Kokoomus

[Byvajet]

joten kohtuullista minusta on esittää myös vaatimuksia henkilöille, jotka nostavat erilaisia tukia.

Mitkä tehtävät sinusta kuuluvat tukia vastaan tehtäviksi ja mitkä palkkaa vastaan tehtäviksi? Esimerkiksi lähihoitajan työ on sellaista, että sen voi oppia nopeasti käytännön työssä (entisen maailman aikaan näin tehtiinkin), joten kuuluisivatko esimerkiksi lähihoitajat työläisiin, jotka voidaan korvata tukea vastaan työtä tekevillä?

Minä näen täysin mahdottomana, että ammattiryhmä toisensa perään siirretään tekemään työtä tuilla sen sijaan että heille maksettaisiin palkka. Tämä johtaa yhteiskuntaan, jonka ihmiset kokevat epätasa-arvoiseksi. Työ voi olla henkisesti ja ruumiillisesti yhtä vaativaa, mutta toiselle siitä maksetaan palkka ja toiselle tuet. Kuka tällaista järjestelmää oikeasti haluaa?

Kun nuori ensin opiskelee puutarhuriksi, niin valmistumisen jälkeen hän huomaakin tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä työttömyyskorvausta vastaan, koska homma on sellaista, että sitä pystyy tekemään kuka tahansa, kun joku vähän päältä katsoo.

Yhteiskunnassa on monia tehtäviä, joita oppii tekemään nopeasti kuka tahansa tervejärkinen. Kaikki nämä ammatit katoavat, jos työtä suostutaan tekemään tukia vastaan. Rahapulassa taisteleva kunta ei varmasti palkkaa kalliimpia kouluja käyneitä, jos työtehtävät pystyy oppimaan ja hoitamaan kouluttamatonkin.

Säälittävää katsoa, kuinka ihmiset on saatu käännettyä toisiaan vastaan maailmassa, jossa kaikille ei ole enää työtä. Sen sijaan että he kävisivät yhtenä rintamana etsimään ja vaatimaan ratkaisua muuttuneeseen maailmaan, he rupeavat kilpailemaan keskenään. Tässä kilpailussa on paljon enemmän häviäjiä kuin voittajia.

 

[Toejoen Veikko]

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

Tarkoitatko sitä, että Suomessa maksetaan joistain tehtävistä enemmän kuin olisi tarpeellista? Eli saman työpainoksen ja osaamisen saisi edullisemmallakin hinnalla?

 

[Byvajet]

Eli saman työpainoksen ja osaamisen saisi edullisemmallakin hinnalla?

Saisihan sen, jos koulutusvaatimukset poistettaisiin. Lukion käynyt voi selviytyä luokanopettajan hommastaan yhtä hyvin tai paremmin kuin kasvatustieteiden maisteri, kunhan saa ensin vähän kokemusta.

 

[J-Ko]

Varmasti nämä ovat aika lailla mutu-lukuja tässä vaiheessa, mutta muistelisin, että eräs analyysi ennusti 30-40 prosentin nykyisistä työpaikoista häviävän yhdessä sukupolvessa ja vaikea tosiaan kuvitella, että sisällöntuottajat ja blogi-julkkikset (ja vakavammin ajateltavat uudet työpaikat) voisivat lähellekään korvata tälläistä vajetta.

Itse olen miettinyt tätä samaa viime aikoina. Nyt tulee epätarkkoja lukuja, mutta idea varmaan selvinnee: Joskus 150 vuotta sitten arviolta 9 ihmistä kymmenestä työskenteli maataloudessa, eli teki näille 10 ihmiselle ruokaa. Tänä päivänä Suomessa luku lienee jotain alle 5 ihmistä sadalle ihmiselle. Ne ketkä eivät ruokatuotantoon työllistyneet pääsivätkin tehtaaseen. Nyt teollisuus näyttäisi vähenevän ja automatisoituvan, ja taas ihmisiä pitää sijoittaa johonkin. Palvelusektori on nousussa. On nähtävissä että myös palvelusektori automatisoituu(juurikin tuollainan automaattikassa versus kassantäti) ja taas pitäisi keksiä jotain uutta.

Ongelma lienee siinä että tässä ketjussa maatalous-teollisuus-palvelut on tavallisen ihmisen elintaso noussut. Onko tässä uudessa systeemissä siihen enää rahkeita?

 

[TosiFani]

...Minä näen täysin mahdottomana, että ammattiryhmä toisensa perään siirretään tekemään työtä tuilla sen sijaan että heille maksettaisiin palkka. Tämä johtaa yhteiskuntaan, jonka ihmiset kokevat epätasa-arvoiseksi. Työ voi olla henkisesti ja ruumiillisesti yhtä vaativaa, mutta toiselle siitä maksetaan palkka ja toiselle tuet. Kuka tällaista järjestelmää oikeasti haluaa?...

Käsittääkseni sinä olet ainoa, joka tällaisesta järjestelmästä puhuu. Minä näe ainakin vastikkeellisen sosiaaliturvan tietyissä tapauksissa kuntouttavana ja syrjäytymistä estävänä työtoimintana. Kun pitkäaikaistyötön sijoitetaan esim. lähiön asukastupaan kahvia keittelemään ja tiskaamaan, hän saattaa sosiaalistua uudestaan ja kuntoutua tämän yhteiskunnan jäseneksi.

Sinun maalailemat uhkakuvat ovat varmasti jonkun mielestä ihan todellisia, mutta historian perusteella ihmiskunta on aina jotenkin selvinnyt suuristakin muutoksista. Uskoisin, että tulevaisuudessakin ihmisille löytyy järkevää työtä, ainakin jollakin aikavälillä. En oikein ymmärrä mitä hyötyä vanhoissa käytännöissä jumittamisessa on, paitsi itsekkyys, saavutetuista eduista ei luovuta.

 

[Byvajet]

Minä näe ainakin vastikkeellisen sosiaaliturvan tietyissä tapauksissa kuntouttavana ja syrjäytymistä estävänä työtoimintana.

Jos työttömille tahdotaan tarjota kuntouttavaa toimintaa, niin voidaan tehdä. Tällöin työttömille pitäisi kuitenkin suoda oikeus päättää itse toiminnan laadusta sen sijaan että heidät käsketään tekemään työtä korvausta vastaan. Tällainen määräileminen vie todellisia työpaikkoja. Tarjoilijan hommasta selviää ripeä työtön siinä kuin koulutettu tarjoilijakin. Akateeminen (pitkäaikais)työtön varmasti mieluummin opiskelisi kuin keittelisi kahvia tai pudottelisi lumia ja veisi pudottelemisellaan oikeiden pudottelijoiden työt.

Tällä hetkellä korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa kaikista työttömyysryhmistä nopeimmin. Pääkaupunkiseudulla puhutaan korkeakoulutettujen työttömyyden räjähtämisestä. Silti työttömiin suhtaudutaan edelleen kuin he olisivat tahdottomia viinaan meneviä raukkoja, joilla ei ole kykyä elämänhallintaan. Tämä mielikuva on välttämätöntä rikkoa, koska se ei vastaa todellisuutta. On tultu aikaan, jossa koulutus ei enää suojaa työttömyydeltä.

Mainitsemani uhkakuvat eivät ole minun uhkakuviani vaan mm. maineikkaiden yliopistojen tutkijoiden uhkakuvia. Heidän mukaansa jopa puolet työstä tulee katoamaan seuraavien 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä politiikassa vaikeaa tilannetta selitetään lamalla, mutta asiantuntijoiden mukaan työllisyys ei lähde nousuun, vaikka lama hellittäisi. Jonkin verran se voi helpottua, mutta ei ratketa, koska töiden määrä on pysyvästi pudonnut. Tämä kehitys koskee koko Eurooppaa.

Kun arvelet, että tilanne ratkeaa, niin tokihan se jotenkin ratkeaa. Tällä hetkellä tilannetta ratkotaan istuttamalla ihmisiä aivan loputtomia aikoja kouluissa, työntämällä heitä suorittamaan yhä uusia tutkintoja ja järjestelemällä heille paperinpyöritystä julkiselta puolelta. On oireellista, että samaan aikaan kun valtio säästää perustoiminnoista, paperinpyöritykseen liittyvät palkkakulut nousevat. Tämä on seurausta juuri siitä, että kun koulutetuillekaan ei ole enää todellista työtä, sitä järjestetään heille julkisin varoin. On siis syntynyt tilanne, jossa osa aikuisista on päivähoidossa työttömyyskorvausta vastaan ja osa palkkaa vastaan.

Entä kun robotit tekevät työt? : Soininvaara

 

[TosiFani]

Jos työttömille tahdotaan tarjota kuntouttavaa toimintaa, niin voidaan tehdä. Tällöin työttömille pitäisi kuitenkin suoda oikeus päättää itse toiminnan laadusta sen sijaan että heidät käsketään tekemään työtä korvausta vastaan. Tällainen määräileminen vie todellisia työpaikkoja...

Miksi työttömille pitäisi suoda itse toiminnan laadusta? Yhteiskunta maksaa heille sosiaaliturvaa, joten sillä pitäisi olla oikeus sanella myös ehtoja sen myöntämiselle.

Viimeinen lauseesi ei pidä paikkaan minun ajatusmaailmassani. Koulutetuilla työttömiä ja harjoittelijoita varmasti käytettään jonkin verran hyväksi työtehtävien paikkailuissa, mutta kun puhutaan syrjäytymisvaarassa olevista pitkäaikaityöttömistä, tällainen vaara on minimaalinen.

Kun yhteiskunta joutuu joka tapauksessa elättämään tietyn määrän syrjäytyneitä läpi elämän, sosiaaliturvasta tulisi näiden kohdalla tehdä mahdollisuuksien mukaan vastikkeellinen. Tämä siis tarkoittaisi tukityöllistämistä, sellaisia työtehtäviä, joita ei ole olemassa ilman työntekijöitä. Tämä ei toimi läheskään kaikkien pitkäaikaistyöttömien kohdalla, mutta jokainen yksilö, jonka syrjäytyminen estetään, on voitto yhteiskunnalle.

En epäile yhtään, etteikö maailma olisi murroksessa työpaikkojen suhteen, mutta aina yhteiskunta on näistä selvinnyt. Uhkakuvien maalailu on tärkeää herättelyä, mutta aika kaukana on vielä maailma, jossa robotit tarjoilevat ja kääntelevät mummuja.

 

[Toejoen Veikko]

Saisihan sen, jos koulutusvaatimukset poistettaisiin. Lukion käynyt voi selviytyä luokanopettajan hommastaan yhtä hyvin tai paremmin kuin kasvatustieteiden maisteri, kunhan saa ensin vähän kokemusta.

Mielestäni on melkoinen ero selviytyä jostain tehtävästä tai suorittaa tehtävä laadukaasti. Jotenkin olen skeptinen sen suhteen, että lukiosta valmistunut olisi yhtä osaava luokanopettajaksi kuin pitempään kouluttautunut.
Joskin voisi olla ihan tervehdyttävää, että olisi alemman palkkatason opettajien kouluja niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen ainoastaan "päivähoito"paikan ja sitten olisi kovemman palkkatason opettajien kouluja niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen laadukasta opetusta ja ovat valmiita myös maksamaan siitä.

 

[Byvajet]

Miksi työttömille pitäisi suoda itse toiminnan laadusta?

1, Koska tuplamaisteria ainoastaan vituttaa keitellä kahvia, koska sekä hänen koulutuksensa että kykynsä sallisivat paljon enemmän. Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi. Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

2. Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja. Niin tapahtuu jo nyt koko ajan. Erilaisia harjoitteluita ja pakkotyöllistämisiä käytetään ihan oikean työn tekemiseen. Ei se ole mitään leikkityötä. Kaikki työ, mikä tehdään ilman palkkaa, vie työtä palkkatyötä tarvitsevilta.

En epäile yhtään, etteikö maailma olisi murroksessa työpaikkojen suhteen, mutta aina yhteiskunta on näistä selvinnyt.

Aina on selvinnyt on kehnoa argumentointia. Lue linkkaamani Soininvaaran kirjoitus, poimi siitä luvut kadonneiden työpaikkojen määristä ja vertaa tilannetta nykypäivään. Tässä hetkessä tarvitaan käytännöllisiä ratkaisuja, jotka perustuvat tosiasioihin eivätkä ideologiaan.

Viitaaminen siihen, että ennenkin on ollut ruttoja ja silti ihmiskunta on jäänyt eloon, on kehno asenne todellisen ihmisen todellista tilannetta ajatellen. Automaatio on vienyt suorittavat työt, mutta luovaan ajattelutyöhön pystyy ainoastaan pieni osa ihmisistä. Nyt olisi keksittävät ratkaisu sille joukolle, joka kykenee ainoastaan suorittaviin töihin.

 

[Byvajet]

Mielestäni on melkoinen ero selviytyä jostain tehtävästä tai suorittaa tehtävä laadukaasti.

Niin on, mutta on perusteetonta olettaa, että koulutus on aina yhteydessä tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen. Koulutusta on monenlaista. Koulutus itsessään ei ole todiste ihmisen sopivuudesta johonkin tehtävään. Sen ratkaisevat taidot ja ymmärrys.

 

[Toejoen Veikko]

Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi.

Eli osaamista olisi vaikka kuinka ja paljon, mutta silti ei vaan työllisty. Eikä tule mieleen esimerkiksi perustaa omaa yritystä ja sitä kautta myydä osaamista suoraan asiakkaille?

Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

Oletko koskaan ajatellut sitä henkistä pahoinvointia, mikä seuraa sosiaalivaltion ylläpitoon veronmaksajilta revityistä varoista ja toisaalta sosiaalivaltion aiheuttamasta, aitojen työpaikkojen hävikistä?

Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja.

Sosiaalivaltion luomat sosialistiset työpaikat vievät todellisia työpaikkoja. Monikulttuurisuuskoordinaattoreiden, museoamanuenssien, sukupuolen tutkijoiden jne. jne. höpöhommiin revittävät varat tekevät yrittämisen kannattamattomaksi ja siten aitoja työpaikkoja ei synny, vaan katoaa.
Korkea verotus johtaa myös siihen, että ihmisten ostovoima heikkenee ja siten ehkäisee työllistämistä. Lopettamalla höpöhommat jäisi enemmän rahaa kulutukseen ja esimerkiksi kotisiivoajan palkkaamiseen. Kysyntä ja tarjonta kohtaisivat ihmisten tarpeiden mukaisesti.

Toimeentulotukea ja asumistukea saavan helsinkiläisen bruttotulot ovat tuollaiset 1 100-1 200€/kk. Mielestäni melkoinen summa saatavaksi täysin vastikkeetta. Monessa muussa EU-maassa pitää tehdä lujasti tuottavaa työtä, että saa vastaavat tulot.

 

[Toejoen Veikko]

Niin on, mutta on perusteetonta olettaa, että koulutus on aina yhteydessä tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen.

Kuka tuolla tavoin on olettanut? Suomessa tapahtuu paljon kouluttamista kouluttamisen vuoksi. Tuostakin olisi hyvä päästä eroon.

 

[TosiFani]

1, Koska tuplamaisteria ainoastaan vituttaa keitellä kahvia, koska sekä hänen koulutuksensa että kykynsä sallisivat paljon enemmän. Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi. Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

2. Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja. Niin tapahtuu jo nyt koko ajan. Erilaisia harjoitteluita ja pakkotyöllistämisiä käytetään ihan oikean työn tekemiseen. Ei se ole mitään leikkityötä. Kaikki työ, mikä tehdään ilman palkkaa, vie työtä palkkatyötä tarvitsevilta...

Et sitten lukenut viestiäni kunnolla. Olen käsittääkseni puhunut kokoajan pitkäaikaistyöttömistä ja kuntouttavasta työtoiminnasta, sinä olet vouhkannut tuplamaistereista.

 

[kristian]

Eihän Suomen valtionvelka katastrofaalisella tasolla ole, siitä kertoo jo maailman vahvin kolmen A:n luottoluokitus.

Ei vielä. Velkaantumistahti tosin on täysin katastrofaalinen.
Tarinoita taloudesta: Suomi velkaantunut 2000-luvulla euroalueen toiseksi nopeiten

Kolmen A:n luottoluokitus on järjestelty tilastokikkailulla. Lue tästä:
Vaiettu totuus Suomesta: â€￾Hieman kummallistaâ€￾ | Uusi Suomi

Mutta tukkahan on geelissä, velkamaasturiin tulee bensaa letkusta ja kaikki on ihan fantastista.

 

[Byvajet]

Et sitten lukenut viestiäni kunnolla. Olen käsittääkseni puhunut kokoajan pitkäaikaistyöttömistä ja kuntouttavasta työtoiminnasta, sinä olet vouhkannut tuplamaistereista.

Pitkäaikaistyöttömissä on runsaasti koulutettuja ihmisiä. Sinä ehdotat näille pilipalihommia, vaikka kysymys on siitä, että työstä on pula, minkä vuoksi mm. ikä on peruste karsia työhaluiset pois työmarkkinoilta.

Koulutus ei enää suojele (pitkäaikais)työttömyydeltä.

Teatteri voitaisiin lopettaa. Olisi myönnettävä, ettei töitä ole kaikille ja sen jälkeen ruvettava järjestämään yhteiskuntaa uudesta näkökulmasta.

Toivottavasti luet näitä linkkaamiani juttuja.

"Leena Itkosen mukaan tilanne voi olla uhka jo Suomen kilpailukyvylle.

– Meillähän on pitkään politiikka perustunut siihen, että halutaan satsata koulutukseen ja hakea sitä kautta maalle innovaatioita. Jos tämä systeemi ei toimikaan, niin totta kai se vaikuttaa myös meidän kilpailukykyyn, hän sanoo.

Miika Sahamiehen mukaan Suomessa on perinteisesti ajateltu, että korkea koulutus tuo automaattisesti hyvän työn.

Nyt tuollaisesta ajattelutavasta pitäisi viimeistään päästä eroon.

– Tuntuu tälläkin hetkellä välillä siltä, että korkeasti koulutetut jäävät aivan oman onnensa nojaan. Heille ei ole suunnattu erityisiä palveluja, ajatellaan että he pärjäävät kyllä muutenkin, Sahamies sanoo."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettujen-tyottomyys-lisaantyy-hurjaa-vauhtia/1899458

Työnhaun käytäntöä:

Työtön, kerro kokemuksistasi työvoimaviranomaisten kanssa! | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Mapo]

Onko jollain tietoa kuinka suuri osuus näistä korkeastikoulutetuista on tuplamaistereita tyyliin kansanrunous ja estetiikka?

Meinaan vaan notta kun noita yliopistojen koulutusohjelmia vilkuilee, ainakin ittelle tulee useiden kohdalla väistämättä mieleen erittäin karut työllistymismahdollisuudet.

 

[TosiFani]

Pitkäaikaistyöttömissä on runsaasti koulutettuja ihmisiä. Sinä ehdotat näille pilipalihommia, vaikka kysymys on siitä, että työstä on pula, minkä vuoksi mm. ikä on peruste karsia työhaluiset pois työmarkkinoilta...

Mikäli koulutetut ihmiset ovat vaarassa syrjätyä tai vaikka alkoholisoitua ja kuntouttava työtoiminta auttaisi heitä, miksi heitä ei saisi määrätä pilipalihommiin?

Ei työstä pulaa ole. Kahvinkeittäjiä, puhelinvastaajia, vanhusten kanssa juttelijoita jne. tarvitaan aina. Sinä näköjään sekotat asioita tarkoituksellisesti, koska saavutettuihin etuihin ei saa koskea.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Heikot suhdanteet ja rakenteiden muutokset ovat aina hankala juttu myös koulutuspolitiikalle. Sehän se on vaikeaa, kun pitäisi tulevien vuosien koulutuspaikkoja päätettäessä ja opetuksen resursseja varattaessa ottaa kantaa myös siihen, kuinka paljon tai vähän mitänkin taitoja työmarkkinoilal tarvitaan seuraavien vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana.

En nyt menisi kuitenkaan väittämään, että koulutuksen liiallisuus olisi Suomessa painavin ongelma. Kaikkea muuta. Kansainvälisesti ottaen Suomen ja suomalaisten harvat kilpailuvaltit liittyvät useimmiten juuri korkeaan ja suht laadukkaaseen koulutukseen.

On aivan saatanan vaarallinen neuvo nuorelle ihmiselle, että kannattaa jättää korkeakoulut väliin ja rakentaa sen sijaan Byvajetin mainitsemaa taitoa ja ymmärrystä joillakin konsteilla. Aina löytyy poikkeustapauksia, fiksuja ja lahjakaita ihmisiä, joilta puuttuu ainakin osa muodollisesta koulutuksesta, mutta jotka ovat hankkineet ammattialansa kovaa osaamista muilla tavoin. Korostan kuitenkin, että useimmilla aloilla tällaiset hessut ovat poikkeuksia. Työnantajalle hakijan maisterinpaperi tms. on jonkinlainen sertifikaatti siitä, että henkilö ymmärtää jostakin jotakin.

Ei muodollinen koulutus mitään yksistään ratkaise, mutta se on yksi merkittävä kohta useimpien rekrytoijien tarkistuslistassa. Jos sellainen puuttuu, niin selittämään joutuu. Jos selitys on hyvä ja näytöt puhuvat puolestaan, niin koulutuksen puute ei välttämättä ole este. Paitsi tietysti lääkäreillä, juristeilla ja vastaavilla, jollaisiksi ei ryhdytä elämänkouluilemalla ja olemalla niin sanottu hyvä tyyppi.

 

[Byvajet]

Onko jollain tietoa kuinka suuri osuus näistä korkeastikoulutetuista on tuplamaistereita tyyliin kansanrunous ja estetiikka?

Kansanruonouden lukijat eivät oleta työllistyvänsä alalleen. Siksi humanistisilla aloilla keskeytysprosentit ovat suuria. Totuus selviää opintojen edetessä. Sen jälkeen etsitään työllistävämpi väylä.

Suurempi ongelma on se, että nuorille luodaan lupauksia varmasti työllistävistä aloista. Näitä ovat olleet mm. tekniikka ja terveydenhuolto. Kuitenkin juuri tällä hetkellä insinöörit ovat pahenevassa kurimuksessa (koskee myös kaupallisia aloja) ja jopa hoitoalalta alkaa kuulua ääniä, että töitä ei ole (juttu 1, juttu 2).

Kääpiön kommenttiin, että jos suhteita ei ole eikä ole kärkevä suustaan, niin jotain pitäisi ihan oikeasti osata. Pitäisi olla konkreettisia taitoja tai pätevyyksiä, joita myydä työnantajille ja joilla erottua muista. Muuten on etenkin vastavalmistuneen vaikea pärjätä kilpailussa kokeneempien kanssa. Sama koskee keski-ikäisiä, joiden täytyy pystyä korvaamaan alentunut työtehonsa muita paremmalla osaamisellaan. Kun vähän joka kunnassa seisoo AMK, on selvää, että tutkintojen arvot rapistuvat. Tutkinto on vain tutkinto, töitä se ei takaa.

Kouluthan kouluttavat. Kun joku poliitikko tai yritysmaailman edustaja hihkaisee kaivosinsinööri, niin sen jälkeen koulutetaan kaivosinsinöörejä, vaikka tarve olisi jo mennyt ohi. Eikä koulutus lopu siihen, kun tarpeen hiipuminen huomataan. Koulutusmania on opettajien ja koulutusorganisaatioiden tapa ryöstää veronmaksajia. Kukaan ei vastaa siitä, että koulutus olisi mitoitettu edes karkeasti arvioituja tarpeita varten, tai siitä, että koulutusten sisällöt vastaisivat työelämän tarpeita eivätkä kouluttajien (rahan)tarpeita.

 

[Mapo]

Nyt kyllä puhkotaan kuplaa melko kaukaa, mutta menköön...

Mites noi lekurit? Liitto vastustaa koulutuspaikkojen lisäystä ja hippokrateen lähettiläät nostaa vaan palkkapyyntöjään ja suostuvat duunaamaan vaan hesassa ja tampereella. Syrjäkylillä suomea puhuva lekuri alkaa olla jo harvinainen. Äkkisiltään vaikuttas melko järjettömältä meiningiltä.

 

[ms.qvist]

Mitkä tehtävät sinusta kuuluvat tukia vastaan tehtäviksi ja mitkä palkkaa vastaan tehtäviksi? Esimerkiksi lähihoitajan työ on sellaista, että sen voi oppia nopeasti käytännön työssä (entisen maailman aikaan näin tehtiinkin), joten kuuluisivatko esimerkiksi lähihoitajat työläisiin, jotka voidaan korvata tukea vastaan työtä tekevillä?

Paitsi, että lähihoitajan työ nykyään muistuttaa entistä enemmän sairaanhoitajan työtä, toisin kuin lähihoitajan/perushoitajan työ 80- ja 90-luvulla, jolloin työ todellakin oli pelkkää perushoitoa eikä mitään muuta. Toki nykyäänkin lähihoitajan työnkuva riippuu paljon suuntautumislinjasta ja paikasta jossa työskentelee. Valmistuin sairaanhoidon ja huolenpidon linjalta, jonka opintosisältöön kuului paljon lääkehoitoa, haavahoitoa, ensihoidollisia toimia, erilaisten vakavien sairauksien tai myrkytystilojen tunnistamista (esim. sepsis) sekä työskentelyä psykiatristen potilaiden parissa ja heidän tarvitsemaa specifistä lääkehoitoa, oli osattava tehdä arvioita hoidontarpeesta ja siitä mikä hoitolinja valitaan kullekin potilaalle tms.

Ja nykyään työpaikoilla lähihoitajilta vaaditaan entistä enemmän kykyä osata työskennellä osana moniammatillista tiimiä, lähihoitajan on tiedettävä perusteet lääkehoidosta, osattava tunnistaa haittavaikutuksia, erilaisten lääkeaineiden yhteisvaikutuksia, tiedettävä lääkeaineiden vaikuttavia aineita etc. Samoin monissa yksiköissä lähihoitajat osallistuvat aktiivisesti haavahoitoon (jopa vastaavat perushaavahoidosta), palovammojen hoitoon, vaikeasti halvautuneiden henkilöiden hoitoon etc. Lähihoitajan tehtäväkenttä on niin paljon laajentunut, että tämä on myös otettava huomioon koulutuksessa. Enää ½-vuoden koulutuksella ei saa riittävää perustetta toimia lähihoitajana kun siinä ajassa on mahdotonta sisäistää koko toimintakenttää perushoidosta lääkehoidon kautta erikoishoitoon.

Sitä en kiellä etteikö kuka tahansa opi sen perushoidon muutamassa kuukaudessa, mutta kun nykyään harvassa paikassa lähihoitajan toimenkuva on enää pelkästään sitä perushoitoa vaan paletti on todella monipuolinen. Sen sijaan hoitoavustajat ja hoiva-apulaiset ovat nykyään heitä, jotka ovat periaatteessa verrattavissa 80-luvun perushoitajiin/apuhoitajiin, jotka tekevät vain ja ainoastaan perushoitoa tai sitä tukevaa työtä.

***

Ja huomioi nyt kuitenkin se, että kyse ei ole siitä, että tällainen pitkäaikaistyötön jokaisena arkipäivänä läpi vuoden käy tekemässä "ilmaiseksi" työtä vaan aina ajoittain kohdalle osuisi aika, jolloin osallistuttaisi myös vastikkeelliseen tai tukevaan työhön. Se voi tuolloin olla 2-3 päivänä viikossa tapahtuvaa työtä vaikkapa vanhainkodissa tai palvelukodissa suorittamassa hoitoa tukevia töitä, kuten pyykkihuoltoa tai astioiden tiskaamista tai käydä ulkoilemassa vanhusten kanssa parina kolmena päivänä viikossa kuukauden parin ajan.

En minäkään tarkoita sitä, että kun ihminen on työttömänä vaikkapa ½-vuotta niin sen jälkeen määrätään viikon jokaiselle arkipäivälle jotain palkatonta työtä vaan kyse on todellakin siitä, että aina silloin tällöin myös työtön joutuisi kantamaan kortensa kekoon jos ei muutoin osallistu aktiivisesti koulutuksiin tai muuhun toimintaan. Ja ehdottomasti systeemi on luotava sellaiseksi, että se kannustaa oma-alotteisuuteen, jolloin työtön saisi ansaita esim. sen 200-300 euroa kuussa menettämättä tukia ja sitä kautta mahdollisesti löytää työpaikka, josta saada vakituisempaa tai pidempiaikaista palkallista työtä.

vlad.

 

[Ostoskassi]

Toimeentulotukea ja asumistukea saavan helsinkiläisen bruttotulot ovat tuollaiset 1 100-1 200€/kk. Mielestäni melkoinen summa saatavaksi täysin vastikkeetta. Monessa muussa EU-maassa pitää tehdä lujasti tuottavaa työtä, että saa vastaavat tulot.

Toki tässä täytyy muistaa, että toimeentulotuki on enemmänkin viimesijainen etuus kuin tuki. Ei sillä, että se muuttaisi mitään, mutta ne jotka toimeentulotukeen turvautuvat ovat ihmisiä, jotka myös niitä rahoja tarvitsevat. Ei sillä, vastikkeetontahan se on silti, mutta eihän ihmisiä voi antaa nälkäänkään kuolla.. tai voi, mutta ei tämä ole sitten enää hyvinvointivaltio.

 

[Toejoen Veikko]

Toki tässä täytyy muistaa, että toimeentulotuki on enemmänkin viimesijainen etuus kuin tuki. Ei sillä, että se muuttaisi mitään, mutta ne jotka toimeentulotukeen turvautuvat ovat ihmisiä, jotka myös niitä rahoja tarvitsevat. Ei sillä, vastikkeetontahan se on silti, mutta eihän ihmisiä voi antaa nälkäänkään kuolla.. tai voi, mutta ei tämä ole sitten enää hyvinvointivaltio.

En minä kyseenalaistanutkaan sitä, etteivätkö vastaanottajat niitä rahoja tarvitsisi. Kuten valtaosa ihmisistä tarvitsee sen tulon, jonka työllä, yrittämisellä tai tuilla saa.
Pointti oli siinä, että Suomessa tekemättömien tulotaso on samaa tasoa tai korkeampi kuin kilpailijamaissamme tuottavilla työntekijöillä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toki tässä täytyy muistaa, että toimeentulotuki on enemmänkin viimesijainen etuus kuin tuki. Ei sillä, että se muuttaisi mitään, mutta ne jotka toimeentulotukeen turvautuvat ovat ihmisiä, jotka myös niitä rahoja tarvitsevat. Ei sillä, vastikkeetontahan se on silti, mutta eihän ihmisiä voi antaa nälkäänkään kuolla.. tai voi, mutta ei tämä ole sitten enää hyvinvointivaltio.

Miksi hyvinvointivaltion nimissä pitäisi sallia mikä tahansa hölmöily, vaikka sillä olisi hyvä tarkoitus? Tästä on mielestäni kyse, jos työikäinen ja -kykyinen terve ihminen opetetaan elämään sosiaalitukien varassa. Edes jonkinlaisen vastikkeellisuuden etu olisi, että työtön ja syrjäytymisuhan alainen saadaan revittyä kotoa tai pubista edes vähäksi aikaa asiallisiin hommiin, työtä tekevien ihmisten pariin.

Työnteko on sellainen etuoikeus, että työntekijän kannattaa joissakin poikkeustilanteissa jopa maksaa siitä. Tämä on tietysti hieman arrogantti ilmaisu, mutta jos asiaa katsotaan ihmisen eliniän perspektiivissä, niin asia ehkä hahmottuu paremmin. Monille on ihan helvetin vaarallista pudota pois normaaleista yhteiskunnan kuvioista kuten työelämästä edes väliaikaisesti. Pikku kausityöttömyys ei yleensä oma-aloitteista ihmistä paljoa kiusaa. Se sijaan jos toimettomuus uhkaa venähtää, niin osa jengistä on yllättävän pian sellaisessa kunnossa, että työnsaanti hankaloituu päivä päivältä.

 

[DAF]

On aivan saatanan vaarallinen neuvo nuorelle ihmiselle, että kannattaa jättää korkeakoulut väliin ja rakentaa sen sijaan Byvajetin mainitsemaa taitoa ja ymmärrystä joillakin konsteilla. Aina löytyy poikkeustapauksia, fiksuja ja lahjakaita ihmisiä, joilta puuttuu ainakin osa muodollisesta koulutuksesta, mutta jotka ovat hankkineet ammattialansa kovaa osaamista muilla tavoin. Korostan kuitenkin, että useimmilla aloilla tällaiset hessut ovat poikkeuksia. Työnantajalle hakijan maisterinpaperi tms. on jonkinlainen sertifikaatti siitä, että henkilö ymmärtää jostakin jotakin.

Ja yhä edelleen koulutus on paras turva työttömyyttä ja työuran repaleisuutta vastaan - jopa mediassa paljon reviteltävästä TOHTORITYÖTTÖMYYDESTÄ huolimatta. On myös hassua, kun esimerkiksi aina puhutaan humanisteista ja yhteiskuntatieteilijöistä ongelma ryhmänä, siellä monen näiden sisällä olevan ryhmän (ja jälkimmäisen kokonaisuudessaan) työllisyys on paljon parempi kuin suhdanneherkempien alojen.

Näissä keskusteluissa menee aina vähän sekaisin kulmakerroin ja absoluuttiset määrät sekä toki myös osuudet populaatiosta. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut ja erityisesti joidenkin alojen vastavalmistuneilla se on ongelma, kasvuvauhti absomäärissä on ollut kovaa, mutta silti se tilanne on sitä parempi, mitä korkeampi koulutus on. Absoluuttiset määrät kasvavat myös sen myötä, kun kansan koulutustaso kasvaa.

On tehty joillain aloilla selkeitä virhepainotuksia, on korjattavaa, työ- ja elinkeinotoimistot ovat korkeakoulutettuja kohtaan surkeita eikä palvelutarjontaa ole - mutta tästäkin huolimatta korkeakoulutettujen työllisyys, työllisyysnäkymät, terveystilanne, työurien pituus jne jne jne jne on aivan eri luokassa perinteisiin duunariammatteihin verrattuna. Tämä tuntuu julkisessa keskustelussa jotenkin aina hämärtyvän. Koulutus siis kannattaa edelleen, mutta suhteellinen ero on joihinkin ammoisiin aikoihin pienempi.