Toinen juttu on tuo Lipposen menestyksen korostaminen. Lipposen hallitus oli menestys, mutta siinä Lipposella oli tosiaan aisaparina Niinistö. Kataisella oli aisaparina Urpilainen. Jos mietti Kataisen/Urpilaisen hallitusta Vanhasen/Kataisen hallitukseen, niin olihan niissä ero kuin yöllä ja päivällä (vaikkei kronologisesti ensimmäinenkään mikään jättimenestys ollut). Tämä on mielestäni täysin vedenpitävä todiste, että se merkittävin ero näiden hallitusten työkykyiseen kohdalla oli sen toisen päähallituspuoleen kohdalla.
Eiköhän merkittävin ero ole ihan siinä, että mikä on vallitseva ympäristö, jossa hallitus joutuu toimimaan. Kyllä yhteistyötä on niin paljon helpompi tehdä, kun menee hyvin tai on edes mahdollisuudet palata hyvälle tielle. MIkäs oli Vanhasella ja Kataisella toimiessa, kun talous oli ihan eri tolalla. Tai mikäs edes Lipposella ja Niinistölläkään oli toimiessa, kun sentään monella muulla maalla meni suht hyvin ja sitä kautta nousu oli mahdollinen. Katainen ja Urpilainen ovat joutuneet ehkä pahimpaan paikkaan pitkään aikaan, kun mistään päin ei kajasta valoa. Suomella ei mene hyvin eikä oikein millään muullakaan mene hyvin. Lisäksi olemme kasvaneet liian suuriksi eikä tällaiseen Suomeen ole enää varaa. Karsiminen ja muutoksen tekeminen on aina niin paljon vaikeampaa kuin kasvattaminen ja paikallaan pysyminen.