Kokoomus

  • 1 658 021
  • 13 314

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Ei Kokoomuksen puheenjohtajan tarvitse olla koko kansan puheenjohtaja. Vapaavuorihan erottuu selkeästi näistä höttöpuolueista ja olisi selkeästi puolueen näköinen puheenjohtaja. Kokoomuksen kannatus ei tule mitenkään romahtamaan tai putoamaan hänen aikakaudellaan jos hänet valitaan.

Se on just näin! Vapaavuori ei ole mikään vasemmistopaskasakin perseennuolija, siksi oikein hyvä Kokoomuksen johtoon. Onhan Vapaavuorella "rötöksiä" taustallaan. Ymmärrän nuo nuorena tehdyt töppäykset, rattijuoppoutta en, mutta saakoon anteeksi jos ei enää ikinä sorru moiseen idiotismiin.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Suomi on järkyttävässä jamassa ja tämä kulissi pysyy yllä enää 10 Miljardin velanotolla.

Viimeisen kahden vuoden aikana julkiset menot ovat kasvaneet kahdeksalla miljardilla Eurolla, vaikka joka paikasta saamme lukea "kuinka Suomi säästää".

Eikö olekin mielenkiintoista "säästämistä", että menoja paisutetaan ennätysvauhtia, vaikka veroastetta hilataan parin prosenttiyksikön verran ylöspäin joka vuosi? Julkisen sektorin orgioille mikään ei enää riitä.

Tämä on aivan Kreikkalaista meininkiä. Itse asiassa olemme Kreikan, Venezuelan ja Libyan kanssa samassa veneessä, ainakin mitä tuleviin talouskasvunäkymiin tulee.

IMF:n korutonta kertomaa

Kokoomus ja SDP ovat tuhonneet Suomen ennätysnopeasti. Suomelle käy aivan samalla tavalla kuin viimeksi Holkerin-Liikasen sinipunan jäljiltä. Pelottavaa!
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämä on aivan Kreikkalaista meininkiä. Itse asiassa olemme Kreikan, Venezuelan ja Libyan kanssa samassa veneessä, ainakin mitä tuleviin talouskasvunäkymiin tulee.

IMF:n korutonta kertomaa

Kokoomus ja SDP ovat tuhonneet Suomen ennätysnopeasti. Suomelle käy aivan samalla tavalla kuin viimeksi Holkerin-Liikasen sinipunan jäljiltä. Pelottavaa!

Kreikka on kyllä matalan veroasteen maa. Meidän suurin ongelmamme on talouskasvun heikkous ja sitoutuminen meille ylivahvaan euroon ja EKP:n välinpitämättömyyteen deflaation vaaroista. Se että julkiset menot eivät meinaa pienentyä johtuu juurikin ensisijaisesti suhdanteiden heikkoudesta. Markkinathan edelleen luottavat Suomen maksukykyyn niinkuin tietenkin pitääkin, korot ovat edelleen valtaisan matalalla, mitä ne eivät olleet silloin kun viimeksi Suomella todella oli ongelmia kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Kansantalous on tosiaan ihan oikeasti eri asia kuin yksityistalous tai yksittäisen yrityksen talous. Meille olisi tuhoisinta juuri nyt, jos valtiontalous väkisin tasapainotettaisiin vaikka parissa vuodessa, silloin siirtyisimme todennäköisesti lamaan ja taas tulisi paineita leikkausten suhteen mikä taas vuorostaan heikentäisi kokonaiskysyntää jne. Tästä voi todella kysyä myös Kreikalta (tällä matalan verotuksen maalla on kokemuksia prosessista). Ihanteellista vaikka kaukana tuskattomasta olisi tällä hetkellä ulkoinen devalvaatio yhdistyneenä maltilliseen inflaatioon sekä vaikka infra-projekteihin kohdistettuun täsmäelvytykseen. Pelkkä alijäämähän ei ole varsinaisesti elvyttämistä ja rakenteelliset ongelmat on pakko korjata mutta ajan kanssa, ei äkkikäännöksillä.

Tietysti kun olemme hirttäytyneet semi-kultakantaan ja Berliinin-Brysselin deflaatio-suuntaiseen politiikkaan niin mikään näistä ideaalisista vaihtoehdoista ei voi toteutua, ja tässä tilanteessa hallituksen epätoivoinen sätkyily on täysin ymmärrettävää: vaje on oikeasti vaarallinen tässä kontekstissa, mutta vielä vaarallisempaa olisi sen äkkinäinen korjaaminen - niinpä yritetään tehdä vähän kaikkea vähän. Mutta se että samalla ollaan totaalisesti epäonnistuttu rakenneuudistuksissa (joilla ei oikeastaan ole suoranaista yhteyttä heikkoon taloustilanteeseen vaan ne olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä, ja tehdä kunnolla) on ihan vaan tämän uskomattoman kyvyttömän hallituksen (ja vastuuttoman ja populistisen opposition) omaa "lahjakkuutta".
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ihanteellista tietenkin olisi jos valuutan ulkoinen arvo laskisi. Tämä vain ei ole mahdollista ilman, että jonkun muun valuutan ulkoinen arvo vastaavasti nousisi (kyseessä on nollasummapeli). Kiinakaan ei ole halunnut omansa vahvistamista. Eikä Saksa. Mistä siis vapaaehtoiset löytyvät vai aloitetaanko taas peitonjatkamiskilpailu että kuka ehtii nopeitten ja useimmin leikkaamaan peittoa toisesta päästä ja ompelemaan sitä toiseen?
 

Byvajet

Jäsen
Kansantalous on tosiaan ihan oikeasti eri asia kuin yksityistalous tai yksittäisen yrityksen talous.

Osaisiko joku selittää, kuinka muiden valtioiden velat eroavat Suomen velasta eli miksi juuri Suomen tilanne on katastrofaalinen?

"Britanniassa kansantalouden kokonaisvelka kasvoi 507 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) viime vuonna. Velka-asteessa on mukana kotitalouksien, yritysten, finanssialan ja valtion velat.

Japanin velka-aste oli 512, Espanjan 363, Portugalin 356, Ranskan 346 ja Italian 314. Pahimmassa velkakurimuksessa olevan Kreikan velkasuhde BKT:sta oli "vain" 267.

Suomessa velka on 49 % bruttokansantuotteesta."

Suomen valtion velka euromaiden pienimpi | Taloussanomat

Britannian velkaantuminen rajuinta EU-maista | Taloussanomat
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ihanteellista tietenkin olisi jos valuutan ulkoinen arvo laskisi. Tämä vain ei ole mahdollista ilman, että jonkun muun valuutan ulkoinen arvo vastaavasti nousisi (kyseessä on nollasummapeli). Kiinakaan ei ole halunnut omansa vahvistamista. Eikä Saksa. Mistä siis vapaaehtoiset löytyvät vai aloitetaanko taas peitonjatkamiskilpailu että kuka ehtii nopeitten ja useimmin leikkaamaan peittoa toisesta päästä ja ompelemaan sitä toiseen?

Tuota, oletko ikinä ajatellut, että suhtaudut eräin osin aika, hmm, teoreettisesti näihin talousasioihin? Näetkö että oli tuhoisa vaihtoehto 90-luvun alussa, kun vahvan markan politiikka romahti markkinoiden skeptisyyteen sen politiikan kestävyydestä ja järkevyydestä? Millä tavoin olisimme päässeet muuten kasvu-uralle, haluaisitko kertoa? Kun Sorsakin on kuollut. Aiheuttiko se jonkinlaisen ketjureaktion, mikä pysäytti maailman talouskasvun ja laski kaikkien valuuttojen arvoa ja menetti merkityksensä Suomen suhteen koska "nollasummapeli"?
 

ipaz

Jäsen
Osaisiko joku selittää, kuinka muiden valtioiden velat eroavat Suomen velasta eli miksi juuri Suomen tilanne on katastrofaalinen?

Eihän Suomen valtionvelka katastrofaalisella tasolla ole, siitä kertoo jo maailman vahvin kolmen A:n luottoluokitus.

Suomen ongelma on se, että talous ei kasva. Junnataan paikallaan. Tämä yhdistettynä väestön vanhenemiseen, joka taas lisää julkisen sektorin menoja eläkkeinä ja vanhusten hoitona pakottaa velanottoon, jotta tämä yhteiskunta pyörisi edes samalla tavalla miten se viime vuosina on pyörinyt.

On aina hyvä verrata Ruotsiin, jossa on lähes samankaltainen systeemi ja samankokoinen talous (Saksa on liian suuri vertailukohde). Ruotsin etu on parempi väestörakenne, siellä siis on enemmän veronmaksajia suhteessa eläkeläisiin kuin Suomessa. Ja tässä asiassa Ruotsi kirii etumatkaansa kun siellä työikäinen väestö on kasvamassa 5% ja Suomessa vastaavasti pienenemässä 4%.

Ruotsissa ihmiset on myös työllistetty paremmin. Miten? Siellä on tehty se mikä täälläkin pitäisi tehdä HETI, eli työnteon verotusta on alennettu ja samalla työttömyysturvaa kiristetty ja työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettu. Siellä siis ei olekaan välttämättä parempi vaihtoehto jäädä toimettomana kotiin, vaan on lähdettävä lakaisemaan katuja tai kääntelemään mummoja. Samalla myös yksityisille on työvoiman palkkaaminen tehty edullisemmaksi, mitä se Suomessa on. Ruotissa myös ollaan töissä pidempään kuin täällä. 55-64 vuotiaista ruotsalaisista 3/4 on työelämässä, kuin Suomessa vain puolet.

Kokoomuksen äänestäjänä minua on vituttanut puoleen kyvyttömyys saada täällä työntekoa kannattavammaksi, vaikka se käsittääkseni on puoleen yksi ykkösprioriteetteja: yrittäminen kannattavaksi, työnantajamaksut alas ja ostovoima ylös. Nyt kokoomus konkkaa vasureiden siivellä yrittäen kumarrella suuntaan jos toiseen vain jotta saisi pidettyä ykköspuoleen asemansa.
 

Byvajet

Jäsen
Ruotsissa ihmiset on myös työllistetty paremmin. Miten? Siellä on tehty se mikä täälläkin pitäisi tehdä HETI, eli työnteon verotusta on alennettu ja samalla työttömyysturvaa kiristetty ja työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettu.

Näihin olisi hyvä saada lähteet mukaan. Ruotsin työttömyys näyttää samansuuntaiselta kuin Suomenkin. Muutenkin työttömyys muihin Euroopan maihin verrattuna vaikuttaa olevan hyvällä tolalla. Siitä vain raksimaan.

Mitä tulee työn vastaanottovelvollisuuteen, niin sitä tuskin enää ongelmatyöttömien osalta pystytään kiristämään. Johan he nyt tekevät ilmaisia harjoitteluja kohtuuttomasti. Harjoitteluista pitäisi luopua. Jos ei ole töitä, niin sitten ei ole töitä. Ratkaisu ei ole se, että tarjotaan työvoimaa työttömyyskorvausta vastaan.

Sen sijaan koulutettuja työttömäksi jääneitä pitäisi patistaa tiukemmin töihin. Näyttää olevan akateemisten keskuudessa yleisesti hyväksytty suuntaus, että ansiosidonnaisella saa lomailla, eikä aikaisempaa heikompitasoista työtä tarvitse hyväksyä. Näitä koulutettuja on paljon helpompi työllistää kuin ongelmatyöttömiä, mutta sen sijaan vaikuttaa siltä, että juuri näitä suojellaan pakkotyöllistämiseltä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Nyt kokoomus konkkaa vasureiden siivellä yrittäen kumarrella suuntaan jos toiseen vain jotta saisi pidettyä ykköspuoleen asemansa.

Tämä on täysin totta, Kataisen olisi pitänyt lyödä hanskat tiskiin jo kauan sitten ja siirtyä oppositoon. Nykyisessä hallituksessa Kokoomus on joutunut liian usein myymään sielunsa pääministerin paikasta.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Itse näkisin, että ongelmana on oikeastaan se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa monessa tapauksessa. Kouluttamattoman ja vähän koulutetun työvoiman kohdalla joilla tuo työttömyysaste on korkeampi, töitä kyllä löytyy, mutta monessa tapauksessa tuo työ on muuttunut sellaiseksi ettei työtä riitä välttämättä kokoaikaisesti. Tuota työtä ei työttömän kannata ottaa vastaan, koska ansaitsisi tukien menettämisen myötä vähemmän kuin pysymällä työttömänä. Jonkinlaisen kansalaispalkan tai osa-aikaisen työn suuremman tukemisen avulla saataisiin ainakin osa työttömistä aktivoitua. Väittäisin kyllä, että tuollaisen tapahtuminen olisi työn ja tuskan takana, koska ay-liike pistäisi hanttiin aika voimakkaasti.
Suurin työllistämispotentiaali olisi pienillä yrityksillä, lait ja muut säännökset ovat enemmän suunniteltu suurimpia yrityksiä ja kokoaikaisia työntekijöitä varten. Itse näkisin, että erityisesti pieniä yrityksiä tulisi tukea laskemalla näiden kustannuksia palkata lisää työvoimaa.
 

ipaz

Jäsen
Itse näkisin, että erityisesti pieniä yrityksiä tulisi tukea laskemalla näiden kustannuksia palkata lisää työvoimaa.

Tässä kaiken ydin. Nyt yhden tai kahden miehen firmat eivät palkkaa lisäkäsiparia koska se on suhteessa niin tuhottoman kallista. Samoin nämä uudet säädökset vaikkapa lomalla sairastamisesta on myrkkyä pienille yrityksille. Monesti niiden talous ei vain kestä uutta työntekijää, vaikka sellaiselle olisikin tarve. Mieluummin sitten yrittäjä itse vetää kieli vyön alla 80h viikkoa ja polttaa itsensä loppuun.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
On aina hyvä verrata Ruotsiin, jossa on lähes samankaltainen systeemi ja samankokoinen talous (Saksa on liian suuri vertailukohde). Ruotsin etu on parempi väestörakenne, siellä siis on enemmän veronmaksajia suhteessa eläkeläisiin kuin Suomessa. Ja tässä asiassa Ruotsi kirii etumatkaansa kun siellä työikäinen väestö on kasvamassa 5% ja Suomessa vastaavasti pienenemässä 4%.


Koska maahanmuutto. Ruotsin työssäkäyvästä väestä yli 17% on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Maahanmuuttajat ovat yleensä työikäistä väkeä ja siksi heidän iso osuutensa on muuttanut Ruotsin huoltosuuteen huomattavasti Suomea paremmaksi.

Meillä tämä ei onnistu, kun ”ne vie meidän työpaikat ja naiset”


Ruotsissa ihmiset on myös työllistetty paremmin. Miten? Siellä on tehty se mikä täälläkin pitäisi tehdä HETI, eli työnteon verotusta on alennettu ja samalla työttömyysturvaa kiristetty ja työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettu.

Työn verotusta ei ole sen enempää Ruotsissa laskettu kuin meilläkään. Tanskan malli on sit erikseen.
Työn verotuksen keventämiseksi Ruotsin hallitus on laajentanut viime vuosina tuloverojärjestelmän vähennyksiä erityisesti pieni ja keskituloisille ja vastaavasti kiristänyt ympäristöveroja sekä muita valmisteveroja.

Ihan niin kuin täälläkin on tehty (ja tätä on Vihreät esim ajaneet vuosia).


Se mikä Ruotsissa on paremmin hoidettu on työn kannattavuus, eli ei ole sellasia kannustinloukkuja kuin täällä, eli siellä on kyetty lisäämään työn tarjontaa, sitä mistä Vartiainen ja SDP pj ehdokas Antti Rinne kiistele mediassa (Rinne pitää ajatusta oikeistolaisena vaikka kyse on kansantalousteoriosita, ei politiikasta). Ruotsissa on onnistuttu nostamaan myös eläkeikää.

Muutinkin tuo työnhinta aspekti pitää laittaa oikeaan kontekstiinsa, eikä aina itkeä ”kuinka juuri meillä on niin kireää verotusta”

Työn kalleusvertailussa EU:ssa Suomi kipuaa seitsemännelle sijalle ja Saksa kahdeksannelle. Suomessa työtunnin hinta yksityissektorilla oli viime vuonna keskimäärin 31,10 euroa, ja Saksassa 31,00 euroa.

Pelkästään teollisuustyötä vertailtaessa suomalainen työ on saksalaista halvempaa. Tuntikustannukset jäävät 33,80 euroon, kun vastaava hinta Saksassa oli 35,20 euroa.

Keskimäärin työtunti maksoi EU-maissa 23,50 ja euromaissa 28,20 euroa.

Kalleinta työn teettäminen oli Ruotsissa, jossa työtunti maksoi 41,90 euroa.
Halvinta työn teettäminen oli Itä-Euroopan maissa.

Vertailussa käytetyt työkustannukset koostuvat bruttoansioista ja palkan sivukuluista.

Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät.

Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.

Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.

Suomea suuremmat kulut ovat 14 EU-maassa ja pienemmät 10 maassa.

Lähde: Statistische Bundesamt (Saksan tilastoviranomainen)
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuota, oletko ikinä ajatellut, että suhtaudut eräin osin aika, hmm, teoreettisesti näihin talousasioihin?
näin varmasti. Jossain nettikeskustelussa olen joskus jonkun kuullut käyttävän termiä ideologinen jos kenkä on toisessa jalassa, mutta menköön.
Näetkö että oli tuhoisa vaihtoehto 90-luvun alussa, kun vahvan markan politiikka romahti markkinoiden skeptisyyteen sen politiikan kestävyydestä ja järkevyydestä? Millä tavoin olisimme päässeet muuten kasvu-uralle, haluaisitko kertoa?
Totta kai se olisi silloin välttämätöntä ja olisi pitänyt tehdä aikaisemminkin. Lähinnä itse silti miettisin, että miten siihen tilanteeseen jouduttiin.

Tämä paljon parjaamasi EU ja sen keskuspankkipolitiikka on kaikessa heikkoudessaan myös osittain ansiollinen siihen, että nyt Suomen tilanne ei ole samanlainen kuin silloin (korkotaso, työttömyys, inflaatiokin jossain määrin).

Edelleen en vastustaisi jos Euron ulkoinen arvo laskisi. Kuitenkin tuo devalvointikierre on vain varastamista ja valehtelua ja ainakin toivoisin, että parempiakin tapoja valtiontalouksien hallintaan olisi löydettävissä maailmanlaajuisesti. Suhtaudun silti asiaan avoimen nöyrästi, sillä todistettavasti toimivia malleja ei ole toistaiseksi löydetty. Kuitenkin pidän jenkeissä menneinä vuosina harjoitettua politiikkaa toimivampana kuin Suomessa/Euroopassa harjoitettua vastaavaa. Varmaan siihen sitten tarvitaan laajalti kirottua tiiviimpää integraatiota ja finanssipolitiikkaa.

Aiheuttiko se jonkinlaisen ketjureaktion, mikä pysäytti maailman talouskasvun ja laski kaikkien valuuttojen arvoa ja menetti merkityksensä Suomen suhteen koska "nollasummapeli"?
Palaan kohtaan "miksi tuohon tilanteeseen jouduttiin". Jos järjestelmään ei olisi sisäänleivottu sitä että aika-ajoin devalvoidaan, niin olisiko palkankorotukset ja inflaatio olleet nähdynlaisia? Ei kahta eri peliä voi pelata samoilla säännöillä (kiinteät vs kelluvat kurssit).
 

ipaz

Jäsen
Totta. Esimerkiski somalien halu ja kyky tehdä tuottavaa työtä Suomessa on erittäin korkea. Syy, että tilastollisesti he eivät työllisty kovinkaan hyvin on pelkkää pseudotiedettä ja fasismia.

Myös Ruotissa somalit ovat heikoiten sopeutunut ja työllistynyt maahanmuuttajaryhmä ja Ruotissa somaleita on yli 60 000. Suomessa on 13 000. Mutta muuten Ruotsi on saanut integroitua ulkomaalaisensa kohtuu hyvin tuottaviksi yksiköiksi yhteiskuntaan. En tiedä tarkalleen minkälaista porukkaa Ruotsi vastaanottaa, mutta paljon ulkomaalaisia Ruotissa on. Joskus luin arvion, että joka kymmenes Ruotsin kansalainen on ulkoruotsalaista alkuperää eli lähes miljoona ihmistä.

Suomen tulisi ottaa kylmästi mallia Kanadasta ja houkutella tänne pätevää ulkomaalaista työvoimaa. Kanadassa tulijat pisteytetään ja hyvä materiaali saa kansalaisuuden nopeasti ja huonoa taasen ei päästetä maahan.


Edit. Statistics Swedenin mukaan 20,1% ruotsalaisista on ulkoruotsalaista alkuperää. Suurimmat kansallisuusryhmät ovat: suomalaiset 2,38%, entiset jugoslavialaiset 2,06%, irakilaiset 1,74%, puolalaiset 0,91% ja iranilaiset 0,84%.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Suomen tulisi ottaa kylmästi mallia Kanadasta ja houkutella tänne pätevää ulkomaalaista työvoimaa. Kanadassa tulijat pisteytetään ja hyvä materiaali saa kansalaisuuden nopeasti ja huonoa taasen ei päästetä maahan.


Kanada ottaa samassa suhteessa (väkilukuun suhteutettuna) humanitäärisin perustein maahanmuuttajia maahan kuin Suomikin, jopa pahamaineisia somaleita on maassa ja otetaan maahan väkilukuun suhteutettuna saman verran.

Ero tulee siinä, että Kanadalla on mahdollisuus pisteyttää työperäiset maahanmuuttajat, johon Suomella ei käytännössä ole nykyistä enempää varaa mennä.

Eli vaikutus Suomessa kohdistuisi käytännössä kokonaan EU-alueelta ja Venäjältä tulevaan maahanmuuttoon, jota sitäkään ei oikeastaan voi rajoittaa kuin venäläisten osalta.
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Mitä tulee työn vastaanottovelvollisuuteen, niin sitä tuskin enää ongelmatyöttömien osalta pystytään kiristämään. Johan he nyt tekevät ilmaisia harjoitteluja kohtuuttomasti. Harjoitteluista pitäisi luopua. Jos ei ole töitä, niin sitten ei ole töitä. Ratkaisu ei ole se, että tarjotaan työvoimaa työttömyyskorvausta vastaan.

Tämä on hyvin paljon paikkakunta kohtainen ja henkilöön (työttömään) liittyvä asia. Toisilla paikkakunnilla erilaisia töitä ja kursseja tarjotaan työttömille aivan toiseen tahtiin kuin jollain toisella paikkakunnalla, eroja löytyy jopa saman paikkakunnan eri työ- ja elinkeinotoimistojen välillä.

Kyse on tietenkin yksittäistapauksista mutta kaveripiirissäni on useita ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet työttöminä jo vuosia, eikä yksikään heistä ole ollut enää vuosiin yhdelläkään kurssilla tai yhdessäkään työkkärin tarjoamassa työssä - itse asiassa heille ei ole tarjottu mitään kursseja tai töitä. Eräskin heistä toisinaan kitisee sitä, kun pitää käydä ilmoittautumassa työkkärissä ja tekemässä selontekoa omasta aktiivisuudesta - sekin kun on ilmeisesti liikaa vaadittu.

Ja kyllä, velvoitetyötä löytyy vaikka kuinka jos siihen halutaan todella patistaa ihmisiä. Huomattava osa Suomen palvelukodeista ja vanhainkodeista pyörii sikäli vajaamiehityksellä ettei henkilökunnalla ole oikein kunnolla aikaa asukkaiden ulkoiluttamiseen tai virkistystoiminnan järjestämiseen kun hoitotyön oheen on tullut huomattava määrä kaikkea muuta työtä, joten jo tältä sektorilta löytyisi työttömille velvoitetyötä vaikka kummasti. Pyykkihuoltoa, keittiötöitä, asukkaiden ulkoilutusta, virkistystuokioiden järjestämistä etc. Ja moni vanhainkoti tai palvelukoti ottaisi todella mielellään riittävällä kielitaidolla varustettuja henkilöitä em. töihin jos vaan tulijoita olisi riittävästi. Ja aivan varmasti monelta muultakin alalta löytyy sekundäärisiä töitä joihin kouluttamaton henkilö voidaan laittaa lyhyen opastuksen jälkeen. Tämän jälkeen vakituinen koulutettu henkilökunta kohdistaisi työnsä niihin ensisijaisiin tehtäviin tarvitsematta kantaa huolta sekundäärisistä töistä.

vlad.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Ja aivan varmasti monelta muultakin alalta löytyy sekundäärisiä töitä joihin kouluttamaton henkilö voidaan laittaa lyhyen opastuksen jälkeen. Tämän jälkeen vakituinen koulutettu henkilökunta kohdistaisi työnsä niihin ensisijaisiin tehtäviin tarvitsematta kantaa huolta sekundäärisistä töistä.

vlad.

Kouluttamattomat pitkäaikaistyöttömät luovat itse omat työpaikkansa, mikäli näin päätetään. Julkisella sektorilta löytyy määrättömästi tekemistä, kunhan vaan ihmiset määrätään töihin. Uskoisin, että yhteiskunta säästäisi aika paljon rahaa, mikäli sosiaaliturvasta tehtäisiin vastikkeellinen. Muutaman tunnin työskentely päivittäin rytmittäisi syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämää ja ehkäisisi näin erilaisia ongelmia.
 

Byvajet

Jäsen
Tämän jälkeen vakituinen koulutettu henkilökunta kohdistaisi työnsä niihin ensisijaisiin tehtäviin tarvitsematta kantaa huolta sekundäärisistä töistä.

Ei ole olemassa sekundäärisiä töitä. On töitä, jotka on tehtävä ja joista maksetaan työntekijän elättävä palkka, ja töitä, joista ei makseta palkkaa ja joita ei siksi tehdä.

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

"Työnantajat käyttävät korkeakouluharjoittelijoita räikeimmillään halpatyövoimana korvaamassa vakituista henkilökuntaa.

Tavatonta ei ole sekään, että työnantajat hakevat tietoisesti säästöjä henkilöstökustannuksiinsa ketjuttamalla harjoittelijan toisensa perään, jolloin tehtävään ei tarvitse palkata lainkaan vakituista työntekijää."

Harjoittelijoita käytetään halpatyövoimana Kaleva.fi

Pitäisi myöntää, että aika entinen ei palaa. Ei tule kuvitella, että yhteiskunta voidaan rakentaa tulevaisuudessa täystyöllisyyden varaan. Rakennemuutos täystyöllisyydestä laajojen massojen työttömyyteen on parhaillaan menossa, eikä työntekijöiden kannata alistua tässä muutoksessa ilmaistyöntekijöiksi vaan sen sijaan painostaan poliitikkoja ottamaan kantaa siihen, kuinka siirrytään uuteen järjestelmään. Uusi järjestelmä ei voi perustua työhön, siitä pitää huolen tieteen ja tekniikan kehitys. Talouskasvusta on luovuttava myös luonnonsuojelun nimissä. Afrikan, Aasian ja muiden köyhien alueiden ajaminen tähän hullunmyllyyn on viimeinen pisara. Enää nytkään pallon kantokyky ei kestä.

Tutkija: Suomeen tarvitaan robottipolitiikkaa | Yle Uutiset | yle.fi
 

Byvajet

Jäsen
Lisään edelliseen, että nykyään työttömyysongelmaan esitetyt ratkaisut ovat joko ideologista uskonnollisuutta, jossa aate on päämäärää tärkeämpi, tai sitten hätäisiä selkäydinreaktioita, jotka tulevat vanhasta tottumuksesta, koska uuden luominen on liian vaativaa ja pelottavaa.

Ajatus koko kansan työllistämisestä on samaa filosofiaa kuin ajatus kaivinkoneista luopumisesta ja paluusta lapion varteen. Vaikka työllisyyttä saataisiin väliaikaisesti pidettyä yllä keinotekoisin toimin, lopputulos on kuitenkin se, että tekniikka jyrää ihmisen yli. Me pystymme korvaamaan oman työpanoksemme tekniikalla.

Pelkästään oman elinikäni aikana olen nähnyt useita muutoksia, jotka ovat vähentäneet pysyvästi työvoiman tarvetta. Lähimarketissa on taas meneillään yksi. Itsepalvelukassojen kuutta pistettä vahtii enää yksi työntekijä. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kaupoissa ei enää muita olekaan kuin itsepalvelukassoja ja yksi linja alkoholin ja tupakan ostamista varten.

Asiantuntijoiden ideatkin vaikuttavat toisinaan arkijärjen vastaisilta. Edellä linkattu juttu, jossa puhutaan pienistä tulostuspajoista, on mieltä vailla. Mekö muka elätämme tulevaisuudessa itsemme niin, että tulostamme toisillemme kaikenlaista? Eiköhän todennäköisempää ole, että syntyy valtavia tulostustehtaita, joissa on kaikkein kehittyneimmät laitteet, joilla pystyy tuottamaan nopeasti yksilöllisiä tuotteita kuitenkin riittävän suurissa erissä.

Raskaasta teollisuudesta on hävinnyt lyhyen ajan sisällä Suomessa satoja tuhansia työpaikkoja. Seuraavat muutokset koskevat myös koulutettuja, suunntitelutyötä ja sellaista. Rahojen loppuessa myös byrokratia saadaan lopulta pyörimään tehokkaasti koneiden voimin. Paperinpyörittäjät katoavat.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Uskoisin, että yhteiskunta säästäisi aika paljon rahaa, mikäli sosiaaliturvasta tehtäisiin vastikkeellinen. Muutaman tunnin työskentely päivittäin rytmittäisi syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämää ja ehkäisisi näin erilaisia ongelmia.

Vastikkeellistaminen ei välttämättä olisi huono ratkaisu, jos se osattaisiin tehdä järkevästi. Tämän lauseen kirjoittamisen jälkeen rupesin miettimään neljää suurinta puoluetta ja niiden viime vuosien toimintaa... Mutta periaatteessa kyllä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ajatus koko kansan työllistämisestä on samaa filosofiaa kuin ajatus kaivinkoneista luopumisesta ja paluusta lapion varteen. Vaikka työllisyyttä saataisiin väliaikaisesti pidettyä yllä keinotekoisin toimin, lopputulos on kuitenkin se, että tekniikka jyrää ihmisen yli. Me pystymme korvaamaan oman työpanoksemme tekniikalla.

Itse asiassa juuri viime aikoina on eri puolilla tullut silmiin kiinnostavia ennakointeja automaation kasvavasta vaikutuksesta. Eikä välttämättä kysymys ole enää pelkästään yksinkertaisista ja matalapalkkaisista tehtävistä - yhä monimutkaisempia prosesseja myös palvelualoilla voidaan automatisoida ja laitteiden ja koneiden kehitys jatkuu nopeasti. Varmasti nämä ovat aika lailla mutu-lukuja tässä vaiheessa, mutta muistelisin, että eräs analyysi ennusti 30-40 prosentin nykyisistä työpaikoista häviävän yhdessä sukupolvessa ja vaikea tosiaan kuvitella, että sisällöntuottajat ja blogi-julkkikset (ja vakavammin ajateltavat uudet työpaikat) voisivat lähellekään korvata tälläistä vajetta.
 

Balrog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Erilliset saarekkeet
Tämä on aivan Kreikkalaista meininkiä. Itse asiassa olemme Kreikan, Venezuelan ja Libyan kanssa samassa veneessä, ainakin mitä tuleviin talouskasvunäkymiin tulee.

IMF:n korutonta kertomaa

Venezuelassa öljyvarojen käyttö näyttäisi muuten olevan aika surkuhupaisalla tasolla tämän Forbesin kolumnin mukaan:

http://www.forbes.com/sites/christopherhelman/2014/02/20/cheap-gasoline-why-venezuela-is-doomed-to-collapse/

New Republicin mielenkiintoinen juttu Venezuelassa tapahtuvasta valuuttakurssin manipuloinnista ja siitä johtuvista seurauksista:

http://www.newrepublic.com/article/116856/venezuelas-shortage-basic-goods-15-years-making

Suomen ulkoministeriön Venezuelan matkustustiedote maaliskuulta:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68900&contentlan=1&culture=fi-FI
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ei ole olemassa sekundäärisiä töitä. On töitä, jotka on tehtävä ja joista maksetaan työntekijän elättävä palkka, ja töitä, joista ei makseta palkkaa ja joita ei siksi tehdä.

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

Esitän kyllä vahvasti eriävän mielipiteen. Esim. hoitotyön kannalta on primääritöitä ja sekundäärisiä töitä ja kun tilanne on se, että kaikkialla säästetään, juuri hoitotyön kannalta sekundääristen töiden tekijät irtisanotaan ja kyseiset tehtävät sälytetään hoitajien harteille entistäkin useammassa laitoksessa, josta seuraa se, että sikäli arvokas sekundäärinen työ vie entistä enemmän aikaa hoitajilta ja tällöin vastaavasti itse hoitotyölle ja siihen olennaisesti liittyviin töihin jää entistä vähemmän aikaa.

Ja painotan - nämä sekundäärityöt ovat todella tärkeitä osaston toiminnan kannalta, mutta minusta on kohtuutonta, että ne alkavat vaikuttaa huomattavan paljon siihen kuinka hyvin hoitajat voivat tehdä sitä varsinaista hoitotyötä.

Mieluiten minäkin näkisin tilanteen sellaisena, että palkattaisi lisää näitä hoiva-apulaisia tai keittiötyöntekijöitä hoitolaitoksiin, mutta kun tulosta on tehtävä, tarkoittaa se sitä, että sieltä karsitaan mistä on helpoin karsia ja hoitotyössä tämä tarkoittaa sitä, että monissa laitoksissa ensinnä irtisanotaan työntekijät, jotka tekevät hoitotyötä tukevaa työtä ja tämä työ siirretään sitten hoitajien tehtäväksi, jolloin tilanne on se, että arjesta entistäkin suuremman osan ajasta vie astioiden tiskaus, pyykkien peseminen tms. toimet ja hoitajien henkilökohtainen vuorovaikutteinen aika asukkaiden/potilaiden kanssa vähenee vähenemistään. Tunnen itseni hyvin usein töistä kotiin polkiessani epäonnistuneeksi, koska minusta henkilökohtaista aikaa asukkaille jää aivan liian vähän. Ja kuitenkin heitä varten me sitä työtä teemme, joten olisi hyvä, että edes joku henkilökunnasta (tai työllistettävistä) pystyisi päivittäin järjestämään virikkeitä asukkaille tai käymään heidän kanssa ulkona etc.

Ja kun yhteiskunta on ajautunut tällaiseksi millainen se on, enkä usko, että sitä enää ihan helpolla toiseksi muutetaan - ei ole enää paluuta aikaan vuosikymmeniä sitten, joten kohtuullista minusta on esittää myös vaatimuksia henkilöille, jotka nostavat erilaisia tukia. Esittää vaateita ottaa osaa erilaisiin yleishyödyllisiin toimintoihin vaikkapa parina päivänä viikossa. Ja tietty tärkeää on pyrkiä muuttamaan järjestelmä sellaiseksi, että lyhytkin työsuhde on kannattavaa sopia ja saada aikaan sellainen tilanne, ettei päivän tai kahden työ silloin tällöin katkaise tukia. Ymmärrän oikein hyvin sen miksi moni valitsee mielummin vuosien työttömyyden, kuin että tekee niitä pätkäsopimuksia, koska niillä on ikävä vaikutus niihin tukiin. Mielummin siis tilanne sellaiseksi, että työtön saisi ansaita muutaman sata euroa kuukaudessa menettämättä työttömyystukea tai muutakaan tukea. (Muistelen, että jotain tällaista nyt on suunnitteillakin).

vlad.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös