Kokoomus

[MustatKortit]

Vaalituloksen jälkeen näyttää entistä selvemmältä, että Vapaavuorella ei lopulta ollut aivan kaikki pelissä, kun Kokoomuksen puheenjohtajaa oltiin viime keväänä valitsemassa. Tai ainakin varasuunnitelma toteutettiin nopeasti.
Paikka Euroopan investointipankissa saattoi jo häämöttää taustalla ja sitä myötä Niinistön Saulin viitoittamalle tielle kohti Kokoomuksen presidenttiehdokkuutta vuonna 2018 vaaleissa.
Haastajat saiavat ja saavat jäädä kompuroimaan päivänpolitiikassa, kun Vapaavuori kasvaa korkoa pankissa.

Tiedän faktana, että Vapaavuorella oli kaikki pelissä tuossa pj-kisassa, joka ikäväkseni meni juuri niin kuin pelkäsin ja Vapaavuori ei kisaa voittanut.

Vapaavuori muuten jossain tässä vaalien edeltävänä aikana ehti jo lausumaan, ettei paluu päivänpolitiikkaan ja Kokoomuksen riveihin ole millään lailla poissuljettua. Epäilen, että Jan haistelee vielä mahdollisuutta, löytyisikö kannatusta sittenkin puheenjohtajaksi asti, muutaman vuoden päästä...

Ottaen huomioon, että anti-kokoomuslaiset eivät ikävä kyllä pääse kokkareista kokonaan eroon, niin kyllä olisi mielestäni heidänkin intresseissään toivoa, että Vapaavuori vielä tekee sen comebackin Suomen poliittiseen maailmaan, onhan hän nyt oikeasti tolkun herrasmies ja aikaansaava henkilö.

Omissa papereissani Vapaavuori on Haglundin ohella niitä väistyvän hallituksen ministereitä, joille voi myöntää hyvän arvosanan.

 

[Swearengen]

Kokoomusäänestäjäksi tuskin palaan lähitulevaisuudessa, mutta ilolla panin merkille Susanna Kosken, Elina Lepomäen(nousi aikaisemmin jo varalta, mutta nyt "legitiimisti") ja Wille Rydmanin läpipääsyt eduskuntaan. Fiksuja, poliitikoksi nuoria, oikeistolaisia ja maahanmuuttokriittisiä. Sellaisia ns. south park konservatiiveja(ehkä pl. Elina), jotka toivottavasti ohjaavat aikanaan Kokoomusta edes vähän oikeaan suuntaan.

 

[Barnes]

Kun nyt tuli Demareiden tulosta tarkasteltua, niin täytyyhän perata myös Kokoomuksen "result" niin kuin kansainvälinen puolue sanoisi. Kokoomuksella on siinä mielessä hyvä tilanne, että sen kannattajapohja on pääosin vankkaa ja sitä löytyy läpi kaikkien ikäryhmien eli mitenkään huolestuttava Kokoomuksen tilanne ei ole, nyt vain tapahtui putoaminen kolmospaikalle.

Puolueen merkittävin siitä riippuva kysymys on se, että millaisen linjan Kokoomus valitsee. Puolue näyttää palaavan takaisin konservatiivien suuntaan, mistä kertoo Stubbin tyylinvaihdos ja perinteisiä Kokoomus-arvoja edustavien Kosken ja Rydmanin nousu eduskuntaan.

Saas nähdä, mitä Kokkareiden oikeistoliberaaleille käy, osa jää puolueeseen, mutta osa siirtynee Vihreiden joukkoihin, jos vanhan ajan Kokoomus tekee paluun.

 

[erku]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1429586913225.html

Timo Paunoselta osuva kirjoitus Stubbin takinkäännöstä.

 

[Vatso]

Saas nähdä, mitä Kokkareiden oikeistoliberaaleille käy, osa jää puolueeseen, mutta osa siirtynee Vihreiden joukkoihin, jos vanhan ajan Kokoomus tekee paluun.

Mitenköhän mahdat määritellä tuon "oikeistoliberaalit", jos kerran nimenomaan liberaalit ja hyvinkin oikeistolaista politiikkaa tekevät Koski ja Rydman eivät tuota edusta? Ja sitten taas toisaalta epäilet noiden henkilöiden siirtyvän erittäin monessa asiassa erittäin vasemmistolaista politiikkaa ajavien vihreiden riveihin?

 

[Barnes]

Mitenköhän mahdat määritellä tuon "oikeistoliberaalit", jos kerran nimenomaan liberaalit ja hyvinkin oikeistolaista politiikkaa tekevät Koski ja Rydman eivät tuota edusta? Ja sitten taas toisaalta epäilet noiden henkilöiden siirtyvän erittäin monessa asiassa erittäin vasemmistolaista politiikkaa ajavien vihreiden riveihin?

Oikeistoliberaaleja ovat mm. Vihreiden Antero Vartia, joka varmastikin sai paljon ääniä Kokoomus-loikkareiden keskuudessa. Koski ainakin tunnustaa ihan kotisivuillaan itsensä konservatiiviksi, Rydman ehkä rajatapaus. Vihreät ovat vähän kyseenalainen taho, vasemmistoon se on monessa asiassa kallellaan, mutta oikeistoliberaalit, jotka käsitykseni mukaan ovat voimakkaan akateemisia siirtyvät nimenomaan akateemisen taustansa takia suurelta osin Vihreisiin.

 

[Vatso]

Kosken tapauksessa yhdistin henkilön heti Kokoomusnuorten linjauksiin ja sitä kautta ajattelin hänet ehkä liberaalimmaksi kuin mitä hänen eduskuntavaalisivujen perusteella totuus on. Tietysti nuo sivut ovat menneet filtterin läpi ja kaikista radikaalimmat mielipiteet kannattaa vaalien yhteydessä ennemmin jättää sanomatta, kun tuolla harvoin voi mitään voittaa.

Vertailin vielä näiden mainittujen Vartian ja Kosken vastauksia vaalikoneissa ja eipä nuo toisistaan kauheasti eroa muuta kuin ydinvoima- ja ilmastokysymyksissä ja siten varmasti tukee sinun kantaasi siitä, että hänen äänestäjissään on ihan varmasti siirtymää aikaisemmin kokoomusta äänestäneistä henkilöistä. Mitään erityisen oikeistoliberaalia tuolta Vartian puoleltakaan on kuitenkin vaikea löytää ja enemmänkin erona on noiden ilmastonmuutos ja ihmisten eriarvoisuus-asioiden painottaminen. Vartian vastauksissa mm. tuloerojen kasvua tulisi rajoittaa, joka on hyvin kaukana oikeistoliberaaleista näkemyksistä kun taas Koski vastaa asiasta täysin päin vastoin.

Oman mielikuvan mukaan en edelleenkään näe Vihreää puoluetta muuta kuin yhden asian vasemmistopuolueena ja en pysty uskomaan valtavaa siirtymää Kokoomus-puolelta sinne, ainakaan oikeistoliberaalien mielipiteiden omaavien henkilöiden osalta.

 

[Pavlovin Koira]

Saas nähdä, mitä Kokkareiden oikeistoliberaaleille käy, osa jää puolueeseen, mutta osa siirtynee Vihreiden joukkoihin, jos vanhan ajan Kokoomus tekee paluun.

Toiseen ketjuun jo kirjoittelinkin aiheesta. Miten niin vanhan ajan Kokoomus tekee paluun? Uusi eduskuntaryhmä on selkeästi aiempaa talous- ja arvoliberalistisempi. Nähdäkseni aika moni Kokoomuksen äänestäjänä pysynyt vaihtoi nyt ehdokasta haluten näin vaikuttaa puolueen linjaan. Uusi Kokoomus on aiempaa vähemmän konsensushakuinen: vähemmän veroja, enemmän vapauksia ihmisille. Esimerkiksi lähes koko Kokoomuksen eduskuntaryhmä toisi viinit elintarvikekauppoihin ja poistaisi kauppojen aukioloaikojen sääntelyn.

 

[erku]

Kokoomus on mielenkiintoisessa tilanteessa. Jyrki Kataisen puheenjohtajakaudella kokoomus profiloitui tällaisena kivakivanaminami -pakkopositiivisena puolueena ja tämä strategia onnistui hämmentävän hyvin. Puolue vaikutti trendikkäältä, dynaamiselta ja nuorekkaalta ja vetosi täten hyvin erilaisiin ihmisiin kuin aiemmin. Samaan aikaan kuitenkin kyettiin verrattain hyvin pitämään kiinni niistä vanhan linjan kypäpappikokkareista.

Nyt tuo pakkopositiivisuuden linja on käyty loppuun ja puolueen on löydettävä uusi suunta. Nyt vaikuttaisi siltä, että puolueen arvot ovat kovenemaan päin. Konsensusta kritisoidaan ja talouslinjaukset vääjäämättä tarkoittavat ainakin jonkin sortin irtautumista pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kannattamisesta. Eduskuntaan noussut nuorisosiipi on aiempia kokoomuslaisia reilusti enemmän oikealla. Tämä uusi suunta on mielestäni kokoomuksen kannalta kovin riskialtis. Päälle 20 prosentin kannatusta on liki mahdotonta saada, jos linjaukset karkottavat tavalliset parturikampaajat, hoitajat ja kaupan myyjät taas muihin puolueisiin.

 

[Byvajet]

Tämä uusi suunta on mielestäni kokoomuksen kannalta kovin riskialtis. Päälle 20 prosentin kannatusta on liki mahdotonta saada, jos linjaukset karkottavat tavalliset parturikampaajat, hoitajat ja kaupan myyjät taas muihin puolueisiin.

Minusta jokainen äänestäjä on viime kädessä demari. Mulle lisää vaikka sitten muiden kustannuksella. Kun akateeminen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat, kouluttautuminen menettää merkitystään ja samalla yksilö menettää kilpailuaseensa sosiaalisen ja taloudellisen nousun kamppailussa, niin joukkovoima alkaa taas kelvata. Nurisijoita eivät ole enää vain duunarit. Valittamisessa ovat kunnostautuneet myös mm. insinöörit.

Kokoomuksen tulevaisuus riippuu talouden tilasta. Jos huonot ajat jatkuvat tai jos ne ovat tulleet jäädäkseen, kokoomukselle on helppo povata alamäkeä. Muutos on toki hidas. Ihmisen mielipiteen vaihtumiseen saattaa mennä yli kymmenen vuotta. Vertailukohtana voi pitää persuja. Vasta nyt puolue saavutti vakavasti otettavan aseman. Seuraavissa vaaleissa toimittajatkin suhtautuvat siihen asiallisesti yhtenä suurena yrittämättä mitätöidä sitä ja sen kantamaa ääntä.

 

[TosiFani]

... Nyt vaikuttaisi siltä, että puolueen arvot ovat kovenemaan päin. Konsensusta kritisoidaan ja talouslinjaukset vääjäämättä tarkoittavat ainakin jonkin sortin irtautumista pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kannattamisesta...

Linjan on pakko koventua, jotta pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli pystytään tulevaisuudessakin säilyttämään Suomessa. Suomen väestörakenne on kiistämätön fakta, sitä ei poista mitkään kärjistykset tai hämäykset.

 

[kahden suunnan sentteri]

Oikeiston lääke tuohon hyvinvointivaltion säilyttämiseen epäedullisesta demografiakehityksestä huolimatta onkin yksityistäminen, siten kun voidaan (muka) järjestää samat palvelut huomattavasti tehokkaammin vähemmillä resursseilla! Kuten nyt esimerkkeinä terveydenhuolto (1), valtion tietohallinto (2), autokatsastus (3), kemira (4), jne, jne...

Porvarihallitus ja reilusti alijäämäinen julkinen talous lupaa hyvää tälle palveluiden kustannuksia nostavalle ja katteet (usein verottajan ohi) ulkomaille vievälle kehitykselle, Sipilähän on esittänyt avauksia jo mm. koulutuksen "tehostamisesta" etäopiskelulla, jne..

VTV:n raporteilla, jotka totevat ettei tuottavuusohjelma tuonut säästöjä, nämä yksityistäjät korkeintaan pyyhkivät persettä.

Julkisessa palvelutuotannossa on ulkomaille tai kavereille myytävissä olveaa toimintaa vielä miljardikaupalla, esim. terveyden ja koulutuksen saralla.
Palveluiden ulkoistukset voivat muodostaa miljardien markkinat | Taloussanomat

Jäämme ilolla seuraamaan mitä kaikkea uusliberalismin alttarille ehditään neljässä vuodessa uhrata.

 

[erku]

Oikeiston lääke tuohon hyvinvointivaltion säilyttämiseen epäedullisesta demografiakehityksestä huolimatta onkin yksityistäminen, siten kun voidaan (muka) järjestää samat palvelut huomattavasti tehokkaammin vähemmillä resursseilla! Kuten nyt esimerkkeinä terveydenhuolto (1), valtion tietohallinto (2), autokatsastus (3), kemira (4), jne, jne...

Porvarihallitus ja reilusti alijäämäinen julkinen talous lupaa hyvää tälle palveluiden kustannuksia nostavalle ja katteet (usein verottajan ohi) ulkomaille vievälle kehitykselle, Sipilähän on esittänyt avauksia jo mm. koulutuksen "tehostamisesta" etäopiskelulla, jne..

VTV:n raporteilla, jotka totevat ettei tuottavuusohjelma tuonut säästöjä, nämä yksityistäjät korkeintaan pyyhkivät persettä.

Julkisessa palvelutuotannossa on ulkomaille tai kavereille myytävissä olveaa toimintaa vielä miljardikaupalla, esim. terveyden ja koulutuksen saralla.
Palveluiden ulkoistukset voivat muodostaa miljardien markkinat | Taloussanomat

Jäämme ilolla seuraamaan mitä kaikkea uusliberalismin alttarille ehditään neljässä vuodessa uhrata.

Niin, kyllähän me tässä katsannossa elämme pelottavia aikoja. Joku Elina Lepomäen kaltainen hörhö oli vielä viime vaalikaudella vaaraton eduskunnassa, kun vastuullinen vasemmisto oli hallituksessa ja kokkareiden ryhmässä ei muita saman kaliibrein uusliberalisteja ollut, mutta nyt kun rydmanit, kosket, häkkäset ja muut itävaltalaisiin talousteorioihin hurahtaneet ottivat harppauksen parlamenttiin ja kokkarit kenties pääsevät operoimaan oikeistohallituksessa, on tilanne oikeasti vaarallinen. Ensin ulkoistetaan sumeilematta ja sitten ihmetellään karanneita kustannuksia ja syytetään julkisen sektorin huonoa osto-osaamista. Tämä kuvio on riittävän moneen kertaan nähty, mutta mitään ei olla opittu.

 

[H.Incandenza]

Ensin ulkoistetaan sumeilematta ja sitten ihmetellään karanneita kustannuksia ja syytetään julkisen sektorin huonoa osto-osaamista. Tämä kuvio on riittävän moneen kertaan nähty, mutta mitään ei olla opittu.

Käsittääkseni esimerkiksi Elina Lepomäki (joka on parasta mitä eduskuntaan on saatu pitkään aikaan) ei kannata julkisten palvelujen ulkoistamista siten, että esim. kunta ostaa palvelut yksityiseltä toimijalta vaan ns. raha seuraa asiakasta -mallia. Siinä asiakas hankkii palvelut haluamaltaan toimijalta esim. palvelusetelien avulla. Tämä palveluiden tuottaja, jonka asiakas valitsee voi olla myös julkinen. Valintaa ei siis tee kunta vaan asiakas. Tässä lisätietoa Lepomäen esimerkiksi SoTe-ajatuksista: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190693-sote-meilla-on-vaihtoehtoja

 

[TosiFani]

... Ensin ulkoistetaan sumeilematta ja sitten ihmetellään karanneita kustannuksia ja syytetään julkisen sektorin huonoa osto-osaamista. Tämä kuvio on riittävän moneen kertaan nähty, mutta mitään ei olla opittu.

Mitä kevyempi julkinen sektori on, sen parempi hyvinvointiyhteiskunta.

Valitettavasti Suomi on kyvytön käymään kunnon arvokeskustelua siitä, mitkä ovat julkisen sektorin tehtävät. Suomi Oy:llä on rahaa ja luottotiedot kunnossa, mutta nykyinen elämäntapa on suoraan Huittisten hullulta mieheltä, syödään enemmän kuin tienataan. Ulkoistaminen ei ole itseisarvo Kokoomukselle, julkisen sektorin saneeraus on. Jotain on pakko tehdä, syövelkaa ei voida ottaa määrättömästi.

"Talousguruja" löytyy joka lähtöön, toinen käskee elvyttää, toinen leikata. Minusta päättäjien kannattaisi ottaa käyttöön maamiehen tilikirja, josta näkyy aina mitä viivan alle jää. Viivan alle pitäisi jäädä suurin piirtein nolla, ei ainakaan montaa tappiollista vuotta saisi tulla. Tämä ajattelu pätee kaikkiin talouksiin, niin tavallisten ihmisten ja yritysten kuin valtionkin talouteen. On itsepetosta väittää, että Suomi valtiona pystyy elämää vielä pitkään nykyisen suuruisella syömävelalla, koska valtiontaloutta ei voi verrata yksityiseen. Valtiolla voi olla paljon enemmän velkaa, mutta ei sitä voi määrättömästi olla.

Aamu-tv:ssä kerrottiin, että Suomen syntyvyys on pudonnut alle 2,1 , mikä tarkoittaa pieneneviä ikäluokkia. Kun tähän lisätään suurten ikäluokkien eläköitymiset, tulee seuraavat parikymmentä vuotta olemaan aikamoista taistelua. Veronmaksajien määrä vähenee sitä vauhtia, että tulevaisuuteen kannattaisi varautua viimeistään nyt.

 

[MustatKortit]

Kokoomuksen kupla kosahti. Vaalislogan "tämä on korjausliike" kertoo kaiken olennaisen. 8 vuotta näillä on ollut aikaa muuttaa politiikkansa suuntaa, niin ei kansaa kaikkien suhmurointien jälkeen parissa viikossa osteta. Eikä asiaa ainakaan edesauta ulkoministerimme lapselliset selkäänpuukotusyritykset. Kyllä on totaalìsesti hakoteillä politiikkansa kanssa nyky-kokoomus.

Näin kirjoiteltiin huhtikuun alussa, mutta kyllä mielestäni vaalituloksen valossa voimme todeta, että ei se kupla minnekään kosahtanut, jos nyt alkujaan kuplasta oli kyse.

Ottaen huomioon viimeisen neljän vuoden tapahtumat, niin sanoisin vaalitulosta varsin hyväksi. Suurin häviäjä talouskurimuksen keskellä oli sittenkin perinteinen vasemmisto ja nythän jo neuvotellaan porvarihallituksen synnystä, jossa Kokoomus luonnollisesti on mukana.

 

[erku]

Mitä kevyempi julkinen sektori on, sen parempi hyvinvointiyhteiskunta.

Tämähän on täysin kestämätön lähtökohta. Tolkullista hyvinvointivaltiota ei ole mahdollista ylläpitää kevyellä julkisella sektorilla. Tai no riippuu tietysti miten termi kevyt määritellään, mutta kansainvälisessä vertailussa kaikki pohjoismaiseen hyvinvointimalliin nojaavat valtiot omaavat verrattain raskaan julkisen sektorin.

Valitettavasti Suomi on kyvytön käymään kunnon arvokeskustelua siitä, mitkä ovat julkisen sektorin tehtävät. Suomi Oy:llä on rahaa ja luottotiedot kunnossa, mutta nykyinen elämäntapa on suoraan Huittisten hullulta mieheltä, syödään enemmän kuin tienataan. Ulkoistaminen ei ole itseisarvo Kokoomukselle, julkisen sektorin saneeraus on. Jotain on pakko tehdä, syövelkaa ei voida ottaa määrättömästi.

Niin, tässä olen samaa mieltä kanssasi, että moinen arvokeskustelu pitäisi käydä. Toisaalta kokoomus kuitenkin itse aika lailla antaa kasvot tälle retoriikalle, jossa kyllä puhutaan sopeutustarpeesta, mutta itse sopeuttamiskohteista vaalien alla vaietaan täysin.

"Talousguruja" löytyy joka lähtöön, toinen käskee elvyttää, toinen leikata. Minusta päättäjien kannattaisi ottaa käyttöön maamiehen tilikirja, josta näkyy aina mitä viivan alle jää. Viivan alle pitäisi jäädä suurin piirtein nolla, ei ainakaan montaa tappiollista vuotta saisi tulla. Tämä ajattelu pätee kaikkiin talouksiin, niin tavallisten ihmisten ja yritysten kuin valtionkin talouteen. On itsepetosta väittää, että Suomi valtiona pystyy elämää vielä pitkään nykyisen suuruisella syömävelalla, koska valtiontaloutta ei voi verrata yksityiseen. Valtiolla voi olla paljon enemmän velkaa, mutta ei sitä voi määrättömästi olla.

Talousgurujen enemmistö kuitenkin selvästi on sitä mieltä, että Euroopassa tulisi nyt elvyttää ja investoida, koska kasvunäkymät ovat heikot. Ja kun huomioi Suomen kasvunäkymien olevan vielä Euroopan sisälläkin erittäin synkät, niin aika ilmeistä on, että moinen ohje koskee erityisesti Suomea. Tietenkään Suomi ei voi ikuisesti elää velaksi, mutta primäärinen ongelma nyt on kasvu- ja työllisyysnäkymät ja velkaantuminen on vasta toissijainen ongelma. Tämänhän toi esiin myös esimerkiksi Suomen luottoluokitusta pudottanut luottoluokittaja, joka ei perustellut luokituksen pudottamista velkaantumisella, vaan puhtaasti huonoilla kasvunäkymillä.

Ja sitten on vielä oma kysymyksensä, että taittuuko velkaantuminen suhteessa BKT:hen edes leikkaamalla. Kreikassahan esimerkiksi velan määrä suhteessa BKT:hen kasvoi entistä rajummin "troikan" vyönkiristysohjelman seurauksena.

 

[Tarinankertoja]

kunta ostaa palvelut yksityiseltä toimijalta vaan ns. raha seuraa asiakasta -mallia.

Tämä on ollut käytössä Ruotsissa nyt usemman vuoden porvarihallituksen yhtenä muutoksena. Tämä on johtanut ongelmiin palveluiden eriarvoistumisen kautta. Väestörikkaille ja varakkaille alueille on syntynyt paljon tarjontaa, mutta pienemmät paikkakunnat ovat joutuneet yksittäisten terveyspalveluja tuottavien suuryritysten ylihinnottelun uhreiksi (paikallisia monopoleja syntyy, kun väestöpohjat on pieniä). Tämä siis nimenomaan seurauksena "raha seuraa potilasta" periaatteesta, koska sen päälle voi omalla rahalla ostaa extraa. Eli ongelmaton tuo malli ei mitenkään ole. Se on vaan oikeistoideologinen, koska se lisää yksityisten palveluntarjoajien markkinoita. Ruotsissa ihan vakavasti keskustellaan tuon maillin muuttamisesta sen lieveilmiöiden takia. Tämähän siis on peruja siitä periaatteellisesta asiasta, että Yhtesikunta ei voi valita asiakkaitaan terveyspalveluille, vaan kaikki on hoidettava, myös ne kalliita hoitoja tarvitsevat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset. Tämä tekee siitä huonoa bisnestä isojen kaupunkien ulkopuolella.

Mitä kevyempi julkinen sektori on, sen parempi hyvinvointiyhteiskunta.

Tämä on yksinekrtaisesti täsyin virheellinen väittämä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on nimenomaan perustunut aina julkisen sektorin palveluihin, ja tyypillisesti terveyspalvelut on siitä puolet, opetus 20% ja maanpuolustus, turvallisuus jne. 20%. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa se julkinen sektori on iso ja se tuottaa semmosta ihmeellistä asiaa kun sitä, että pohjoismaat on jatkuvasti kärjessä kun tutkitaan ihmisten onnellisuutta.

Se on sitten arvovalinta, että onko yhteiskunnan tarkoitus tuottaa onnellisuutta vai vaurautta yksilöille.

Mutta kevyellä julkisella sekotirilla ei tuoteta hyvinvointivaltioita. Tai ei ainkaan missään päin maailmaa ole sellasita yhdistelmää koskaan ollut.

Yksilön vastuun lisääminen tarkoitaa yhteisen vastuun vähentämistä (jälkimmäistä kutsutaan hyvinvointivaltioksi).

 

[TosiFani]

...Tämä on yksinekrtaisesti täsyin virheellinen väittämä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on nimenomaan perustunut aina julkisen sektorin palveluihin, ja tyypillisesti terveyspalvelut on siitä puolet, opetus 20% ja maanpuolustus, turvallisuus jne. 20%. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa se julkinen sektori on iso ja se tuottaa semmosta ihmeellistä asiaa kun sitä, että pohjoismaat on jatkuvasti kärjessä kun tutkitaan ihmisten onnellisuutta.

Se on sitten arvovalinta, että onko yhteiskunnan tarkoitus tuottaa onnellisuutta vai vaurautta yksilöille.

Mutta kevyellä julkisella sekotirilla ei tuoteta hyvinvointivaltioita. Tai ei ainkaan missään päin maailmaa ole sellasita yhdistelmää koskaan ollut.

Yksilön vastuun lisääminen tarkoitaa yhteisen vastuun vähentämistä (jälkimmäistä kutsutaan hyvinvointivaltioksi).

Nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa on täysin ideologinen valinta valita esimerkiksi hyvän ja huonon vanhustenhoidon välillä. Kyse on priorisoinnista, arvoista. Julkiselta sektorilta löytyisi kohtuu helpostikin paljon sellaisia toimia (=rahaa), jotka eivät ole välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta. Nyt vaan pidetään kiinni saavutetuista eduista, jokainen kyläyhdistys pitää omaa toimintaansa välttämättömänä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

 

[dana77]

Tämä on johtanut ongelmiin palveluiden eriarvoistumisen kautta. Väestörikkaille ja varakkaille alueille on syntynyt paljon tarjontaa, mutta pienemmät paikkakunnat ovat joutuneet yksittäisten terveyspalveluja tuottavien suuryritysten ylihinnottelun uhreiksi (paikallisia monopoleja syntyy, kun väestöpohjat on pieniä). Tämä siis nimenomaan seurauksena "raha seuraa potilasta" periaatteesta, koska sen päälle voi omalla rahalla ostaa extraa.

Tämä selitys ei oikein vakuuta. Jos suuryritykset ylihinnoittelevat palvelunsa, niin miksi julkinen puoli ei sitten tuota niitä itse edullisemmin?

 

[JypFabu]

Tämä selitys ei oikein vakuuta. Jos suuryritykset ylihinnoittelevat palvelunsa, niin miksi julkinen puoli ei sitten tuota niitä itse edullisemmin?

Tuottaahan se, sitä ei vaan tunnusteta, koska oma agenda. Suomen hyvinvointipalvelujen hinta on tosiassa varsin kohtuullinen kv - vertailussa. Yksityistäminen ei tuo mitään todellista lisäarvoa, vaan pyrkii rusinat pullasta tyyppiseen rahastukseen terveyspalveluilla.

 

[dana77]

No jos he tuottavat, niin sittenhän asia on kunnossa. Ostavat halvalla ne mitkä saavat ja tuottavat itse mitkä ovat kalliita. Näinhän sen pitääkin mennä.

 

[Stonewall]

Tuottaahan se, sitä ei vaan tunnusteta, koska oma agenda. Suomen hyvinvointipalvelujen hinta on tosiassa varsin kohtuullinen kv - vertailussa. Yksityistäminen ei tuo mitään todellista lisäarvoa, vaan pyrkii rusinat pullasta tyyppiseen rahastukseen terveyspalveluilla.

Terveyspalvelujen ykstyistämiseen ei kyllä vaan kannata mennä. Jokaikisessä maassa, missä suurempi osa terveyspalveluista tuotetaan yksityisesti, terveyspalvelut ovat kalliimpia ja niitä tuotetaan tehottomammin kuin Suomessa. En ole perehtynyt tarkkoihin ilmiön syihin, mutta oletan sen johtuvan palvelujen luonteesta. Ihmisen on käytännössä pakko hankkia niitä maksoivat mitä maksoivat, ja tämän seurauksena hinnat pyrkivät nousemaan.

 

[H.Incandenza]

Tosiasiassa iso osa ihmisistähän käyttää jatkuvasti yksityisiä terveydenhuoltopalveluja osana työterveyshuoltoa sekä erilaisten sairauskuluvakuutusten avulla. Julkisia käyttävät pääasiassa vähävaraiset. Mielestäni kyse ei olekaan terveydenhuoltopalvelujen yksityistämisestä vaan asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä. Myös vähävaraisille annettaisiin laajempi mahdollisuus valita terydenhuollontuottajansa. Yksityisten ja julkisten terveydenhuoltopalvelujen pitäisi olla samalla viivalla ainakin perusterveydenhuollossa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ruotsin mallissa raha seuraa äveriästä potilasta | Yle Uutiset | yle.fi

Ruotsin Valtiontalouden tarkastusvirasto suomii marraskuussa julkaisemassaan raportissa valinnanvapautta kovin sanoin.

– Valinnanvapaus uudistuksena tarkoittaa sitä, että hoitoa annetaan kysynnän eikä enää tarvitsevuuden mukaan. Aikaisemmin hoidon tarve oli määräävä tekijä, sanoo Henrik Segerpalm Ruotsin Valtiotalouden tarkastusvirastosta.

– On olemassa eettinen ristiriita, hoitoa pitäisi antaa eniten niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siellä missä sitä eniten tarvitaan. Nyt on käynyt päinvastoin, sosioekonomiset tekijät ohjaavat sitä minne terveyskeskuksia perustetaan, sanoo Segerpalm.

Östermalmilla on 10 terveyskeskusta, yksi julkinen ja yhdeksän yksityistä. Yksityisistä viisi on perustettu valinnanvapauden tultua voimaan. Rinkebyssä taas on yksi julkinen, nyttemmin sinne on perustettu myös yksi yksityinen. Asukkaita Östermalmilla on 37 000, Rinkebyssä 15 000. Mistä epäsuhta johtuu?

– Siitä, että tuottavauus lähiöissä ei varmaankaan ole tarpeeksi hyvää, vastaa Leena Laitinen, Rinkeby Vårdcentralista.

Täysin sama kuin täällä meillä tällä hetkellä monikanavaisen rahoituksen ansiosta. Tietenkään ei ole hyvää bisnestä käyttää resursseja jonkun moniongelmaisen köyhän hoitoon, jos sen sijaan voi tarjota tuottavampaa palvelua östermalmilaisille. Seurauksena köyhiä hoitavat ammattitaitoskaalan alapään paskimmat lääkärit, ja niillekin täytyy ensin jonottaa kuukausi. No, näinhän sen täytyy Elina Lepomäen ja hengenheimolaistensa mielestä mennäkin.

Minusta ja mm. Suomen terveydenhuollon virallisen tavoitteen mukaan tulisi pyrkiä siihen, että vähintäänkin jokainen saa ihan toimivan kumisaappaan jalkaansa. Elina Lepomäen mielestä taas tulisi pyrkiä siihen, ettei järjestelmä rajoita kenenkään kumisaappaan valintaa, maksimoi kumisaappaiden tuotannon ja takaa kaikille saappaan ostajille yhtäläisen julkisen rahoitusosuuden.

Koska käytännössä eri ostajille valmistettavat saappaat kuitenkin eroavat toisistaan panoksen ja tuotoksen osalta niin, että köyhien saappaat vaativat useimmiten enemmän työtä, mutta niistä saa pienemmän tuoton, ei kilpailu kohdistu näihin matalan tuottavuuden saappaisiin, vaan tuottajat kilpailevat korkean tuottavuuden saappaiden asiakkuuksista.

Matalan tuottavuuden saappaita saattaa tuottaa ehkä joku valtion saapastehdas tai ehkä joku yksityinenkin pulju siellä täällä, kenties vain koska se on kirjattu lakiin vähimmäisvaatimukseksi. Kilpailun puutteen vuoksi niiden laatu on vähän niin ja näin, ja usein ne on kursittu kasaan jonkun romanialaisen harjoittelijan toimesta ja sittenkin toimitusta saa odottaa yli kuukauden päivät siihen asti loskassa avojaloin lompsien. Tämä ei kuitenkaan Elina Lepomäkeä haittaa, sillä kokonaisuutena saappaita tuotetaan paremmalla tuotantotehokkuudella (panos-tuotos), suurin osa saapasasiakkaista on entistä tyytyväisempiä, ja järjestelmä on reilu kaikille, päteehän yhteiskunnassa mahdollisuuksien tasa-arvo eli kaikilla on syntymähetkellään yhtäläiset mahdollisuudet hankkia elämässään millaisia saappaita itse haluavat.

Oli siinä Lepomäen blogissa mielenkiintoisiakin pointteja, ainakaan en suoralta kädeltä tyrmäisi esim. jonkunlaista terveystilin toteutusta joka motivoisi itsestään ja lähimmäisistään huolehtimiseen. Terveydenhuoltoasioissa surettaa kuinka helposti valtavat laskut tavallaan voisivat olla vältettävissä, mutta kun huono-osaiset eivät ymmärrä elää terveellisesti. Toki niiden hoitamatta jättäminen on eräs ratkaisu :D