Kokoomus

[Daespoo]

edit: Ja jos on kiinnostusta kiistellä keynesiläisyyden kanssa niin voi kiistellä oheisessa kirjoituksessa esitetyn kolmen perusväittämän kanssa (kantaa näihin olisi kiinnostavaa tiedustella myös esim. Sipilältä, mutta enpä jää pidättelemään henkeäni):

http://mainlymacro.blogspot.in/2014/11/understanding-anti-keynesians.html

Ja väittämät tässä:

1) Aggregate demand matters, at least in the short term and in some circumstances (see 2) maybe longer.
2) There is such a thing as a liquidity trap, or equivalently the fact that there is a zero lower bound to nominal interest rates matters
3) At least some forms of fiscal policy changes will impact on aggregate demand, and therefore (given 1), on output and employment. Because the liquidity trap matters, when interest rates are at their zero lower bound we should use fiscal policy as a stimulus tool, and we should not embark on fiscal austerity unless we have no other choice.

Ei näiden kanssa tarvitse kiistellä vaikka olisi full-monetaristi koska keynesiläinen talousoppi ei tietenkään kannusta julkisen sektorin paisuttamiseen tai jäykkiin rakenteisiin, taistelet nyt omaa mielikuvitustasi vastaan.

Ja juuri todistit kauniisti sen pointin mitä olen tässä tuonut esille, vastustat leikkauksia koska Keynes riippumatta siitä mitä leikkaukset koskee. Vastoin sinun rajallista ymmärrystä, valtio voi leikata kustannuksia ja elvyttää samanaikaisesti. Kyse on resurssien uudelleenkohdentamisesta, mielummin miljardi euroa teiden ja siltojen korjaamiseen kuin kymmeniin tuhansiin valtion virkoihin.

 

[Daespoo]

Vapaaseen markkinatalouteen kuuluu keskeisenä tekijänä riskit seuraamuksineen, vaikka kasaarijuutalaiset lakeijoineen kuinka muuta väittäisivät. Jos ne realisoituvat jumalattoman ahneuden ja osaamattomuuden takia, niin myös pankit joilla on ripuli osunut tuulettimeen, joutaa ilman muuta mennä konkurssiin ilman veronmaksajien tukia. Tilanne pankkisektorilla on monissa tapauksissa ollut jo vuosia ellei vuosikymmeniä se, että tuotot yksityistetään, mutta riskit sosialisoidaan. Aitoa esinahattomien meininkiä, itseasiassa kommunismia.

Kyllä - 100% samaa mieltä. Finanssisektori vaatii uudistusta, ne jotka haluavat toimia kuluttajamarkkinoilla (asunto-, yritys-, kuluttajaluotot) joutuisivat operoimaan paljon tiukemmilla säädöksillä, vaikka se johtaisikin lainamarginaalien nousuun. Muilla aloilla toimivat finanssilaitokset pitäisi alistaa markkinatalouden lakien piiriin, jos homma kusee niin moi moi.

Niitä asunto- ja yrityslainoja saa - epäterveen pankin konkurssin jälkeenkin, asiansa hyvin hoitaneista pankeista ja jo olemassaolevat velkapaperit myydään jäljelle jääneille kilpailijoille.

Teoriassa kyllä, käytännössä vähän vaikeampi juttu. Kansalainen A on ottanut asuntolainan pankilta B mutta B menee konkurssiin. Konkurssipesä C ottaa haltuun B:n vastuut ja velvoitteet ja kun A menee pyytämään lyhennysvapaata lainanmaksuun niin C sanoo ei käy ja pakkolunastaa asunnon itselleen. Tai pankki D ostaa C:ltä vastuut ja velvoitteet alihintaan ja realisoi kaikki assetit heti kun mahdollista. Markkinatalous toteutuu mutta aiheuttaa yhteiskunnallista häiriötä. Siksi yhteiskunnan olisi parasta varmistaa ettei B mene konkurssiin ja aiheuta häiriötä.

 

[Edustaja]

A menee pyytämään lyhennysvapaata lainanmaksuun niin C sanoo ei käy ja pakkolunastaa asunnon itselleen. Tai pankki D ostaa C:ltä vastuut ja velvoitteet alihintaan ja realisoi kaikki assetit heti kun mahdollista. Markkinatalous toteutuu mutta aiheuttaa yhteiskunnallista häiriötä. Siksi yhteiskunnan olisi parasta varmistaa ettei B mene konkurssiin ja aiheuta häiriötä.

Lainapaperien myynnin ehdoksi asetetaan kussakin velkakirjassa voimassa olevat sopimusehdot, jolloin ongelmia ei tule. Jos velallinen on alunperin unohtanut vaatia lainasopimukseensa mahdollisuutta lyhennysvapaisiin, löytyy syyllinen peilistä mikäli ongelmia lainanhoidossa tulee. Lainojen irtisanomisestakin on kirjaukset sopimuksessa, eikä se pankin puolelta ole helposti tehtävissä, jos mitenkään, kunhan velallinen hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

Kaikkea muuta pidän lähinnä bankster-mafian uhitteluna, jonka tosiasiallisena tarkoituksena on oikeuttaa tavallisen kansan pääomien globaali varastaminen.

Pakko laittaa tähän loppuun erään turkulaisen herrasmiehen huikea avautuminen(radiossa) Suomen nykymenosta:

https://www.youtube.com/watch?v=dZDN2klbBns

 

[arvee]

... valtio voi leikata kustannuksia ja elvyttää samanaikaisesti. Kyse on resurssien uudelleenkohdentamisesta, mielummin miljardi euroa teiden ja siltojen korjaamiseen kuin kymmeniin tuhansiin valtion virkoihin.

Oli pakko leikata ja lainata tämä Daespoon kiteytys, tätä ajatusta hain elvytyskriittisyydelläni.

Kokoomuksen linjassa ainakin Zysse on peräänkuuluttanut jatkuvasti sijoittajavastuuta ja myös kritisoinut johtajien bonuskultturia.
Suomalaisten johtajien bonuksia perustellaan johdon laadulla, pätevyydellä. Paskanmarjat, sulle-mulle jakamista se on.
Jos suomalaiset johtajat ovat niin helvetin hyviä (tyyliin Lilius), niin kai he löytävät myös ulkomailta hyviä johtotehtäviä.
Me voimme palkata vähän nuorempia suomalaisia tai ulkomaisia, hinta-laatusuhteeltaan parempia johtajia.

Kauppakorkean ja Hankenin porukat ihailivat aikoinaan vähän liikaa jenkkilehtien kansikuvia. Ja ajattelivat, että näin sen pitää olla meilläkin. Pelleporukkaa.

 

[Daespoo]

Lainapaperien myynnin ehdoksi asetetaan kussakin velkakirjassa voimassa olevat sopimusehdot, jolloin ongelmia ei tule. Jos velallinen on alunperin unohtanut vaatia lainasopimukseensa mahdollisuutta lyhennysvapaisiin, löytyy syyllinen peilistä mikäli ongelmia lainanhoidossa tulee. Lainojen irtisanomisestakin on kirjaukset sopimuksessa, eikä se pankin puolelta ole helposti tehtävissä, jos mitenkään, kunhan velallinen hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

Unohtanut vaatia? Hyvin sä vedät. 99% normipulliaisista ei pysty neuvottelemaan asuntolainan sopimusehtoja vaan sieltä tulee vakiopaperi jonka joko hyväksyt tai jätät. Joillain pankeilla on sopparissa esim. 1kk lyhennysvapaaoikeus vuodessa mutta pidempi lyhennysvapaa on tapauskohtainen, joillain pankeilla ei ole mitään automaattista lyhennysvapaata.

Ja jos velallinen hoitaa velvoitteensa niin lainasopimusta ei pankki (tai lainasopimuksen ostava taho) voi irtisanoa käytännössä juuri mitenkään mutta siitähän ei ollut kysymys missään vaiheessa.

 

[Daespoo]

Suomalaisten johtajien bonuksia perustellaan johdon laadulla, pätevyydellä. Paskanmarjat, sulle-mulle jakamista se on.

Tämä ei nykyään koske enään juuri muita kuin korkeintaan valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä, kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän markkinavoimien armoilla. Julkisen tahon määräysvallan alla olevien yhtiöiden hallitukset ovat kaikkein pahimpia, siellä on kaikennäköistä ay-pomoa ja poliitikkoa tekemässä päätöksiä ilman minkäännäköistä kokemusta yrittämisestä tai yrityksen johtamisesta. Eläkeyhtiöt pahimpana esimerkkinä.

Jos suomalaiset johtajat ovat niin helvetin hyviä (tyyliin Lilius), niin kai he löytävät myös ulkomailta hyviä johtotehtäviä.

Oli Liliuksesta mitä mieltä tahansa niin hänen aikana Fortum tuotti valtiolle monen monta miljardia pelkästään osinkoina ja kasvatti markkina-arvoa rajusti.

Niin ja Lilius on muuten ollut ennen ja jälkeen Fortumin ulkomaisen firman toimarina/HPJ:nä. Eli ilmeisesti oli "helvetin hyvä".

Me voimme palkata vähän nuorempia suomalaisia tai ulkomaisia, hinta-laatusuhteeltaan parempia johtajia.

Kuten...? Olen oikeasti kiinnostunut, pistä nimiä kehiin.

Kauppakorkean ja Hankenin porukat ihailivat aikoinaan vähän liikaa jenkkilehtien kansikuvia. Ja ajattelivat, että näin sen pitää olla meilläkin. Pelleporukkaa.

....

Näinhän se varmaan meni.

 

[Edustaja]

Unohtanut vaatia? Hyvin sä vedät. 99% normipulliaisista ei pysty neuvottelemaan asuntolainan sopimusehtoja vaan sieltä tulee vakiopaperi jonka joko hyväksyt tai jätät.

Pelkkää mutuilua tulee taas. Todellisuudessa jokainen pankin laina-asiakkaaksi kelpaava normipulliainen voi kilpailuttaa lainatarjouksensa useassa eri pankissa, jolla on taatusti vaikustusta. Ja väitteesi vastaisesti pankit ovat taas alkaneet kilpailla asiakkaista, jotka ylipäätään kelpaavat heille. Tästä kertoo mm. marginaalitasojen kääntyminen laskusuuntaan jo hyvän aikaa sitten.

 

[heavy]

..Kansalainen A on ottanut asuntolainan pankilta B mutta B menee konkurssiin. Konkurssipesä C ottaa haltuun B:n vastuut ja velvoitteet ja kun A menee pyytämään lyhennysvapaata lainanmaksuun niin C sanoo ei käy ja pakkolunastaa asunnon itselleen. Tai pankki D ostaa C:ltä vastuut ja velvoitteet alihintaan ja realisoi kaikki assetit heti kun mahdollista. Markkinatalous toteutuu mutta aiheuttaa yhteiskunnallista häiriötä. Siksi yhteiskunnan olisi parasta varmistaa ettei B mene konkurssiin ja aiheuta häiriötä.

Islannissahan kriisi korjattiin antamalla pankkien mennä konkurssiin, toki siitä sitten seurasi näitä yhteiskunnallisia häiriöitä. Varmasti joukossa on suuriakin henkilökohtaisia tragedioita, mutta talous saatiin nousuun aika nopeasti kriisin jälkeen.

 

[mjr]

Ja juuri todistit kauniisti sen pointin mitä olen tässä tuonut esille, vastustat leikkauksia koska Keynes riippumatta siitä mitä leikkaukset koskee. Vastoin sinun rajallista ymmärrystä, valtio voi leikata kustannuksia ja elvyttää samanaikaisesti. Kyse on resurssien uudelleenkohdentamisesta, mielummin miljardi euroa teiden ja siltojen korjaamiseen kuin kymmeniin tuhansiin valtion virkoihin.

Tämä on kyllä raskasta hommaa, repetitia est mater studiorum: en vastusta rakenneuudistuksia enkä rakenteellisen vajeen korjaamista, tietenkään. Ja toki noin teoriassa rakenteellisen vajeen eliminoiminen lisäisi mahdollisuuksia keynesiläiseen elvytykseen, mutta käytännössähän näin ei ole vaan kokonaiskulutusta supistetaan, koska ei harjoiteta sitä elvytystä - ja kun kokonaiskulutusta supistetaan, tilanteemme pahenee. Se mitä Stubb lukuisine kumppaneineen ei tunnu ymmärtävän on, että kysymys on kahdesta eri asiasta. Rakenteellinen vaje ja raskaat rakenteet on aina korjattava, ja kysyntälamassa on valtion aina elvytettävä kysyntää investoimalla. On hyvää, tuottavaa investointivelkaa, ja pahaa rakenteellista syömävelkaa, jos nyt pitää yksinkertaistaa.

Se on totta että olemme jatkuvasti vaarassa euron takia - eli meillä on ylivahva valuutta, jonka käyttäytymiseen ei omalla taloudellisella tilanteellamme ole merkitystä. Tällä hetkellä tilanne on vielä kohtuullinen ja hallittavissa, mutta se voi periaatteessa muuttua milloin hyvänsä. Euro on taloutemme pysyvä riski niin kauan kuin EU ei ole USA, eikä se todennäköisesti koskaan voi sitä olla. Meidän tulisi irrota eurosta sopivan tilaisuuden tullen (eli ei siis nyt).

 

[Daespoo]

Pelkkää mutuilua tulee taas. Todellisuudessa jokainen pankin laina-asiakkaaksi kelpaava normipulliainen voi kilpailuttaa lainatarjouksensa useassa eri pankissa, jolla on taatusti vaikustusta. Ja väitteesi vastaisesti pankit ovat taas alkaneet kilpailla asiakkaista, jotka ylipäätään kelpaavat heille. Tästä kertoo mm. marginaalitasojen kääntyminen laskusuuntaan jo hyvän aikaa sitten.

Marginaalit pystyy kilpailuttamaan, tämä on selvää kaikille. Sen sijaan sopimusehdot on täysin eri juttu, jos luulet että pankki räätälöi kaikille omat ehtonsa lyhennyksiin niin väärässä olet, eri pankeilla on tietysti eri systeemit ja ne kannattaa kartoittaa marginaalien yhteydessä.

Minä en ole tainnut väittää mitään pankkien kilpailemisesta asiakkaista, pankkien marginaalit ovat tulleet alas viime aikoina kun ne sitä ennen nousivat rajusti ylös eli kyllä olet oikeassa tämän osalta enkä ole väittänyt missään vaiheessa vastaan.

 

[Goljat]

Olen joitakin kertoja äänestänyt Kokoomuksen ehdokasta erinäisissä vaaleissa. Silloin kun Stubb valittiin puolueen puheenjohtajaksi pidin häntä parhaana ehdokkaista. Kuinka väärässä olinkaan! Nyttemmin kaikki mitä ko. herra tekee tai sanoo, tuntuu aina vaan ärsyttävämmältä. Viimeinen niitti oli tää sukupuolineutraali hehkutus. Nyt ei tulisi mieleenikään äänestää kokoomusta seuraavissa vaaleissa. Näyttää olevan aika paljon muitakin kanssani samanlailla ajattelevia.

 

[Daespoo]

Islannissahan kriisi korjattiin antamalla pankkien mennä konkurssiin, toki siitä sitten seurasi näitä yhteiskunnallisia häiriöitä. Varmasti joukossa on suuriakin henkilökohtaisia tragedioita, mutta talous saatiin nousuun aika nopeasti kriisin jälkeen.

Islannissa kriisi johtui järjettömän kokoisista investointipankeista suhteessa talouden kokoon, islantilaisethan oli 2000-luvun lopulla ostamassa velkavivulla firmoja ympäri Eurooppaa, muistaakseni Sampo ja Elisa nurkattiin Suomesta heidän toimesta. Kupla romahti ja Suomen valtio osti halvalla osuuden (olikohan 15%) Sammosta (yksi parhaista diileistä ikinä Suomen valtion historiassa btw).

Se miksi Islanti antoi pankkien mennä nurin oli varsin yksinkertainen, niiden pelastaminen olisi ollut taloudellisesti täysin mahdotonta valtiolle. Ei siis ollut vaihtoehtoja.

Taitaapa muuten Islannin valtio olla oikeudessa vieläkin tästä, tuhannet englantilaiset olivat sijoittaneet Icefund (tjsp) -rahastoon joka annettiin mennä nurin, britit vaatii Islannin valtiolta kompensaatiota tästä. En tiedä onko homma ratkennut jo.

 

[DAF]

Taitaapa muuten Islannin valtio olla oikeudessa vieläkin tästä, tuhannet englantilaiset olivat sijoittaneet Icefund (tjsp) -rahastoon joka annettiin mennä nurin, britit vaatii Islannin valtiolta kompensaatiota tästä. En tiedä onko homma ratkennut jo.

Icesave ja ratkesi jo melkein kaksi vuotta sitten valtion osalta. Kuvaus asiasta oli kyllä ihan oikea, mutta tämä on valtion osalta tosiaan jo käsitelty ja kaikki vaateet valtioa vastaan hylättiin.

 

[Tarinankertoja]

Kokoomuksen kannattama monetaristinen talouspolitiikka ei nyt vaan ole toiminut, kuten teorian luojat ovat ennustaneet. Sen mukaanhan rahamarkkinoiden säätely riittää talouden säätelyksi. Eli kun korot lasketaan ja rahanmäärää listätään, lama taittuu.. Hyvin on tehonnut negatiiviset reaalikorot (nimelliset nolla tai lähellä) ja velkakirjojen ostot (FED ja EKP). Eiku ei olekkaan… Kokoomusta todellisuus ei paljon haittaa, samaa mantraa vaan hoetaan.

ja vaikka osin on tehty sekä Keynsiläisä että Monetaristisia temppuja, lisätty investointeja JA helpotettu rahapolitiikkiaa lama sen kun jatkuu. Toki Suomessa on kokoomusjohtoisest sitten molempien teorioiden vastasesti nostettu verjoa ja supistettu julkisia menoja keskellä lamaa, jippijajeee.

 

[Tarinankertoja]

Molemmat laskusuhdanteessa vääriä toimenpiteitä. Niin Friedmanin kuin Keynsin mukaan.

 

[MustatKortit]

Minäkin olen aikani tykännyt vääntää erilaisista talouspoliittisista instrumenteista, Keynesistä jne tällä palstalla, mutta asia on huomattavan yksinkertainen loppupeleissä.

En näe oikein syytä vääntää erilaisista talouspolitiikan linjavedoista, kun (läntisen) yhteiskunnan velkakierre on saavuttanut täysin mielikuvitukselliset rajat, paljon sellaista velkaa eri puolilla joka ei tule koskaan maksetuksi. Ei sitten millään, kuten vaikka Kreikan kohdalla, noin esimerkiksi.

Rohkenen vahvasti epäillä toimivatko taloustieteen teoreetikkojen teesit enää tässä mielikuvituksellisessa ja täysin absurdissa tilanteessa, sen ainakin tiedän, että Adam Smith kääntyisi haudassaan jos näkisi millaisiin asioihin hänen linjauksiaan on käytetty perusteluina.

 

[kristian]

Suomessahan on hauska tapa kutsua törkeästi yli varojensa elämistä joko "elvytykseksi" tai "kestävyysvajeeksi", vaikka kyseessä on yksinkertaisesti vain liian suuret julkiset menot (tuloihin nähden).

 

[erku]

Suomessahan on hauska tapa kutsua törkeästi yli varojensa elämistä joko "elvytykseksi" tai "kestävyysvajeeksi", vaikka kyseessä on yksinkertaisesti vain liian suuret julkiset menot (tuloihin nähden).

Tämä on totta. Muun muassa Sauli Niinistö ja Carl Haglund ovat kunnostautuneet tässä "olemme vuosia elvyttäneet, mutta emme ole elpyneet" -ajattelussa. Herrat ovat melkoisen kassalla taloustieteellisistä termeistä, jos eivät ymmärrä, että rakenteellisen syömavelan ottaminen ja elvyvyspolitiikka ovat tyystin kaksi eri asiaa.

Noin yleisesti talouskeskustelun osalta haluan sanoa, että nykyhallitus on tehnyt 6,4 miljardin edestä talouden sopeuttamista. Silti Suomi ottaa vuonna 2015 enemmän velkaa kuin 2011. Eikö tämä nyt osoita sen, että oikeiston rakastama vyönkiristyslinja ei auta tässä budjetin tasapainottamisessa, ainakaan tässä taloudellisessa suhdanteessa? Tämänhän ovat todenneet myös kansantaloustieteen huippuasiantuntijat niin OECD:n kuin IMF:n piiristä.

Kreikka itse asiassa on oiva esimerkki siitä miten käy, kun kriisiä hoidetaan oikeistolaisin menetelmin. Valtion menot ja tulot on toki saatu pikkuhiljaa täsmäämään, mutta ei se paljoa auta, kun kansantalous on supistunut kuuden vuoden aikana 70 prosenttiin siihen aiempaan verrattuna. Työttömyys huitelee 30 prosentissa, peruspalvelut on rapautettu ja nuoret korkeasti koulutetut pyrkivät järjestään pois maasta. Velan suhde BKT:hen on niin käsittämättömän suuri, ettei kukaan markkinaehtoinen toimija heitä halua enää lainoittaa. No, kyhätään uusi tukipaketti taas euromaiden kesken ja Kreikan asiat ovat kunnossa. Vain pölhöpopulistit väittävät muuta, terveisin Alex Stubb.

 

[Tadu]

Vasemmistolaisessa elvytysperäisessä ratkaisumallissa ei sinällään ole mitään pahaa, jos ne tarvittavat leikkaukset ja rakennemuutokset tehtäisiin sitten kun menee hyvin, mutta mikään puolue (ei varsinkaan vasemmisto) ole silloin valmis leikkaamaan. Leikkaukset pystyy nyt perustelemaan kansalle jotenkin, mutta hyvinä aikoina ei. Tämä on kierre minkä takia keynesilaisuus ei vain toimi. Tai pikemminkin peruste sille minkä takia keynesilaisuudella voi pyyhkiä takapuolta.

 

[Pavlovin Koira]

Keynesiläisyys on ideana ihan ok mutta sen ongelma on ettei mikään puolue halua toteuttaa sitä käytännössä.

Silloin kun Suomessa elettiin viimeksi korkeasuhdannetta käytiin puolueiden kesken kilpalaulantaa siitä miten suuri on valtion budjetin "jakovara". VM ilmoitti raportissaan sen olevan - 2 miljardia/vuosi (johtuen väestörakenteen muutoksesta) mutta se kaikui kuuroille korville ja puolueiden keskuudessa suorastaan haukuttiin ministeriötä moisen paperin jullkistamisesta.

 

[kristian]

Tämä on totta. Muun muassa Sauli Niinistö ja Carl Haglund ovat kunnostautuneet tässä "olemme vuosia elvyttäneet, mutta emme ole elpyneet" -ajattelussa. Herrat ovat melkoisen kassalla taloustieteellisistä termeistä, jos eivät ymmärrä, että rakenteellisen syömavelan ottaminen ja elvyvyspolitiikka ovat tyystin kaksi eri asiaa.

Noin yleisesti talouskeskustelun osalta haluan sanoa, että nykyhallitus on tehnyt 6,4 miljardin edestä talouden sopeuttamista. Silti Suomi ottaa vuonna 2015 enemmän velkaa kuin 2011. Eikö tämä nyt osoita sen, että oikeiston rakastama vyönkiristyslinja ei auta tässä budjetin tasapainottamisessa, ainakaan tässä taloudellisessa suhdanteessa? Tämänhän ovat todenneet myös kansantaloustieteen huippuasiantuntijat niin OECD:n kuin IMF:n piiristä.

Hyvä postitus. Komppaan.

Paitsi että "vyönkiristys" on erikoinen termi maassa, jossa menot ovat nouisseet viimeisen kahden ja puolen vuoden aikanakin lähes 10 Miljardilla.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

10 vuodessa julkisen sektorin menot ovat kasvaneet järkyttävät 50 prosenttia. Samaan aikaan teollisia työpaikkoja on kadonnut 100.000 (vähintään). Tämä on aivan hirveä kuolemanspiraali.

Sosiaalimenot (eläkkeineen) ovat nousseet 2000-luvulla 33 Miljardilla!!!!!!!

Hetemäen tunkioporukka on nyt tehnyt noin 20 peräkkäistä talousoprognoosia päin helvettiä. Kukaan ei oikeasti usko alijäämän supistuvan mihinkään. Suomessa "sopeutukset" ovat käytännössä olleet veronkorotuksia. Mitään todellisia menosäästöjä ei olla tehty. Mutta kun valehtelee mediassa tarpeeksi usein, ilmeisesti kansa alkaa uskoa.

 

[erku]

Paitsi että "vyönkiristys" on erikoinen termi maassa, jossa menot ovat nouisseet viimeisen kahden ja puolen vuoden aikanakin lähes 10 Miljardilla.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

10 vuodessa julkisen sektorin menot ovat kasvaneet järkyttävät 50 prosenttia. Samaan aikaan teollisia työpaikkoja on kadonnut 100.000 (vähintään). Tämä on aivan hirveä kuolemanspiraali.

Sosiaalimenot (eläkkeineen) ovat nousseet 2000-luvulla 33 Miljardilla!!!!!!!

Totta kai julkisen sektorin menot, erityisesti sosiaalimenot, kasvavat kun ihmisiä jää työttömiksi nauttimaan yhteiskunnan tukia. Lisäksi masennus ja mielenterveysongelmat nostavat päätään, kun menee huonosti. Jossain määrinhän tämä menojen kasvu on seurausta tyhmistä päätöksistä, jotka tehtiin jo edellisen vuosituhannen puolella. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa koululiikunnan vähentämisen, perusterveydenhuollosta leikkaamisen ja ennalta ehkäisevästä sosiaalityöstä leikkaamisen. Lyhyellä aikavälillä nämä olivat taloudellisesti kannattavia päätöksiä, mutta nyt niiden hinta on langennut maksettavaksi liikalihavuuden, erikoissairaanhoidon kustannusten räjähtämisen ja mt-onglmien tuntuvan lisääntymisen muodossa.

Nähdäkseni tämä menojen kasvu on siis päävoittoisesti ollut seurausta monista ongelmista eikä niinkään siitä, että nykyinen hallitus olisi vastuuttomasti lisännyt määrärahoja eri sektoreille. Päinvastoin, normaalien indeksikorotusten lisäksi menoja ei ole lisätty juuri ollenkaan. Leikkauspäätöksiä kylläkin on tehty esimerkiksi maanpuolustuksen, kehitysavun, kuntien valtionosuuksien, lapsilisän jne. osalta

Sinä ansiokkaasti aina tuot esiin sen miten menot ovat kasvaneet, mutta aika vähän erittelet vaihtoehtoja tälle. Pitäisikö sinusta sitten kaikkien menojen osalta olla joku määräraha, jota ei saa ylittää missään olosuhteissa? Eli jos työttömien määrä kaksinkertaistuu, niin pitäisikö kunkin työttömän korvauksen suuruuden puolittua? Tämähän on on käytännössä ainoa keino pitää täysin kontrollissa valtion menoja, mutta ainakaan itse en osaa pitää sitä kannatettavana vaihtoehtona.

 

[kristian]

Sinä ansiokkaasti aina tuot esiin sen miten menot ovat kasvaneet, mutta aika vähän erittelet vaihtoehtoja tälle. Pitäisikö sinusta sitten kaikkien menojen osalta olla joku määräraha, jota ei saa ylittää missään olosuhteissa? Eli jos työttömien määrä kaksinkertaistuu, niin pitäisikö kunkin työttömän korvauksen suuruuden puolittua? Tämähän on on käytännössä ainoa keino pitää täysin kontrollissa valtion menoja, mutta ainakaan itse en osaa pitää sitä kannatettavana vaihtoehtona.

Olen kyllä esittänyt vaihtoehtoja tässäkin ketjussa vaikka kuinka paljon. Eivät vain kelpaa. Tulonsiirtoihin on pakko puuttua. Ne lohkaisevat sen 70 Miljardia menoista, joka on suurin kakku. Eläkekatto ja jonkinlainen könttäsumma sosiaalitukiin (yhdeltä luukulta), niin että se tuki ei mahdollistaisi esimerkiksi asumista Leppävaarassa tai Kalasatamassa upouudessa kolmiossa, vaan joutilas joutuisi ottamaan hieman itsekin vastuuta elämästään (ja etsimään hänen budjetilleen sopivaa asumismuotoa - ja paikkaa. Tämä koskisi myös "kultamunia".)

Julkisen sektorin palkat ovat nousseet 2000-luvun alusta 77 prosenttia, samaan aikaan kun Saksassa ne ovat nousseet 23%. Postitin tästä viitteet ja linkit aikaisemmin suoraan EKP:n tilastoihin. Eli palkanalennukset jonnekin 2005-vuoden tasolle tai raju työpaikkojen leikkaus lienevät tuolla vaihtoehtona.

http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/

Budjettia tonkiessa löytyy vaikka minkälaista paskaa. Tässä nyt vain jäärvuoren huippuja:

- 4H kerho: 4M€
- Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus: 4M€
- Valtionhallinnon kehittäminen: 70M€ (kuinka huonolla tolalla valtion hallinto voisikaan olla jos sitä ei joka vuosi kehitettäisi 70M€:lla??)
- Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO: 9M€
- Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan: 3M€
- Arkistolaitos: 19 M€
- Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille: yli 35 M€ eri ministeriöillä, ei sis. EU-jäsenmaksuja
- Valtionavustus järjestöille: yht. 8M€ eri momenteilla
- Taiteen edistämiskeskus: 5M€
- Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: 7M€
- Valtionavustus tilakustannuksiin (kulttuuti): 29M€
- Maanmittauslaitos: 50M€ (eikö Suomi ollutkaan jo kertaalleen mitattu vuosikymmeniä sitten?)
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: 17M€
- Metsäntutkimuslaitos: 44M€
- Liikenteen turvallisuusvirasto: 52M€
- Geologian tutkimuskeskus: 38M€
- Mittatekniikan keskus: 6M€
- MEK: 10M€
- Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseks: 24M€
- Maakunnan kehittämisraha: 6M€
- Maaseudun kehittäminen: 2M€
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siis tutkimusta, ei sairaanhoitoa): 68 M€
- UKK-instituutti: 1M€
- Suomen ympäristökeskus: 31M€
- Avustukset ympäristöjärjestöille: 2M€
- Metsähallitus: 29M€
- Palkkiot ja muut menot valtionvelasta: 39M€ (tämä on siis korkojen lisäksi, eli kuka tienaa suoraan sillä että valtio ottaa lainaa?)

Kysymys kuuluukin: Jos kaikki ylläolevat menot puolitettaisiin tai poistettaisiin kokonaan vuodeksi, huomaisiko suuressa mittakaavassa kukaan yhtään mitään? Jotain elintärkeää tuolla voi olla, enkä puutu siihen. Mutta aivan varmasti tuolllaisista instansseista löytyy tolkuttomasti läskiä ja suojatyöpaikkoja. Nämä pitäisi kaikki perata tarkalla kammalla läpi ja katsoa mikä on oikeasti tärkeää. Puhumattakaan jostain Ilmatieteen Laitoksen ja SYKE:n 700 työntekijän kolhooseista, mitkä olen tuonut esiin jo aikaisemmin.

Tällaista vastaavaa on vaikka kuinka paljon. Ja läski lähtee joka tapauksessa. Joko pannaan lähtemään tai itketään ja pannaan lähtemään. Parempi olisi, kun tekisimme sen vapaaehtoisesti.

 

[erku]

Olen kyllä esittänyt vaihtoehtoja tässäkin ketjussa vaikka kuinka paljon. Eivät vain kelpaa. Tulonsiirtoihin on pakko puuttua. Ne lohkaisevat sen 70 Miljardia menoista, joka on suurin kakku.

Niin tässähän on kaksi vaihtoehtoa sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Joko leikkaamme sosiaaliturvaa tai sitten teemme töitä sen hyväksi, että ihmisillä on jatkossa vähemmän tarvetta sosiaaliturvaan. Oman ymmärräykseni mukaan mistään kestävyysvajeesta ei edes tarvitsisi puhua, jos työllisyysasteemme vain olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa. Toki tämä sillä edelltyksellä, että tämä työllistymisasteen lisäys tapahtuisi yksityiselle sektorille.

Eläkekatto ja jonkinlainen könttäsumma sosiaalitukiin (yhdeltä luukulta),

Eläkekatto on kannatettava ajatus. Sosiaaliturvan jäykkyys on ongelma, mutta tämä yhden könttäsumman periaate on mielestäni epärealistinen. Erilaisessa elämäntilanteessa ihmisten menot ovat erilaisia. Tarveharkinta on minusta ihan hyvästä, vaikka sitä nykyään kammokustaankin melko paljon.

Julkisen sektorin palkat ovat nousseet 2000-luvun alusta 77 prosenttia, samaan aikaan kun Saksassa ne ovat nousseet 23%.

Tämä on aika tarkoitushakuinen vertailu, koska Saksassahan nimenomaan aloitettiin pienimuotoinen sisäinen devalvaatio juuri 2000-luvun alussa, kun sitä ennen palkat kasvoivat holtittomasti. Veikaan, että Ruotsiin verrattuna ero on huomattavasti pienempi jos sitä edes on.

Mutta toki, julkisen sektorin palkat Suomessa ovat nousseet liikaa. Kasvot tälle kehitykselle antaa Jyrki Katainen populistisine tasa-arvotupo-höpinöineen.

Kysymys kuuluukin: Jos kaikki ylläolevat menot puolitettaisiin tai poistettaisiin kokonaan vuodeksi, huomaisiko suuressa mittakaavassa kukaan yhtään mitään? Jotain elintärkeää tuolla voi olla, enkä puutu siihen.

Eittämättä nämä on niitä organisaatioita, joiden tehtäviä ja mielekkyyttä on syytä lähteä perkaamaan. Toki tämän kaltaisessa on nyt se vaara, että kohta huomataan, että perkele kun lakkautettiin se. No, ostetaan konsulteilta tai yksityisiltä firmoilta tää palvelu. Seurauksena kustannusten nousu. Ei tiettävästi olisi ainutkertaista julkisen sektorin historiassa tällainen tapahtumaketju..

 

[kristian]

En minä ole ketään hankeen jättämässä (vasemmistoretoriikan mukaisesti). Mutta nythän PK-seutu köyhtyy keskituloltaan jatkuvasti, kun kalleimmille alueille haalitaan ja asutetaan joutilasta, parhaassa työiässä olevaa porukkaa.

Stadi, Vantaa ja Espoo menettävät koko ajan hyviä veronmaksajia, ja Stadi on vajonnut jo keskitulomittarilla sijalle 27. Vantaa ja Mäntsälä vetivät juuri ohi ja Stadi on nyt jo koko Uudenmaan köyhin kunta. Stadin velka nousee kahteen miljardiin Euroon. Jokainen kahdella harmaalla aivosolulla varustettu voi tuosta päätellä, että Stadin kallis asuminen kustannetaan suurelta osin verovaroin.

http://www.lahti.fi/www/images.nsf/...3002AA31C/$file/Tilastokatsaus2014_2_2012.pdf

Matalapalkkaduunit eivät pysty enää kilpailemaan (kalliin asumisen takia) tulonsiirtojen kanssa. Asumistukiin meni 1.5 Miljardia viime vuonna (kaikkien aikojen ennätys) ja ne menevät suoraan markkinavuokriin. Se taas puolestaan nostaa itse asumisensa maksavan väen verotusta, heikentää heidän ostovoimaansa ja nostaa heidän asumisensa hintaa.

Tämän joutilaan väen elättäjät (jotka maksavat itse asumisensa), voivatkin sitten vasemmistohörhöjen mielestä muuttaa Lohjalle ja Nurmijärvelle - ja ajaa joka aamu Euroopan raskaimmin verotetuilla vanhoilla autoillaan rahoittamaan tätä lorvailua upouusissa asunnoissa Leppävaarassa ja Ruoholahdessa.

Minä en halua heikentää kenenkään elämisen laatua. Hyväksyn myös sen, että tietty osa jengistä lorvailee ja elää pummilla. Niin on aina ollut. Mutta haluaisin järkeistää sosiaaliturvaa sellaiselle tasolle, mihin meillä on varaa.

Opiskelijoiden ja työkyvyttömien hyysäämisen hyväksyn. Mutta en ole aivan varma, mutta luulisin, että joutilas sossutatu voisi tehdä rikoksia ja häiriköidä - ja vetää piriä, khatia, Subua ja brenkkua yhteiskunnan laskuun aivan yhtä hyvin myös Kouvolassa tai Taka-Öllölässä, eikä välttämättä Suomen kalleimmilla neliöillä siellä, missä on suurin asuntopula.