Ruotsin mallissa raha seuraa äveriästä potilasta | Yle Uutiset | yle.fi
Ruotsin Valtiontalouden tarkastusvirasto suomii marraskuussa julkaisemassaan raportissa valinnanvapautta kovin sanoin.
– Valinnanvapaus uudistuksena tarkoittaa sitä, että hoitoa annetaan kysynnän eikä enää tarvitsevuuden mukaan. Aikaisemmin hoidon tarve oli määräävä tekijä, sanoo Henrik Segerpalm Ruotsin Valtiotalouden tarkastusvirastosta.
– On olemassa eettinen ristiriita, hoitoa pitäisi antaa eniten niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siellä missä sitä eniten tarvitaan. Nyt on käynyt päinvastoin, sosioekonomiset tekijät ohjaavat sitä minne terveyskeskuksia perustetaan, sanoo Segerpalm.
Östermalmilla on 10 terveyskeskusta, yksi julkinen ja yhdeksän yksityistä. Yksityisistä viisi on perustettu valinnanvapauden tultua voimaan. Rinkebyssä taas on yksi julkinen, nyttemmin sinne on perustettu myös yksi yksityinen. Asukkaita Östermalmilla on 37 000, Rinkebyssä 15 000. Mistä epäsuhta johtuu?
– Siitä, että tuottavauus lähiöissä ei varmaankaan ole tarpeeksi hyvää, vastaa Leena Laitinen, Rinkeby Vårdcentralista.
Täysin sama kuin täällä meillä tällä hetkellä monikanavaisen rahoituksen ansiosta. Tietenkään ei ole hyvää bisnestä käyttää resursseja jonkun moniongelmaisen köyhän hoitoon, jos sen sijaan voi tarjota tuottavampaa palvelua östermalmilaisille. Seurauksena köyhiä hoitavat ammattitaitoskaalan alapään paskimmat lääkärit, ja niillekin täytyy ensin jonottaa kuukausi. No, näinhän sen täytyy Elina Lepomäen ja hengenheimolaistensa mielestä mennäkin.
Minusta ja mm.
Suomen terveydenhuollon virallisen tavoitteen mukaan tulisi pyrkiä siihen, että vähintäänkin jokainen saa ihan toimivan kumisaappaan jalkaansa. Elina Lepomäen mielestä taas tulisi pyrkiä siihen, ettei järjestelmä rajoita kenenkään kumisaappaan valintaa, maksimoi kumisaappaiden tuotannon ja takaa kaikille saappaan ostajille yhtäläisen julkisen rahoitusosuuden.
Koska käytännössä eri ostajille valmistettavat saappaat kuitenkin eroavat toisistaan panoksen ja tuotoksen osalta niin, että köyhien saappaat vaativat useimmiten enemmän työtä, mutta niistä saa pienemmän tuoton, ei kilpailu kohdistu näihin matalan tuottavuuden saappaisiin, vaan tuottajat kilpailevat korkean tuottavuuden saappaiden asiakkuuksista.
Matalan tuottavuuden saappaita saattaa tuottaa ehkä joku valtion saapastehdas tai ehkä joku yksityinenkin pulju siellä täällä, kenties vain koska se on kirjattu lakiin vähimmäisvaatimukseksi. Kilpailun puutteen vuoksi niiden laatu on vähän niin ja näin, ja usein ne on kursittu kasaan jonkun romanialaisen harjoittelijan toimesta ja sittenkin toimitusta saa odottaa yli kuukauden päivät siihen asti loskassa avojaloin lompsien. Tämä ei kuitenkaan Elina Lepomäkeä haittaa, sillä kokonaisuutena saappaita tuotetaan paremmalla tuotantotehokkuudella (panos-tuotos), suurin osa saapasasiakkaista on entistä tyytyväisempiä, ja järjestelmä on reilu kaikille, päteehän yhteiskunnassa mahdollisuuksien tasa-arvo eli kaikilla on syntymähetkellään yhtäläiset mahdollisuudet hankkia elämässään millaisia saappaita itse haluavat.
Oli siinä Lepomäen blogissa mielenkiintoisiakin pointteja, ainakaan en suoralta kädeltä tyrmäisi esim. jonkunlaista terveystilin toteutusta joka motivoisi itsestään ja lähimmäisistään huolehtimiseen. Terveydenhuoltoasioissa surettaa kuinka helposti valtavat laskut tavallaan voisivat olla vältettävissä, mutta kun huono-osaiset eivät ymmärrä elää terveellisesti. Toki niiden hoitamatta jättäminen on eräs ratkaisu :D