Useinhan argumentoidaan, että mihin ne julkisen sektorin irtisanottavat sitten laitettaisiin? Tulisi paljon työttömiä.
Samaa käytetään kaikkien työpaikkojen kohdalla.Vaihtoehto nykyiselle tekemiselle = työttömänä oleminen. Moisella logiikalla mitään kehitystä ei olisi koskaan tapahtunut vaan eläisimme kaikki pääasiassa kuokkimalla maata ja paimentamalla karjaa.
Niin sinä et siis näe mitään eroa sillä, että jotkut työpaikat tuottavat kansakunnalle nettoveroja - ja toiset työpaikat taas ovat ylipäätään olemassa ihan puhtaasti niiden nettoverojen ansiosta?
Miksi Suomeen perustettaisiin teollisia yrityksiä, jos sama yritys voidaan perustaa maahan, jossa yhteiskunnan yrittäjältä ottama siivu on pienempi ja työntekijästä aiheutuvat kulut pienemmät?
Miksi ihmeessä uskomme, että kaikille on tulevaisuudessa töitä, kun mikään ei siihen viittaa? Kun työ häviää halpamaistakin, niin miksi sitä olisi suomalaisille?
Tässä on esimerkkejä niistä kysymyksistä joihin pitäisi laittaa kaikki tarmo. Sen sijaan mietitään saadaanko julkisen sektorin säästöillä puristettua muutama miljoona tai peräti kymmenen miljoonaa - eli lillukan varsia ja nappikauppaa. Meidän on mietittävä miten tänne saadaan teollisuutta, ja meidän on keksittävä miten työtä riittäisi mahdollisimman suurelle osalle jatkossakin. Vastausta en tiedä, mutta näihin asioihin pitää keskittyä. Kulukurin ja tehokkuuden pitäisi olla itsestään selvää ilman, että asiaan tarvitsee erityisesti panostaa.
Muutenkin ollaan aika profeetallisten kysymysten äärellä, joka ehkä sopisi sinne työ tulevaisuudessa (tms.) ketjuun. Jos joku nyt keksii tulevaisuuden alan, hän varmaan perustaa firman ja hoitaa homman kotiin.
. Kulukurin ja tehokkuuden pitäisi olla itsestään selvää ilman, että asiaan tarvitsee erityisesti panostaa.
Tottakai näen, miksen näkisi? Edellisen kirjoitukseni pointti oli ennemminkin kompata kuin argumentoida vastaan.
Boldaukset minun. Ympäristöministeriön alaisuudesta aivan varmasti löytyy väkeä, joiden työpanos ainakin lyhyellä tähtäimellä tuottaa kansantaloudelle negatiivista lisäarvoa. Vaikka nyt rikkidirektiivi esimerkkinä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sama työpanos voisi siitä huolimatta tuottaa kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Tuntuu, että sinulle kansakunnan lisäarvo ja kansantalouden lisäarvo ovat synonyymeja, kun todellisuudessa näin ei ole. Näiden välinen riippuvuussuhde on moniulotteinen; kansantalouden lisäarvo buustaa myös kansakunnan lisäarvoa, ja lyhyellä tähtäimellä kansantalouteen negatiivista lisäarvoa tuottava julkinen investointi voi tuottaa kansantaloudelle ja kansakunnalle positiivista lisäarvoa pidemmällä tähtäimellä.Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.
Ajatus on väärä. Julkisella puolella on paljon lahjakasta porukkaa, jotka pitää saada sellaisiin töihin, jotka tuottavat kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Eikä se ole valtion asia työllistää ketään, vaan luoda sellaiset edellytykset, että työpaikkoja syntyy. Se tarkoittaa verotuksen laskemista, johon ei päästä millään muulla kuin julkista läskiä leikkaamalla.
Esimerkiksi ilman 700 etäpäiviä viettävän, 100% verovaroista elävän virkamiehen miehittämää SYKE:ttä elämämme taatusti jatkuisi entisellään.
Jostain tämä läskin purkaminen on aloitettava, ja Ympäristöministeriön alaisuudesta löytyy vaikka mitä teollisuudelle ja kansantaloudelliselle NEGATIIVISTA lisäarvoa tuottavaa paskaa.
Lehti puhuu paljon, mutta nyt kun olisi tekojen vuoro, äänestää taatusti puoluekurin mukaisesti, isänmaan etua vastaan ja demokratian periaatteiden vastaisesti. Oikeastaan tuo kiteyttää juuri sen, mikä Suomessa on vialla. Ei Lehti mitään "kansaa ja äänestäjiään edusta", vaan puoluettaan ja itseään.
Lehti on fiksu jätkä, mutta lopulta sitäkin kiinnostaa lähinnä vain oma napa ja 13 Jaguar-auton kokoelmansa.
Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.
Taas lähestytään näitä daespoolaisen tai toejoenveikkolaisen "oikean kasvun" ja "väärän kasvun" alkulähteitä. Mitä nopeasti vilkaisin vanhoja keskusteluja mokuketjusta, niin kriteerinä "oikealle kasvulle" taisi olla se, että tehty työ ja työn tekemistä varten otettu investointilaina (jonka verran talous kasvaa kun pankki sen tyhjästä luo) on markkinaehtoista. Esim. mahdollisesta julkisin investoinnein toteutettavasta homekoulujen korjaamisesta tai pisararadan rakentamisesta syntynyt talouskasvu ei siis ole "oikeaa kasvua" tämän daespoolaisen näkemyksen mukaan. Ja tämä näkemys on minun mielestäni yksinkertaisesti täysin väärä tai ainakin suurimmaksi osin väärä.Ei tämä näin mene, jos tehottomien virkamiesten työllistäminen yo. perusteella olisi hyvä kansantaloudelle niin vastaavasti voitaisiin perustella julkisen sektorin työntekijämäärän lisääminen vaikkapa kymmenellä prosentilla.
Taas lähestytään näitä daespoolaisen tai toejoenveikkolaisen "oikean kasvun" ja "väärän kasvun" alkulähteitä. Mitä nopeasti vilkaisin vanhoja keskusteluja mokuketjusta, niin kriteerinä "oikealle kasvulle" taisi olla se, että tehty työ ja työn tekemistä varten otettu investointilaina (jonka verran talous kasvaa kun pankki sen tyhjästä luo) on markkinaehtoista. Esim. mahdollisesta julkisin investoinnein toteutettavasta homekoulujen korjaamisesta tai pisararadan rakentamisesta syntynyt talouskasvu ei siis ole "oikeaa kasvua" tämän daespoolaisen näkemyksen mukaan. Ja tämä näkemys on minun mielestäni yksinkertaisesti täysin väärä tai ainakin suurimmaksi osin väärä.
Se mikä ei VARMASTI lisää suomalaista hyvinvointia, yhteiskunnallista kehitystä, julkista taloutta yms. on turhien hallintohimmeleiden, normien, lakien, sääntöjen yms. ylläpito jota varten meillä on tuhansia turhia virkamiehiä. Esimerkkinä vaikkapa tämä Itsepäisyyspäivän kampaaja-case, kampaamot eivät saa olla auki 6.12 elleivät he hae AVI:lta erikoislupaa joka maksaa 200€ ja jonka käsittelyyn tarvitaan - AIVAN- näitä turhia virkamiehiä.
Miettikää hetki. Yrittäjä ei saa tehdä töitä ellei hän 1) käy läpi byrokraattista lupamenettelyä ja 2) maksaa 200€ tästä luvasta. Mitä vittua, herran vuonna 2014 on vielä tällaista paskaa? Uskonnolliset juhlapäivät voin vielä jotenkuten käsittää (en toki hyväksy näitäkään) periaatetasolla mutta ei tällaista. Ajatelkaan, miksi yksityiset taksiyrittäjät saavat painaa duunia Itsenäisyyspäivänä mutta kampaajat eivät? The fuck?
Sinänsä tuo kampaamojuttu on kyllä mielenkiintoinen, että teettävätkö päättäjämme ihan laitonta työtä, kun esim. itsenäisyyspäivän vastaanottoa varten käyvät itsenäisyyspäivänä hiuksensa laittamassa. Vai ovatko kaikki ne yrittajät muka tuon luvan hakeneet?
Enhän minä suinkaan kassalla ollut, oikeinhan minä arvelin ajatustenjuoksusi vaikka tästä oikeasta kasvusta ja väärästä kasvusta en tässä muodossa ollutkaan kuullut ennen näitä muutamia keskusteluja teidän kanssanne tämän kuluvan vuoden aikana. Sitä en vain arvannut, että pidät homekoulun korjaamisen tapaisia julkisia investointeja markkinaehtoisina. Vastauksesi mukaan oikean ja väärän kasvun kriteeristö asettuu siis juuri niin kuin arvelinkin, ainakaan et eri mieltä ollut.Taas lähestytään kahden suunnan sekoilua käsitteiden ja yhteiskunnan toimivuuden osalta, jösses että olet kassalla!
Sitä en vain arvannut, että pidät homekoulun korjaamisen tapaisia julkisia investointeja markkinaehtoisina. Vastauksesi mukaan oikean ja väärän kasvun kriteeristö asettuu siis juuri niin kuin arvelinkin, ainakaan et eri mieltä ollut.
Tästäkin samaa mieltä. Olisi varmasti ollut tehokkaampaa jos kusetus yksityistämisten ja yhtiöittämisten tehokkuudesta ei olisi mennyt läpi, ja esim. it-ammattilaiset oltaisiin 90-luvulta lähtien pidetty valtion palveluksessa tai terveydenhuollon rahoitus yksikanavaisena. Nyt maksamme potilastietojärjestelmästä 1,2 - 1,8 miljardia euroa kun virossa sama tehtiin 10-20 miljoonalla eurolla, ja terveydenhuolto on OECD-maiden eriarvoisimpia kun helpot ja rikkaat asiakkaat käyvät veroparatiisilääkäreillä ja vaikeita ja köyhiä asiakkaita hoidetaan päin helvettiä romanialaisten valelääkäreiden toimesta, sitten kun niille on ensin muutama kuukausi jonotettu. Toiselta suurelta hallinnonalalta käyköön esimerkiksi ammattikorkeakoulut, jotka nykyään tuottavat aivan sutta ja sekundaa entisajan opistoinsseihin verrattuna, koska ne on yhtiöitetty, ja rahoitusta on tullut myllyn pyörimisnopeuden mukaan laadusta välittämättä.Se mitä tulee oikeaan ja väärään kasvuun niin väärää kasvua on se että julkisilla varoilla ylläpidetään tehottomia organisaatioita tai rakennetaan täysin turhia rakennelmia. Julkishallinnon pitäisi keskittyä olennaiseen ja käyttää paukut sinne.
... ja terveydenhuolto on OECD-maiden eriarvoisimpia kun helpot ja rikkaat asiakkaat käyvät veroparatiisilääkäreillä ja vaikeita ja köyhiä asiakkaita hoidetaan päin helvettiä romanialaisten valelääkäreiden toimesta, sitten kun niille on ensin muutama kuukausi jonotettu....
Tästäkin samaa mieltä. Olisi varmasti ollut tehokkaampaa jos kusetus yksityistämisten ja yhtiöittämisten tehokkuudesta ei olisi mennyt läpi, ja esim. it-ammattilaiset oltaisiin 90-luvulta lähtien pidetty valtion palveluksessa
Nyt maksamme potilastietojärjestelmästä 1,2 - 1,8 miljardia euroa kun virossa sama tehtiin 10-20 miljoonalla eurolla
Toiselta suurelta hallinnonalalta käyköön esimerkiksi ammattikorkeakoulut, jotka nykyään tuottavat aivan sutta ja sekundaa entisajan opistoinsseihin verrattuna, koska ne on yhtiöitetty, ja rahoitusta on tullut myllyn pyörimisnopeuden mukaan laadusta välittämättä.
Nyt Kokoomuksen yhtiöittämisvimman kohteena on esim. metsähallitus. Ennustan, että siitäkin elintärkeästä resurssista hyötyy loppujen lopuksi jokin ihan muu taho kuin suomalainen yhteiskunta.
1) En olekaan, mutta insinööriliiton koulutusjohtajalla tai tällä silloisen OPM:n (nykyinen OKM) asettamalla työryhmällä, joka raportissaan 2) toteaa [yhtiöittämisen myötä syntyneen] kustannuspohjaisen rahoitusjärjestelmän johtaneen heikkoon kustannustehokkuuteen, kannukset varmaan riittävät?Huhhuh, ei voi muuta sanoa. 1) sinä et varmasti ole kvalifikoitunut kertomaan opetuksen tasosta nyt vs. ennen (jos väität olevasi niin kerro ihmeessä millä perusteella) ja 2) yhtiöittäminen ei kerro mitään kun rahat tulee edelleen suoraan valtiolta ja kuntien valtionosuusjärjestelmästä. Jos tässä yrität vetää jotain yhtäläisyyksiä yksityistämisen tehottomuuteen niin pihalle menee rankasti.
Yhtiöittämisen idea on siinä että saadaan tarkempi kontrolli tuloihin ja menoihin sekä toiminnan kehittäminen, jos se olisi virastopohjainen niin silloin intressi toiminnan kehittämiseen on about nolla.
Mitä tähän IT:hen tulee, niin toki jos katsot nykytilannetta jollain lyhellä aikavälillä, niin toki voit syyttää julkista sektoria siitä etteivät osaa ostaa. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että yhtiöittäminen ja yksityistäminen on laittanut julkisen sektorin ns. toimittajaloukkuun, jossa Valtion tietonkonekeskeskuksen niellyt Tieto Oyj tai Kunnallistiedon niellyt CGI (ent. Logica) pystyy monopoliaseman vuoksi pumppaamaan julkista sektoria miljarditolkulla tuottamatta sillä rahalla juuri mitään. Jälleen kerran, jos olet eri mieltä, niin ihan vapaasti. Tämä on minun näkemykseni. Sun kanssa keskustelu on niin raskasta ettei sitä määräänsä enempää jaksa.Oletko oikeasti noin vitun pihalla? Potilastietojärjestelmän kustannukset johtuu juurikin JULKISEN SEKTORIN perseilystä, jokaisella sairaanhoitopiirillä/kunnalla/hammaslääkärillä omat systeeminsä. Potilastietojärjestelmän kustannukset kertoo nimenomaan siitä miksi julkinen sektori pitäisi räjäyttää ja rakentaa uusiksi koska siellä on liian monta nurkkakuntaista idioottia jotka haluavat omat systeeminsä.
1) En olekaan, mutta insinööriliiton koulutusjohtajalla
tai tällä silloisen OPM:n (nykyinen OKM) asettamalla työryhmällä, joka raportissaan 2) toteaa [yhtiöittämisen myötä syntyneen] kustannuspohjaisen rahoitusjärjestelmän johtaneen heikkoon kustannustehokkuuteen, kannukset varmaan riittävät?
Sinä voit uskoa yhtiöittämisten ja yksityistämisten tehostavaan vaikutukseen, mutta minun mielestäni kaikissa näissä esimerkeissä logiikka on täysin sama. Ensin on tuotettu palvelu summalla x, nykyisin menee sama summa mutta palvelua ei saada tällä rahalla vastineeksi senkään vertaa mitä ennen kun raha valuu turhuuteen tai jopa kansantaloudesta veroparatiiseihin. Emmeköhän me tämän mielipide-eron kanssa pysty elämäämme jatkamaan.
Mitä tähän IT:hen tulee, niin toki jos katsot nykytilannetta jollain lyhellä aikavälillä, niin toki voit syyttää julkista sektoria siitä etteivät osaa ostaa. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että yhtiöittäminen ja yksityistäminen on laittanut julkisen sektorin ns. toimittajaloukkuun, jossa Valtion tietonkonekeskeskuksen niellyt Tieto Oyj tai Kunnallistiedon niellyt CGI (ent. Logica) pystyy monopoliaseman vuoksi pumppaamaan julkista sektoria miljarditolkulla tuottamatta sillä rahalla juuri mitään. Jälleen kerran, jos olet eri mieltä, niin ihan vapaasti. Tämä on minun näkemykseni. Sun kanssa keskustelu on niin raskasta ettei sitä määräänsä enempää jaksa.