Kokoomus

[Tadu]

Hassua, olen kyllä ollut siinä luulossa, että ttt:n ollessa viimesijainen tuenmuoto niin asuntoa vaadittaisiin pidemmässä juoksussa myytäväksi.

Kela vaatii mummon lapsenlapselle säästämiä rahoja perheen elättämiseen: "Jos rahat ovat tililtä nostettavissa, ne otetaan huomioon" - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Niin minäkin luulin, mutta näköjään omassa asumiskäytössä olevaa asuntoa ei vaadita myytäväksi: Perustoimeentulotukeen vaikuttavat varat - kela.fi

No ei ihme, että asuntojen hinnat nousevat.

 

[penaz]

Omistusasuntoon on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

Asumistukea voi saada omistusasunnon hoitovastikkeen lisäksi myös asuntolainan korkoihin ja rahoitusvastikkeeseen. Näin yhteiskunta tukee asumisen lisäksi omaisuuden karttumista.

 

[erku]

Järvenpään lukion opettaja irtisanottiin, syytöksiä häirinnästä – otti vastaan sylitansseja opiskelijoilta, kyseessä kokoomuksen valtuutettu - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Kykypuolueesta kajahtaa.

 

[ipaz]

Järvenpään lukion opettaja irtisanottiin, syytöksiä häirinnästä – otti vastaan sylitansseja opiskelijoilta, kyseessä kokoomuksen valtuutettu - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Kykypuolueesta kajahtaa.

Juu, nyt koko puolue on täynnä nuorista likoista tykkääviä limaisia äijiä.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Tässä ollaan ehdottoman samaa mieltä. Tällä hetkellä esim. elementtien toimitusaika on jopa 2 vuotta, vaikka tehtaat pyörivät 24/7.

Nyt menee ohi aiheen, mutta jos elementtien toimitusaika olisi 2 vuotta, romahtaisi koko Suomen rakennusala. Eli tässä on nyt joku väärinkäsitys takana, eikä todellakaan ole tuollaisia jonoja. Yksittäisellä tehtaalla saattaa noin olla.

Itse aiheeseen sen verran, että on ollut hyvää keskustelua viime aikoina ja Kokoomuspuoli on vienyt kyllä vassareita ihan 100-0.

 

[Joukka]

Juu, nyt koko puolue on täynnä nuorista likoista tykkääviä limaisia äijiä.

Koskeehan tämä yksittäistapausten pitäminen yksittäistapauksina kaikkia puolueita? Muutenhan tässä olisi Kokoomuksen kohdalla eri säännöt erääseen toiseen puolueeseen verrattuna.

 

[dana77]

Lääkkeesi siis on, jos sen lainkaan oikein ymmärrän, ghettouttaminen, siis menestyjät onneloissaan ja luuserit ghettoloukuissaan?

En tiedä miksi haluat leimata työttömät luusereiksi, mutta aloitetaan termistä ghetto (getto).

Yleensä termillä viitataan etnisten ryhmien asuttamiseen yhdessä ja en ole sellainen rasisti, että leimaisin Helsingin työttömät juutalaisiksi tai mustiksi tai tekisin yleistyksiä että ulkomaalaistaustaiset ovat työttömiä.
Kuitenkaan tämä tuo sana ei ole sellainen natsikortti jolla automaattisesti voittaisi väittelyn. Sitä että köyhät asuvat asunnoissa joihin heillä on varaa voidaan minusta perustellusti kutsua gettoutumisen sijasta terveen järjen käytöksi. Samoilla huudeilla asuu myös työssäkäyviä ihmisiä. Ei suomessa työttömän ja pienituloisen työssä käyvän välinen nettotuloero ole mikään valtava. Toki Eiran getossa keskiansiot ovat varmasti korkeammat kuin Tikkurilan getossa tai Riihimäen getossa, mutta se ei sinänsä vielä ongelmaa aiheuta.

Muuten pisteet siitä että mopo vielä vanhalla miehellä nollasta sataan noinkin rivakasti ja karkasi tämän myötä metsään samantien.

Ottaisit mieluummmin kantaa siihen, että mikä menestymisessä on säkää.

 

[dana77]

Tähän ei varmaan mitään kovin yksiselitteistä vastausta voi antaa. Itse leikkaisin ensisijaisesti yritystuista ja keskiluokan tarpeettomista eduista.

Mitä ovat keskiluokan tarpeettomat edut? lapsilisät tietenkin mutta entä muut?
oletko sitä mieltä, että keskiluokkaa ei Suomessa kuormiteta tarpeeksi verotuksella?

 

[penaz]

Ottaisit mieluummmin kantaa siihen, että mikä menestymisessä on säkää.

Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin (ja on pidetty sukupolvien ajan) sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.

 

[ipaz]

Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.

Niin, eli siis syntyminen älykkäiden ja eteenpäin ajattelevien vanhempien lapseksi? Ei sen perheen silti tarvitse olla akateeminen. Mutta tottakai se helpottaa vanhempien kasvatystyötä jos on itse jo kolunnut sen reitin, niin voi sekä odottaa ja samalla tsempata että omakin vesa samaa reittiä kulkisi. Suomessa on yksi maailman loivin koulutie suoraan menestykseen. Kaikki on maksutonta ja peruskoulutus on laadukasta. Missä muualla maailmassa on näin!?

 

[Walrus21]

Mitä ovat keskiluokan tarpeettomat edut? lapsilisät tietenkin mutta entä muut?
oletko sitä mieltä, että keskiluokkaa ei Suomessa kuormiteta tarpeeksi verotuksella?

Monet asumiseen liittyvät poliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joita voisi tarkastella uudelleen. Esimerkiksi nyt vaikka asumislisät, lainan korkovähennykset ja aluetukipolitiikka. Talouden kannalta olisi järkevintä kannustaa siihen, että ihmiset eivät linnoittaudu alueille, joissa ei ole työpaikkoja ja siten tulevaisuutta.

Ymmärrän kyllä, mistä lähtökohdista monet tuet ovat syntyneet ja mitä niillä pyritään saavuttamaan. Jos halutaan uudistua ja lisätä työnteon määrää, pitäisi kuitenkin tunnustaa tosiasiat ja etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka luovat edellytyksiä työn tarjonnan ja työvoiman kohtaamiselle.

Mutta siis pelkistettynähän tilanne on se, että keskiluokka maksaa paljon veroja ja saa vastaavasti paljon takaisin erilaisina tukina, vähennysoikeuksina ja lisinä. Raha siirtyy taskusta toiseen valtionhallinnon kautta. Kokoomus ei tätä peruslinjaa ole nähdäkseni muuttamassa.

 

[olkikuukkeli]

Suomessa on yksi maailman loivin koulutie suoraan menestykseen. Kaikki on maksutonta ja peruskoulutus on laadukasta. Missä muualla maailmassa on näin!?

Silti joidenkin tavoitteena on huonontaa tätäkin systeemiä, "ettemme eläisi lastemme taskuista" (siis mitä helvettiä, tässä on kyllä melkoisesti ironiaa).

Itse olen syntynyt perheeseen, jossa äiti on monisairas eläkeläinen ja isä palvelusalan perusduunari, joka oli pitkäaikaistyötön lähes koko lapsuuteni (sittemmin työllistynyt, onneksi). Kukaan ei ollut alkoholisti tai hullu, eli en nyt mitään kauhulapsuutta ole elänyt, mutta kouluttautumisesta sain kyllä oppia ihan itse ja esim. omaa laiskuuttani (lahjakkuudella pärjää pitkälle) katsottiin kotona ikuisesti läpi sormien. Lukion loppuun tultaessa en esimerkiksi ollut tehnyt kertaakaan läksyjä käytännössä kuuteen vuoteen.

Ilmeisesti useat ihannoivat angloamerikkalaista "oman onnensa seppien kulttuuria", jossa todellinen sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä. Sellaisessa yhteiskunnassa olisin ilman muuta tippunut rattailta viimeistään high schoolin jälkeen. Vaikka olin lahjakas, en ollut mikään stipendioppilas ja keskiarvokin oli jämähtänyt siihen kasipuokkiin, koska minulla ei ollut mitään motivaatiota tai kunnianhimoa sen nostamiseen. Kirjoitin hyvin, mutta koulutuspaikan sijaan hain hanttihommia ja tein niitä seuraavan vuoden.

Kun sitten myöhemmin hain ja pääsin yliopistoon, olin edelleen ihan pihalla kaikista mahdollisista käytännöistä ainakin kolmen vuoden ajan. Kandin paperini ovat kolmosen tasoa ja tulivat myöhässä. Maisterivaiheessa löysin viimein sisäistä motivaatiota ja kirjoitin itseni töitä samalla tehden valmiiksi tasan laudaturin keskiarvolla kaikesta, jonka jälkeen olen epäseksikkäällä humanistisen tiedekunnan tutkinnollakin kokenut kokonaista 6 työtöntä päivää ja vaihtoehtoja piisaa. Ansiotasoni on parempi kuin vanhemmillani koskaan.

Jossain muualla olisin töissä pesulassa tai ehkä myyntityössä, varmaan masentunut ja itsetunnoltani varsin eri ihminen. Äänestän siis tämän hetken omia henkilökohtaisia etujani vastaan, koska arvostan järjestelmää, joka on inhimillinen ja antaa mahdollisuuksia meillekin, joita ei ole opastettu kädestä pitäen jo varhaisessa vaiheessa tekemään hyviä ratkaisuja oman hyvinvointimme eteen. Kaikista typeristä valinnoistani huolimatta ajattelen lopulta päätyneeni sinne, missä ansaitsenkin olla, vaikka vapaamman markkinatalouden (johon liittyy suppeampi sosiaalinen turvaverkko) lainalaisuudet olisivatkin johtaneet jonnekin muualle.

En ole sitä mieltä, että tukitasojen parantaminen olisi joku iso ongelma ja vaatisi keskittymistä. Haluan, että usein kansainvälisin mittarein hyväksi todettu, taloudellista vaurautta (ei ehkä maksimaalisesti, mutta kuitenkin) ja onnellisuutta sekä sosiaalista liikkuvuutta tuottava järjestelmä pysyy hengissä. Ettei sitä uusliberalistisin talouspoliittisin työkaluin kuristeta hengiltä. Hyvinvointivaltio on oikeasti hyvinvointia edistävä ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävä systeemi, josta pitää pitää kiinni ja sen rampauttamista aion vastustaa.

 

[dana77]

Esimerkiksi syntyminen akateemiseen, hyvätuloiseen perheeseen, missä pidetään itsestään selvyytenä kouluttautumista hyvätuloiseen ammattin (ja on pidetty sukupolvien ajan) sekä missä luetaan ja keskustellaan paljon erilaisista asioista. Perheessä lasta myös tuetaan ja hän saa vapaasti toteuttaa itseään. Ihan vain omaa taustaani ajattelin.

Esimerkin sijasta kaipaisin analyysiä siitä, että ovatko nämä edellytyksiä menestymiselle?
Onko Sebastian Aho päässyt maailman huipulle säkällä? Isä on entinen jääkiekkoilija ja varmasti osannut tukea ja ohjata poikansa valintoja.

Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40% ja kun perheessä on vanhempia usein kaksi, niin todennäköisyys että perheessä on vähintään yksi akateemisesti koulutettu lienee yli 50% (vaikka toki pariutumisessa parien koulutustausta on usein samankaltainen).

tai tuu nyt kertomaan että olkikuukkelilla on tuossa ylempänä käynyt säkä kun on menestynyt.

 

[dana77]

Monet asumiseen liittyvät poliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joita voisi tarkastella uudelleen. Esimerkiksi nyt vaikka asumislisät, lainan korkovähennykset ja aluetukipolitiikka. Talouden kannalta olisi järkevintä kannustaa siihen, että ihmiset eivät linnoittaudu alueille, joissa ei ole työpaikkoja ja siten tulevaisuutta.

Keskituloiset eli yli 3300€ ansaitsevat eivät asumislisää saa. Korkovähennuksen hyväksyn, joskin sen merkitys on melko vähäinen. Olen silti kannattanut sen poistoa.

Miten aluetukipolitiikka on tukea keskituloisille?

Mutta siis pelkistettynähän tilanne on se, että keskiluokka maksaa paljon veroja ja saa vastaavasti paljon takaisin erilaisina tukina, vähennysoikeuksina ja lisinä. Raha siirtyy taskusta toiseen valtionhallinnon kautta. Kokoomus ei tätä peruslinjaa ole nähdäkseni muuttamassa.

Olen samaa mieltä, että järjestelmä on järjetön ja liian monimutkainen. Valtio itsekin tavallaan myöntää, että verot ovat niin järjettömän korkeat että niitä ei ole varaa maksaa ja sen takia on poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia.
Toki Kokoomus ei ole näiden poistamisessa onnistunut, mutta se lienee sentään ainoa puolue jolla nuo ovat edes jollain tasolla tavoitteena.

 

[penaz]

Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40%.

Enpä usko, että 40 % ikäluokasta valmistuu Yliopistoista. Ne ovat ymmärtääkseni ainoita oppilaitoksia (mukaan lukien ehkä kauppakorkeakoulut), joissa Suomessa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Insinööriopistot ja vastaavat ovat sitten oma juttunsa.

 

[dana77]

Enpä usko, että 40 % ikäluokasta valmistuu Yliopistoista. Ne ovat ymmärtääkseni ainoita oppilaitoksia (mukaan lukien ehkä kauppakorkeakoulut), joissa Suomessa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Insinööriopistot ja vastaavat ovat sitten oma juttunsa.

"OECD:n tiistaina julkaiseman tilastojulkaisun mukaan viime vuonna 41 prosenttia 25-34-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa oli korkeakoulutettuja."
Suomi ei pärjää korkeakoulutettujen määrässä muille - opiskelijat eivät valmistu

eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.

 

[penaz]

eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.

Jossain vaiheessa erilaisia opistoja ruvettiin kutsumaan ammattikorkeakouluiksi. Tuskin tuo nimenmuutos muutti niiden antamaa opetusta akateemiseksi.

 

[DAF]

Esimerkin sijasta kaipaisin analyysiä siitä, että ovatko nämä edellytyksiä menestymiselle?
Onko Sebastian Aho päässyt maailman huipulle säkällä? Isä on entinen jääkiekkoilija ja varmasti osannut tukea ja ohjata poikansa valintoja.

Ikäluokasta korkeakoulutetaan 40% ja kun perheessä on vanhempia usein kaksi, niin todennäköisyys että perheessä on vähintään yksi akateemisesti koulutettu lienee yli 50% (vaikka toki pariutumisessa parien koulutustausta on usein samankaltainen).

Ei ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ole likimainkaan tuollaisia (nämähän eivät kaikki ole akateemisia, vaan mukana myös yamk, mutta toisaalta akateemisia vain alemman tutkinnon suorittavia ei kovin monta tutkintoa nykyään ole) vaan 25-65-vuotiaista noin 15 %. Ikäkohortissa 30-34-vuotiaat (joka on ollut vuosikymmenet koulutetuin ikäkohortti) osuus on reilut 18 %.

 

[DAF]

"OECD:n tiistaina julkaiseman tilastojulkaisun mukaan viime vuonna 41 prosenttia 25-34-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa oli korkeakoulutettuja."
Suomi ei pärjää korkeakoulutettujen määrässä muille - opiskelijat eivät valmistu

eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.

Tuossa laskelmassa siis ovat nimenomaan mukana ammattikorkeakoulut ja korkeakoulutetun määre vähintään alempi korkeakoulututkinto. AMK-osuus ikäkohortissa on enemmistö korkeakoulutetuista.

Korkeakoululakien (joita siis kummallekin pilarille on omansa) mukaan ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritettu kandidaatin tutkinto rinnastuvat toisiinsa, samoin ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto. Tilastointi korkeakoulututkintojen osalta ei tee näissä nykyään eroa.

 

[dana77]

Jossain vaiheessa erilaisia opistoja ruvettiin kutsumaan ammattikorkeakouluiksi. Tuskin tuo nimenmuutos muutti niiden antamaa opetusta akateemiseksi.

Ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja nimityksestään huolimatta. Tästä ollaan samaa mieltä. Tähän ei tosin ole mielipidekysymys vaan kiistaton fakta. Ilmeisesti tilanne sitten kuitenkin on, että OECD ei käytä termiä samalla tavalla.

 

[ipaz]

Suomessa on sekä ylempi korkeakoulututkinto (maisterit, DI:t jne) ja alempi korkeakoulututkinto (insinöörit, tradenomit, agrologit jne). OECD katsoo nämä kaikki korkeakoulututkinnoiksi. Akateemisesta ihmisistä voi mielestäni puhua kuitenkin vain yliopistosta valmistuneiden kohdalla.

 

[Tadu]

Ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja nimityksestään huolimatta. Tästä ollaan samaa mieltä. Tähän ei tosin ole mielipidekysymys vaan kiistaton fakta. Ilmeisesti tilanne sitten kuitenkin on, että OECD ei käytä termiä samalla tavalla.

Ammattikorkeakoulut ovat teknisesti korkeakouluja vaikka siitä ei henkilökohtaisesti pitäisikään.

 

[dana77]

Ammattikorkeakoulut ovat teknisesti korkeakouluja vaikka siitä ei henkilökohtaisesti pitäisikään.

valkopesua ja propagandaa. Toki ne voivat teknisesti olla sellaisen nimikkeen alla, mutta eihän ne nyt kuitenkaan mitään oikeita korkeakouluja ole. Oikeat korkeakoulutut on sellaisia joista valmistuu tai valmistui dippa-inssejä.

 

[penaz]

valkopesua ja propagandaa. Oikeat korkeakoulutut on sellaisia joista valmistuu tai valmistui dippa-inssejä.

Teknilliset korkeakoulut ovat nykyään Helsingissä ja Tampereella yliopistoja. Toki entiset opistot (esim. Teknillinen opisto) voivat kutsua itseään korkeakouluiksi, kun se kuulostaa ilmeisesti hienolta. Oleellinen asia kuitenkin on, että niissä annetaan opistotasoista koulutusta kun taas yliopistoissa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta.

 

[Tadu]

Teknilliset korkeakoulut ovat nykyään Helsingissä ja Tampereella yliopistoja. Toki entiset opistot (esim. Teknillinen opisto) voivat kutsua itseään korkeakouluiksi, kun se kuulostaa ilmeisesti hienolta. Oleellinen asia kuitenkin on, että niissä annetaan opistotasoista koulutusta kun taas yliopistoissa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta.

Tietenkin niissä annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Ammattikorkeakouluissa ei anneta akateemista koulutusta, mutta korkeakouluja ne ovat teknisesti vaikka sitä ei joku nimimerkki voi hyväksyäkään.

Itsellä maisterin sekä tradenomin tutkinnot. AMK olk ihan läppä mesta, joten ollaan samoilla linjoilla varmastikin koulutuksen tasosta. Termit olisi vain hyvä hallita, jos niitä palstalla viljelee.