Kyllähän tässä Paavo Lipposen kaltaisia vastuullisia valtiomiehiä on ikävä.
Paavolla oli yksi ongelma, hänelle ei tarjottu EU virkaa, vaikka kovasti sellaisesta haaveili. Hassua muuten, että ihailet Suomen historian kovinta porvari pääministeriä.
Vaikka en Kataisesta pahemmin pidä, oli hän tekemättömässä paikassa, kun hallitusta muodostettiin. Eri puolueilla oli suuria näkemyseroja, minkä takia myönnytyksiä oli pakko tehdä. Ikävä kyllä päätöksenteko osoittautui ongelmaksi, kun koko ajan joku oli eri mieltä. Milloinka lähti Vasemmistoliitto, milloinka Vihreät. Ja varmasti nuo samat puolueet ja muutkin uhkasivat lähteä kävelemään.
Ymmärrän kyllä myös Alexandr Stubbia. Kun pääsee ensimmäisen kerran pääministeriksi, niin vaatisi aikamoista pokkaa kieltäytyä pestistä ja järjestää sen sijaan uudet ennenaikaiset vaalit.
Jos katsotaan viime vuosien politiikkaa niin Suomen ja Kokoomuksen etu ei välttämättä mene käsi kädessä. Kokoomus olisi voinut säilyttää tuolloin jopa suurimman puolueen paikkansa mutta olisiko se enää ollut Suomen etu?No niitä vaaleja kyllä pohdittiin hyvin vakavasti, mutta päädyttiin sitten tähnä ratkaisuun. Näin jälkikäteen voidaan sanoa, että olisi varmasti ollut sekä Suomen että Kokoomuksen etu mennä heti silloin uusiin vaaleihin.
Jos katsotaan viime vuosien politiikkaa niin Suomen ja Kokoomuksen etu ei välttämättä mene käsi kädessä. Kokoomus olisi voinut säilyttää tuolloin jopa suurimman puolueen paikkansa mutta olisiko se enää ollut Suomen etu?
No, en tiedä muistetaanko enää "sateenkaari"-hallitusta vuonna 1995 - ei meinaan ollut mikään helppo yhdistelmä sekään vaan kun ytimestä löytyi poliittinen tahto ja visio niin hommia tehtiin. Toki olisi voinut olla, ettei Kataisella tai Vanhasella olisi tahdostaan ja visiostaan huolimatta ollut mahdollisuuksia edetä, mutta on aika ilmeistä, ettei mitään vakavaa yritystä, luonteen ja henkilön vahvuutta, yksinkertaisesti edes ollut. Oli vain tarkoituksena pysyä postissa ja sovitella, ja kun meno meni liian kovaksi ja surkeaksi niin sujahdettiin pois vastuusta.
Tämä on vanhan kertausta, mutta koomista on, että Kataista samaan aikaan arvostellaan siitä, että hän on liian pehmeä ja sovitteleva ja samaan aikaan liian kova ja uhkaileva. Haluaa samaan pysyä postissa kiinni liian tiukasti, sekä on liian helposti valmis kaatamaan hallituksensa.Toki olisi voinut olla, ettei Kataisella tai Vanhasella olisi tahdostaan ja visiostaan huolimatta ollut mahdollisuuksia edetä, mutta on aika ilmeistä, ettei mitään vakavaa yritystä, luonteen ja henkilön vahvuutta, yksinkertaisesti edes ollut. Oli vain tarkoituksena pysyä postissa ja sovitella, ja kun meno meni liian kovaksi ja surkeaksi niin sujahdettiin pois vastuusta.
Tämä on vanhan kertausta, mutta koomista on, että Kataista samaan aikaan arvostellaan siitä, että hän on liian pehmeä ja sovitteleva ja samaan aikaan liian kova ja uhkaileva. Haluaa samaan pysyä postissa kiinni liian tiukasti, sekä on liian helposti valmis kaatamaan hallituksensa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031016766907_uu.shtml
No, koomisuus lienee katsojan silmässä. Ja kovin saa siristellä, jos saa aikaan Kataisesta liian kovan ja "uhkailevan". En tarkoita, että lipposmainen "management by perkele" olisi jokin oikotie onneen, mutta on aika selvää, että Lipposella (ja Viinasella ja Niinistöllä) oli selkeä strategia ja voimakas tahto panna se toteen. Sen sijaan Kataisesta ja Vanhasesta tulee lähinnä taktinen vaikutelma, voisiko sanoa jonkinlainen kvartaali-perspektiivi: notta pysytään jotenkin pinnalla tapahtumien virrassa ja että se riittää, jos pystytään uskottavasti selittämään ad hoc -päätökset parhain päin.
Lipponen ei olisi pystynyt tällä vaalikaudella Kataista erikoisempaan lopputulokseen. Aika ja tilanne on eri, syyllistyt aikamoiseen populismiin.
..Ajat ovat nykyisin eri kuin Lipposen aikaan. Valtiomiehiä ei synny enää samalla tavalla, koska kierto politiikassa on nykyisin eri luokkaa kuin Mooseksen aikana. Silti vastuullisia poliitikoita meillä on edelleen keskuudessa ja hyvä niin. Eikä kierto politiikan ja muiden yhteiskunnan alueiden välillä ole ollenkaan huono. Itse asiassa sitä toivoisi lisää, jotta päätöksentekijöillä olisi mahdollisimman laaja-alaista näkemystä ja kokemusta.
No, tässä on kyllä sellainen eksentrinen historiankäsitys taustalla, että yksilöillä on merkittävä vaikutus tapahtumien kulkuun. En tiedä miten Lipponen olisi pärjännyt, mutta oletan kyllä, että kaukokatseisempi ja päättäväisempi poliitikko kuin Katainen olisi pärjännyt Kataista paremmin. Tietysti tälläistä on vaikea testata, kun ei ole kysymyksessä mikään yksinkertainen tiede kuten vaikka fysiikka, mutta mitään satunnaista populismia tai Lippos-fanitusta ei tuo mielipiteeni edusta. Itse asiassa pidän 90-luvun hallitusten politiikkaa monilta osin virheellisenä, mutta sitä on vaikeata kiistää, etteivätkö nuo hallitukset olisi toimineet pitkäjänteisesti ja päättävästi. Kriisissä ei pidä ajelehtia, vaikka se olisikin helpompi ja lyhyellä tähtäimellä tuskattomampi tie.
Hallituksen rakenne ja maan tilanne on täysin erilainen, Lipponen ja Niinistö pystyivät sopimaan keskenään asiat. Katainen joutui taiteilemaan, jotta Suomeen saatiin edes hallitus. Lipposen tyylillä Demari olisi ollut oppositiossa tai maassamme olisi ollut useammat ennen aikaiset vaalit, hänen kykynsä kompromisseihin kun oli varsin heikko.
Lipponen eittämättä kuului demareiden oikeistosiipeen, mutta mitään porvaria hänestä ei saa tekemälläkään. Työväen aate ja ammattiyhdistysliikkeen arvon korostaminen on aina ollut iso osa Lipposta.
Niin yleensä silloin hallitus on saanut jotain aikaan kun pääministerin ja valtiovarainministerin käsitykset asioista kohtaavat. Kataisella ja Urpilaisella yhteinen linjanveto tökki hallituskauden alussa
Katainen ja Urpilainen olisivat varmasti löytäneet yhteisen linjan, mutta kun samaan soppaan lisätään mm. Vasemmistoliitto ja KD, niin linjan löytäminen onkin jo vaikeampaa.
Katainen ja Urpilainen olisivat varmasti löytäneet yhteisen linjan, mutta kun samaan soppaan lisätään mm. Vasemmistoliitto ja KD, niin linjan löytäminen onkin jo vaikeampaa.
Eihän Katainen tuota julkisuudessa ole (kuten ei esim Halonenkaan ole), mutta jos asiasta useampaankin kertaan tihkuu tällaisia tietoja julkisuuteen, niin ei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa, vaikka en ole ollut omin silmin näkemässä. Ulkoisestihan Katainen on hiirulaisen oloinen olmi.Ja kovin saa siristellä, jos saa aikaan Kataisesta liian kovan ja "uhkailevan". En tarkoita, että lipposmainen "management by perkele" olisi jokin oikotie onneen, mutta on aika selvää, että Lipposella (ja Viinasella ja Niinistöllä) oli selkeä strategia ja voimakas tahto panna se toteen. Sen sijaan Kataisesta ja Vanhasesta tulee lähinnä taktinen vaikutelma, voisiko sanoa jonkinlainen kvartaali-perspektiivi: notta pysytään jotenkin pinnalla tapahtumien virrassa ja että se riittää, jos pystytään uskottavasti selittämään ad hoc -päätökset parhain päin.