On aina hyvä verrata Ruotsiin, jossa on lähes samankaltainen systeemi ja samankokoinen talous (Saksa on liian suuri vertailukohde). Ruotsin etu on parempi väestörakenne, siellä siis on enemmän veronmaksajia suhteessa eläkeläisiin kuin Suomessa. Ja tässä asiassa Ruotsi kirii etumatkaansa kun siellä työikäinen väestö on kasvamassa 5% ja Suomessa vastaavasti pienenemässä 4%.
Koska maahanmuutto. Ruotsin työssäkäyvästä väestä yli 17% on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Maahanmuuttajat ovat yleensä työikäistä väkeä ja siksi heidän iso osuutensa on muuttanut Ruotsin huoltosuuteen huomattavasti Suomea paremmaksi.
Meillä tämä ei onnistu, kun ”ne vie meidän työpaikat ja naiset”
Ruotsissa ihmiset on myös työllistetty paremmin. Miten? Siellä on tehty se mikä täälläkin pitäisi tehdä HETI, eli työnteon verotusta on alennettu ja samalla työttömyysturvaa kiristetty ja työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettu.
Työn verotusta ei ole sen enempää Ruotsissa laskettu kuin meilläkään. Tanskan malli on sit erikseen.
Työn verotuksen keventämiseksi Ruotsin hallitus on laajentanut viime vuosina tuloverojärjestelmän vähennyksiä erityisesti pieni ja keskituloisille ja vastaavasti kiristänyt ympäristöveroja sekä muita valmisteveroja.
Ihan niin kuin täälläkin on tehty (ja tätä on Vihreät esim ajaneet vuosia).
Se mikä Ruotsissa on paremmin hoidettu on työn kannattavuus, eli ei ole sellasia kannustinloukkuja kuin täällä, eli siellä on kyetty lisäämään työn tarjontaa, sitä mistä Vartiainen ja SDP pj ehdokas Antti Rinne kiistele mediassa (Rinne pitää ajatusta oikeistolaisena vaikka kyse on kansantalousteoriosita, ei politiikasta). Ruotsissa on onnistuttu nostamaan myös eläkeikää.
Muutinkin tuo työnhinta aspekti pitää laittaa oikeaan kontekstiinsa, eikä aina itkeä ”kuinka juuri meillä on niin kireää verotusta”
Työn kalleusvertailussa EU:ssa Suomi kipuaa seitsemännelle sijalle ja Saksa kahdeksannelle. Suomessa työtunnin hinta yksityissektorilla oli viime vuonna keskimäärin 31,10 euroa, ja Saksassa 31,00 euroa.
Pelkästään teollisuustyötä vertailtaessa suomalainen työ on saksalaista halvempaa. Tuntikustannukset jäävät 33,80 euroon, kun vastaava hinta Saksassa oli 35,20 euroa.
Keskimäärin työtunti maksoi EU-maissa 23,50 ja euromaissa 28,20 euroa.
Kalleinta työn teettäminen oli Ruotsissa, jossa työtunti maksoi 41,90 euroa.
Halvinta työn teettäminen oli Itä-Euroopan maissa.
Vertailussa käytetyt työkustannukset koostuvat bruttoansioista ja palkan sivukuluista.
Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät.
Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.
Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.
Suomea suuremmat kulut ovat 14 EU-maassa ja pienemmät 10 maassa.
Lähde: Statistische Bundesamt (Saksan tilastoviranomainen)