikäkohortissa 30-34-vuotiaat (joka on ollut vuosikymmenet koulutetuin ikäkohortti) osuus on reilut 18 %.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös