Kokoomus

[TosiFani]

... Ja aivan varmasti monelta muultakin alalta löytyy sekundäärisiä töitä joihin kouluttamaton henkilö voidaan laittaa lyhyen opastuksen jälkeen. Tämän jälkeen vakituinen koulutettu henkilökunta kohdistaisi työnsä niihin ensisijaisiin tehtäviin tarvitsematta kantaa huolta sekundäärisistä töistä.

vlad.

Kouluttamattomat pitkäaikaistyöttömät luovat itse omat työpaikkansa, mikäli näin päätetään. Julkisella sektorilta löytyy määrättömästi tekemistä, kunhan vaan ihmiset määrätään töihin. Uskoisin, että yhteiskunta säästäisi aika paljon rahaa, mikäli sosiaaliturvasta tehtäisiin vastikkeellinen. Muutaman tunnin työskentely päivittäin rytmittäisi syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämää ja ehkäisisi näin erilaisia ongelmia.

 

[Byvajet]

Tämän jälkeen vakituinen koulutettu henkilökunta kohdistaisi työnsä niihin ensisijaisiin tehtäviin tarvitsematta kantaa huolta sekundäärisistä töistä.

Ei ole olemassa sekundäärisiä töitä. On töitä, jotka on tehtävä ja joista maksetaan työntekijän elättävä palkka, ja töitä, joista ei makseta palkkaa ja joita ei siksi tehdä.

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

"Työnantajat käyttävät korkeakouluharjoittelijoita räikeimmillään halpatyövoimana korvaamassa vakituista henkilökuntaa.

Tavatonta ei ole sekään, että työnantajat hakevat tietoisesti säästöjä henkilöstökustannuksiinsa ketjuttamalla harjoittelijan toisensa perään, jolloin tehtävään ei tarvitse palkata lainkaan vakituista työntekijää."

Harjoittelijoita käytetään halpatyövoimana Kaleva.fi

Pitäisi myöntää, että aika entinen ei palaa. Ei tule kuvitella, että yhteiskunta voidaan rakentaa tulevaisuudessa täystyöllisyyden varaan. Rakennemuutos täystyöllisyydestä laajojen massojen työttömyyteen on parhaillaan menossa, eikä työntekijöiden kannata alistua tässä muutoksessa ilmaistyöntekijöiksi vaan sen sijaan painostaan poliitikkoja ottamaan kantaa siihen, kuinka siirrytään uuteen järjestelmään. Uusi järjestelmä ei voi perustua työhön, siitä pitää huolen tieteen ja tekniikan kehitys. Talouskasvusta on luovuttava myös luonnonsuojelun nimissä. Afrikan, Aasian ja muiden köyhien alueiden ajaminen tähän hullunmyllyyn on viimeinen pisara. Enää nytkään pallon kantokyky ei kestä.

Tutkija: Suomeen tarvitaan robottipolitiikkaa | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Byvajet]

Lisään edelliseen, että nykyään työttömyysongelmaan esitetyt ratkaisut ovat joko ideologista uskonnollisuutta, jossa aate on päämäärää tärkeämpi, tai sitten hätäisiä selkäydinreaktioita, jotka tulevat vanhasta tottumuksesta, koska uuden luominen on liian vaativaa ja pelottavaa.

Ajatus koko kansan työllistämisestä on samaa filosofiaa kuin ajatus kaivinkoneista luopumisesta ja paluusta lapion varteen. Vaikka työllisyyttä saataisiin väliaikaisesti pidettyä yllä keinotekoisin toimin, lopputulos on kuitenkin se, että tekniikka jyrää ihmisen yli. Me pystymme korvaamaan oman työpanoksemme tekniikalla.

Pelkästään oman elinikäni aikana olen nähnyt useita muutoksia, jotka ovat vähentäneet pysyvästi työvoiman tarvetta. Lähimarketissa on taas meneillään yksi. Itsepalvelukassojen kuutta pistettä vahtii enää yksi työntekijä. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kaupoissa ei enää muita olekaan kuin itsepalvelukassoja ja yksi linja alkoholin ja tupakan ostamista varten.

Asiantuntijoiden ideatkin vaikuttavat toisinaan arkijärjen vastaisilta. Edellä linkattu juttu, jossa puhutaan pienistä tulostuspajoista, on mieltä vailla. Mekö muka elätämme tulevaisuudessa itsemme niin, että tulostamme toisillemme kaikenlaista? Eiköhän todennäköisempää ole, että syntyy valtavia tulostustehtaita, joissa on kaikkein kehittyneimmät laitteet, joilla pystyy tuottamaan nopeasti yksilöllisiä tuotteita kuitenkin riittävän suurissa erissä.

Raskaasta teollisuudesta on hävinnyt lyhyen ajan sisällä Suomessa satoja tuhansia työpaikkoja. Seuraavat muutokset koskevat myös koulutettuja, suunntitelutyötä ja sellaista. Rahojen loppuessa myös byrokratia saadaan lopulta pyörimään tehokkaasti koneiden voimin. Paperinpyörittäjät katoavat.

 

[mjr]

Uskoisin, että yhteiskunta säästäisi aika paljon rahaa, mikäli sosiaaliturvasta tehtäisiin vastikkeellinen. Muutaman tunnin työskentely päivittäin rytmittäisi syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämää ja ehkäisisi näin erilaisia ongelmia.

Vastikkeellistaminen ei välttämättä olisi huono ratkaisu, jos se osattaisiin tehdä järkevästi. Tämän lauseen kirjoittamisen jälkeen rupesin miettimään neljää suurinta puoluetta ja niiden viime vuosien toimintaa... Mutta periaatteessa kyllä.

 

[mjr]

Ajatus koko kansan työllistämisestä on samaa filosofiaa kuin ajatus kaivinkoneista luopumisesta ja paluusta lapion varteen. Vaikka työllisyyttä saataisiin väliaikaisesti pidettyä yllä keinotekoisin toimin, lopputulos on kuitenkin se, että tekniikka jyrää ihmisen yli. Me pystymme korvaamaan oman työpanoksemme tekniikalla.

Itse asiassa juuri viime aikoina on eri puolilla tullut silmiin kiinnostavia ennakointeja automaation kasvavasta vaikutuksesta. Eikä välttämättä kysymys ole enää pelkästään yksinkertaisista ja matalapalkkaisista tehtävistä - yhä monimutkaisempia prosesseja myös palvelualoilla voidaan automatisoida ja laitteiden ja koneiden kehitys jatkuu nopeasti. Varmasti nämä ovat aika lailla mutu-lukuja tässä vaiheessa, mutta muistelisin, että eräs analyysi ennusti 30-40 prosentin nykyisistä työpaikoista häviävän yhdessä sukupolvessa ja vaikea tosiaan kuvitella, että sisällöntuottajat ja blogi-julkkikset (ja vakavammin ajateltavat uudet työpaikat) voisivat lähellekään korvata tälläistä vajetta.

 

[Balrog]

Tämä on aivan Kreikkalaista meininkiä. Itse asiassa olemme Kreikan, Venezuelan ja Libyan kanssa samassa veneessä, ainakin mitä tuleviin talouskasvunäkymiin tulee.

IMF:n korutonta kertomaa

Venezuelassa öljyvarojen käyttö näyttäisi muuten olevan aika surkuhupaisalla tasolla tämän Forbesin kolumnin mukaan:

http://www.forbes.com/sites/christopherhelman/2014/02/20/cheap-gasoline-why-venezuela-is-doomed-to-collapse/

New Republicin mielenkiintoinen juttu Venezuelassa tapahtuvasta valuuttakurssin manipuloinnista ja siitä johtuvista seurauksista:

http://www.newrepublic.com/article/116856/venezuelas-shortage-basic-goods-15-years-making

Suomen ulkoministeriön Venezuelan matkustustiedote maaliskuulta:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68900&contentlan=1&culture=fi-FI

 

[ms.qvist]

Ei ole olemassa sekundäärisiä töitä. On töitä, jotka on tehtävä ja joista maksetaan työntekijän elättävä palkka, ja töitä, joista ei makseta palkkaa ja joita ei siksi tehdä.

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

Esitän kyllä vahvasti eriävän mielipiteen. Esim. hoitotyön kannalta on primääritöitä ja sekundäärisiä töitä ja kun tilanne on se, että kaikkialla säästetään, juuri hoitotyön kannalta sekundääristen töiden tekijät irtisanotaan ja kyseiset tehtävät sälytetään hoitajien harteille entistäkin useammassa laitoksessa, josta seuraa se, että sikäli arvokas sekundäärinen työ vie entistä enemmän aikaa hoitajilta ja tällöin vastaavasti itse hoitotyölle ja siihen olennaisesti liittyviin töihin jää entistä vähemmän aikaa.

Ja painotan - nämä sekundäärityöt ovat todella tärkeitä osaston toiminnan kannalta, mutta minusta on kohtuutonta, että ne alkavat vaikuttaa huomattavan paljon siihen kuinka hyvin hoitajat voivat tehdä sitä varsinaista hoitotyötä.

Mieluiten minäkin näkisin tilanteen sellaisena, että palkattaisi lisää näitä hoiva-apulaisia tai keittiötyöntekijöitä hoitolaitoksiin, mutta kun tulosta on tehtävä, tarkoittaa se sitä, että sieltä karsitaan mistä on helpoin karsia ja hoitotyössä tämä tarkoittaa sitä, että monissa laitoksissa ensinnä irtisanotaan työntekijät, jotka tekevät hoitotyötä tukevaa työtä ja tämä työ siirretään sitten hoitajien tehtäväksi, jolloin tilanne on se, että arjesta entistäkin suuremman osan ajasta vie astioiden tiskaus, pyykkien peseminen tms. toimet ja hoitajien henkilökohtainen vuorovaikutteinen aika asukkaiden/potilaiden kanssa vähenee vähenemistään. Tunnen itseni hyvin usein töistä kotiin polkiessani epäonnistuneeksi, koska minusta henkilökohtaista aikaa asukkaille jää aivan liian vähän. Ja kuitenkin heitä varten me sitä työtä teemme, joten olisi hyvä, että edes joku henkilökunnasta (tai työllistettävistä) pystyisi päivittäin järjestämään virikkeitä asukkaille tai käymään heidän kanssa ulkona etc.

Ja kun yhteiskunta on ajautunut tällaiseksi millainen se on, enkä usko, että sitä enää ihan helpolla toiseksi muutetaan - ei ole enää paluuta aikaan vuosikymmeniä sitten, joten kohtuullista minusta on esittää myös vaatimuksia henkilöille, jotka nostavat erilaisia tukia. Esittää vaateita ottaa osaa erilaisiin yleishyödyllisiin toimintoihin vaikkapa parina päivänä viikossa. Ja tietty tärkeää on pyrkiä muuttamaan järjestelmä sellaiseksi, että lyhytkin työsuhde on kannattavaa sopia ja saada aikaan sellainen tilanne, ettei päivän tai kahden työ silloin tällöin katkaise tukia. Ymmärrän oikein hyvin sen miksi moni valitsee mielummin vuosien työttömyyden, kuin että tekee niitä pätkäsopimuksia, koska niillä on ikävä vaikutus niihin tukiin. Mielummin siis tilanne sellaiseksi, että työtön saisi ansaita muutaman sata euroa kuukaudessa menettämättä työttömyystukea tai muutakaan tukea. (Muistelen, että jotain tällaista nyt on suunnitteillakin).

vlad.

 

[Byvajet]

joten kohtuullista minusta on esittää myös vaatimuksia henkilöille, jotka nostavat erilaisia tukia.

Mitkä tehtävät sinusta kuuluvat tukia vastaan tehtäviksi ja mitkä palkkaa vastaan tehtäviksi? Esimerkiksi lähihoitajan työ on sellaista, että sen voi oppia nopeasti käytännön työssä (entisen maailman aikaan näin tehtiinkin), joten kuuluisivatko esimerkiksi lähihoitajat työläisiin, jotka voidaan korvata tukea vastaan työtä tekevillä?

Minä näen täysin mahdottomana, että ammattiryhmä toisensa perään siirretään tekemään työtä tuilla sen sijaan että heille maksettaisiin palkka. Tämä johtaa yhteiskuntaan, jonka ihmiset kokevat epätasa-arvoiseksi. Työ voi olla henkisesti ja ruumiillisesti yhtä vaativaa, mutta toiselle siitä maksetaan palkka ja toiselle tuet. Kuka tällaista järjestelmää oikeasti haluaa?

Kun nuori ensin opiskelee puutarhuriksi, niin valmistumisen jälkeen hän huomaakin tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä työttömyyskorvausta vastaan, koska homma on sellaista, että sitä pystyy tekemään kuka tahansa, kun joku vähän päältä katsoo.

Yhteiskunnassa on monia tehtäviä, joita oppii tekemään nopeasti kuka tahansa tervejärkinen. Kaikki nämä ammatit katoavat, jos työtä suostutaan tekemään tukia vastaan. Rahapulassa taisteleva kunta ei varmasti palkkaa kalliimpia kouluja käyneitä, jos työtehtävät pystyy oppimaan ja hoitamaan kouluttamatonkin.

Säälittävää katsoa, kuinka ihmiset on saatu käännettyä toisiaan vastaan maailmassa, jossa kaikille ei ole enää työtä. Sen sijaan että he kävisivät yhtenä rintamana etsimään ja vaatimaan ratkaisua muuttuneeseen maailmaan, he rupeavat kilpailemaan keskenään. Tässä kilpailussa on paljon enemmän häviäjiä kuin voittajia.

 

[Toejoen Veikko]

Tätä jaottelua ei tule murtaa, koska palkattomien töiden alkaessa yleistyä niiden piiriin siirretään yhä enemmän tehtäviä. On yksinkertaisesti typerää kuvitella, että näin ei tulisi tapahtumaan.

Tarkoitatko sitä, että Suomessa maksetaan joistain tehtävistä enemmän kuin olisi tarpeellista? Eli saman työpainoksen ja osaamisen saisi edullisemmallakin hinnalla?

 

[Byvajet]

Eli saman työpainoksen ja osaamisen saisi edullisemmallakin hinnalla?

Saisihan sen, jos koulutusvaatimukset poistettaisiin. Lukion käynyt voi selviytyä luokanopettajan hommastaan yhtä hyvin tai paremmin kuin kasvatustieteiden maisteri, kunhan saa ensin vähän kokemusta.

 

[J-Ko]

Varmasti nämä ovat aika lailla mutu-lukuja tässä vaiheessa, mutta muistelisin, että eräs analyysi ennusti 30-40 prosentin nykyisistä työpaikoista häviävän yhdessä sukupolvessa ja vaikea tosiaan kuvitella, että sisällöntuottajat ja blogi-julkkikset (ja vakavammin ajateltavat uudet työpaikat) voisivat lähellekään korvata tälläistä vajetta.

Itse olen miettinyt tätä samaa viime aikoina. Nyt tulee epätarkkoja lukuja, mutta idea varmaan selvinnee: Joskus 150 vuotta sitten arviolta 9 ihmistä kymmenestä työskenteli maataloudessa, eli teki näille 10 ihmiselle ruokaa. Tänä päivänä Suomessa luku lienee jotain alle 5 ihmistä sadalle ihmiselle. Ne ketkä eivät ruokatuotantoon työllistyneet pääsivätkin tehtaaseen. Nyt teollisuus näyttäisi vähenevän ja automatisoituvan, ja taas ihmisiä pitää sijoittaa johonkin. Palvelusektori on nousussa. On nähtävissä että myös palvelusektori automatisoituu(juurikin tuollainan automaattikassa versus kassantäti) ja taas pitäisi keksiä jotain uutta.

Ongelma lienee siinä että tässä ketjussa maatalous-teollisuus-palvelut on tavallisen ihmisen elintaso noussut. Onko tässä uudessa systeemissä siihen enää rahkeita?

 

[TosiFani]

...Minä näen täysin mahdottomana, että ammattiryhmä toisensa perään siirretään tekemään työtä tuilla sen sijaan että heille maksettaisiin palkka. Tämä johtaa yhteiskuntaan, jonka ihmiset kokevat epätasa-arvoiseksi. Työ voi olla henkisesti ja ruumiillisesti yhtä vaativaa, mutta toiselle siitä maksetaan palkka ja toiselle tuet. Kuka tällaista järjestelmää oikeasti haluaa?...

Käsittääkseni sinä olet ainoa, joka tällaisesta järjestelmästä puhuu. Minä näe ainakin vastikkeellisen sosiaaliturvan tietyissä tapauksissa kuntouttavana ja syrjäytymistä estävänä työtoimintana. Kun pitkäaikaistyötön sijoitetaan esim. lähiön asukastupaan kahvia keittelemään ja tiskaamaan, hän saattaa sosiaalistua uudestaan ja kuntoutua tämän yhteiskunnan jäseneksi.

Sinun maalailemat uhkakuvat ovat varmasti jonkun mielestä ihan todellisia, mutta historian perusteella ihmiskunta on aina jotenkin selvinnyt suuristakin muutoksista. Uskoisin, että tulevaisuudessakin ihmisille löytyy järkevää työtä, ainakin jollakin aikavälillä. En oikein ymmärrä mitä hyötyä vanhoissa käytännöissä jumittamisessa on, paitsi itsekkyys, saavutetuista eduista ei luovuta.

 

[Byvajet]

Minä näe ainakin vastikkeellisen sosiaaliturvan tietyissä tapauksissa kuntouttavana ja syrjäytymistä estävänä työtoimintana.

Jos työttömille tahdotaan tarjota kuntouttavaa toimintaa, niin voidaan tehdä. Tällöin työttömille pitäisi kuitenkin suoda oikeus päättää itse toiminnan laadusta sen sijaan että heidät käsketään tekemään työtä korvausta vastaan. Tällainen määräileminen vie todellisia työpaikkoja. Tarjoilijan hommasta selviää ripeä työtön siinä kuin koulutettu tarjoilijakin. Akateeminen (pitkäaikais)työtön varmasti mieluummin opiskelisi kuin keittelisi kahvia tai pudottelisi lumia ja veisi pudottelemisellaan oikeiden pudottelijoiden työt.

Tällä hetkellä korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa kaikista työttömyysryhmistä nopeimmin. Pääkaupunkiseudulla puhutaan korkeakoulutettujen työttömyyden räjähtämisestä. Silti työttömiin suhtaudutaan edelleen kuin he olisivat tahdottomia viinaan meneviä raukkoja, joilla ei ole kykyä elämänhallintaan. Tämä mielikuva on välttämätöntä rikkoa, koska se ei vastaa todellisuutta. On tultu aikaan, jossa koulutus ei enää suojaa työttömyydeltä.

Mainitsemani uhkakuvat eivät ole minun uhkakuviani vaan mm. maineikkaiden yliopistojen tutkijoiden uhkakuvia. Heidän mukaansa jopa puolet työstä tulee katoamaan seuraavien 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä politiikassa vaikeaa tilannetta selitetään lamalla, mutta asiantuntijoiden mukaan työllisyys ei lähde nousuun, vaikka lama hellittäisi. Jonkin verran se voi helpottua, mutta ei ratketa, koska töiden määrä on pysyvästi pudonnut. Tämä kehitys koskee koko Eurooppaa.

Kun arvelet, että tilanne ratkeaa, niin tokihan se jotenkin ratkeaa. Tällä hetkellä tilannetta ratkotaan istuttamalla ihmisiä aivan loputtomia aikoja kouluissa, työntämällä heitä suorittamaan yhä uusia tutkintoja ja järjestelemällä heille paperinpyöritystä julkiselta puolelta. On oireellista, että samaan aikaan kun valtio säästää perustoiminnoista, paperinpyöritykseen liittyvät palkkakulut nousevat. Tämä on seurausta juuri siitä, että kun koulutetuillekaan ei ole enää todellista työtä, sitä järjestetään heille julkisin varoin. On siis syntynyt tilanne, jossa osa aikuisista on päivähoidossa työttömyyskorvausta vastaan ja osa palkkaa vastaan.

Entä kun robotit tekevät työt? : Soininvaara

 

[TosiFani]

Jos työttömille tahdotaan tarjota kuntouttavaa toimintaa, niin voidaan tehdä. Tällöin työttömille pitäisi kuitenkin suoda oikeus päättää itse toiminnan laadusta sen sijaan että heidät käsketään tekemään työtä korvausta vastaan. Tällainen määräileminen vie todellisia työpaikkoja...

Miksi työttömille pitäisi suoda itse toiminnan laadusta? Yhteiskunta maksaa heille sosiaaliturvaa, joten sillä pitäisi olla oikeus sanella myös ehtoja sen myöntämiselle.

Viimeinen lauseesi ei pidä paikkaan minun ajatusmaailmassani. Koulutetuilla työttömiä ja harjoittelijoita varmasti käytettään jonkin verran hyväksi työtehtävien paikkailuissa, mutta kun puhutaan syrjäytymisvaarassa olevista pitkäaikaityöttömistä, tällainen vaara on minimaalinen.

Kun yhteiskunta joutuu joka tapauksessa elättämään tietyn määrän syrjäytyneitä läpi elämän, sosiaaliturvasta tulisi näiden kohdalla tehdä mahdollisuuksien mukaan vastikkeellinen. Tämä siis tarkoittaisi tukityöllistämistä, sellaisia työtehtäviä, joita ei ole olemassa ilman työntekijöitä. Tämä ei toimi läheskään kaikkien pitkäaikaistyöttömien kohdalla, mutta jokainen yksilö, jonka syrjäytyminen estetään, on voitto yhteiskunnalle.

En epäile yhtään, etteikö maailma olisi murroksessa työpaikkojen suhteen, mutta aina yhteiskunta on näistä selvinnyt. Uhkakuvien maalailu on tärkeää herättelyä, mutta aika kaukana on vielä maailma, jossa robotit tarjoilevat ja kääntelevät mummuja.

 

[Toejoen Veikko]

Saisihan sen, jos koulutusvaatimukset poistettaisiin. Lukion käynyt voi selviytyä luokanopettajan hommastaan yhtä hyvin tai paremmin kuin kasvatustieteiden maisteri, kunhan saa ensin vähän kokemusta.

Mielestäni on melkoinen ero selviytyä jostain tehtävästä tai suorittaa tehtävä laadukaasti. Jotenkin olen skeptinen sen suhteen, että lukiosta valmistunut olisi yhtä osaava luokanopettajaksi kuin pitempään kouluttautunut.
Joskin voisi olla ihan tervehdyttävää, että olisi alemman palkkatason opettajien kouluja niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen ainoastaan "päivähoito"paikan ja sitten olisi kovemman palkkatason opettajien kouluja niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen laadukasta opetusta ja ovat valmiita myös maksamaan siitä.

 

[Byvajet]

Miksi työttömille pitäisi suoda itse toiminnan laadusta?

1, Koska tuplamaisteria ainoastaan vituttaa keitellä kahvia, koska sekä hänen koulutuksensa että kykynsä sallisivat paljon enemmän. Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi. Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

2. Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja. Niin tapahtuu jo nyt koko ajan. Erilaisia harjoitteluita ja pakkotyöllistämisiä käytetään ihan oikean työn tekemiseen. Ei se ole mitään leikkityötä. Kaikki työ, mikä tehdään ilman palkkaa, vie työtä palkkatyötä tarvitsevilta.

En epäile yhtään, etteikö maailma olisi murroksessa työpaikkojen suhteen, mutta aina yhteiskunta on näistä selvinnyt.

Aina on selvinnyt on kehnoa argumentointia. Lue linkkaamani Soininvaaran kirjoitus, poimi siitä luvut kadonneiden työpaikkojen määristä ja vertaa tilannetta nykypäivään. Tässä hetkessä tarvitaan käytännöllisiä ratkaisuja, jotka perustuvat tosiasioihin eivätkä ideologiaan.

Viitaaminen siihen, että ennenkin on ollut ruttoja ja silti ihmiskunta on jäänyt eloon, on kehno asenne todellisen ihmisen todellista tilannetta ajatellen. Automaatio on vienyt suorittavat työt, mutta luovaan ajattelutyöhön pystyy ainoastaan pieni osa ihmisistä. Nyt olisi keksittävät ratkaisu sille joukolle, joka kykenee ainoastaan suorittaviin töihin.

 

[Byvajet]

Mielestäni on melkoinen ero selviytyä jostain tehtävästä tai suorittaa tehtävä laadukaasti.

Niin on, mutta on perusteetonta olettaa, että koulutus on aina yhteydessä tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen. Koulutusta on monenlaista. Koulutus itsessään ei ole todiste ihmisen sopivuudesta johonkin tehtävään. Sen ratkaisevat taidot ja ymmärrys.

 

[Toejoen Veikko]

Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi.

Eli osaamista olisi vaikka kuinka ja paljon, mutta silti ei vaan työllisty. Eikä tule mieleen esimerkiksi perustaa omaa yritystä ja sitä kautta myydä osaamista suoraan asiakkaille?

Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

Oletko koskaan ajatellut sitä henkistä pahoinvointia, mikä seuraa sosiaalivaltion ylläpitoon veronmaksajilta revityistä varoista ja toisaalta sosiaalivaltion aiheuttamasta, aitojen työpaikkojen hävikistä?

Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja.

Sosiaalivaltion luomat sosialistiset työpaikat vievät todellisia työpaikkoja. Monikulttuurisuuskoordinaattoreiden, museoamanuenssien, sukupuolen tutkijoiden jne. jne. höpöhommiin revittävät varat tekevät yrittämisen kannattamattomaksi ja siten aitoja työpaikkoja ei synny, vaan katoaa.
Korkea verotus johtaa myös siihen, että ihmisten ostovoima heikkenee ja siten ehkäisee työllistämistä. Lopettamalla höpöhommat jäisi enemmän rahaa kulutukseen ja esimerkiksi kotisiivoajan palkkaamiseen. Kysyntä ja tarjonta kohtaisivat ihmisten tarpeiden mukaisesti.

Toimeentulotukea ja asumistukea saavan helsinkiläisen bruttotulot ovat tuollaiset 1 100-1 200€/kk. Mielestäni melkoinen summa saatavaksi täysin vastikkeetta. Monessa muussa EU-maassa pitää tehdä lujasti tuottavaa työtä, että saa vastaavat tulot.

 

[Toejoen Veikko]

Niin on, mutta on perusteetonta olettaa, että koulutus on aina yhteydessä tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen.

Kuka tuolla tavoin on olettanut? Suomessa tapahtuu paljon kouluttamista kouluttamisen vuoksi. Tuostakin olisi hyvä päästä eroon.

 

[TosiFani]

1, Koska tuplamaisteria ainoastaan vituttaa keitellä kahvia, koska sekä hänen koulutuksensa että kykynsä sallisivat paljon enemmän. Hän ei vain pärjää työllisyyskilpailussa esimerkiksi ikänsä vuoksi. Työllistämistoimet, jotka lisäävät henkistä pahoinvointia, eivät vastaa tarkoitustaan.

2. Koska oikeiden töiden teettäminen työttömillä vie todellisia työpaikkoja. Niin tapahtuu jo nyt koko ajan. Erilaisia harjoitteluita ja pakkotyöllistämisiä käytetään ihan oikean työn tekemiseen. Ei se ole mitään leikkityötä. Kaikki työ, mikä tehdään ilman palkkaa, vie työtä palkkatyötä tarvitsevilta...

Et sitten lukenut viestiäni kunnolla. Olen käsittääkseni puhunut kokoajan pitkäaikaistyöttömistä ja kuntouttavasta työtoiminnasta, sinä olet vouhkannut tuplamaistereista.

 

[kristian]

Eihän Suomen valtionvelka katastrofaalisella tasolla ole, siitä kertoo jo maailman vahvin kolmen A:n luottoluokitus.

Ei vielä. Velkaantumistahti tosin on täysin katastrofaalinen.
Tarinoita taloudesta: Suomi velkaantunut 2000-luvulla euroalueen toiseksi nopeiten

Kolmen A:n luottoluokitus on järjestelty tilastokikkailulla. Lue tästä:
Vaiettu totuus Suomesta: â€￾Hieman kummallistaâ€￾ | Uusi Suomi

Mutta tukkahan on geelissä, velkamaasturiin tulee bensaa letkusta ja kaikki on ihan fantastista.

 

[Byvajet]

Et sitten lukenut viestiäni kunnolla. Olen käsittääkseni puhunut kokoajan pitkäaikaistyöttömistä ja kuntouttavasta työtoiminnasta, sinä olet vouhkannut tuplamaistereista.

Pitkäaikaistyöttömissä on runsaasti koulutettuja ihmisiä. Sinä ehdotat näille pilipalihommia, vaikka kysymys on siitä, että työstä on pula, minkä vuoksi mm. ikä on peruste karsia työhaluiset pois työmarkkinoilta.

Koulutus ei enää suojele (pitkäaikais)työttömyydeltä.

Teatteri voitaisiin lopettaa. Olisi myönnettävä, ettei töitä ole kaikille ja sen jälkeen ruvettava järjestämään yhteiskuntaa uudesta näkökulmasta.

Toivottavasti luet näitä linkkaamiani juttuja.

"Leena Itkosen mukaan tilanne voi olla uhka jo Suomen kilpailukyvylle.

– Meillähän on pitkään politiikka perustunut siihen, että halutaan satsata koulutukseen ja hakea sitä kautta maalle innovaatioita. Jos tämä systeemi ei toimikaan, niin totta kai se vaikuttaa myös meidän kilpailukykyyn, hän sanoo.

Miika Sahamiehen mukaan Suomessa on perinteisesti ajateltu, että korkea koulutus tuo automaattisesti hyvän työn.

Nyt tuollaisesta ajattelutavasta pitäisi viimeistään päästä eroon.

– Tuntuu tälläkin hetkellä välillä siltä, että korkeasti koulutetut jäävät aivan oman onnensa nojaan. Heille ei ole suunnattu erityisiä palveluja, ajatellaan että he pärjäävät kyllä muutenkin, Sahamies sanoo."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettujen-tyottomyys-lisaantyy-hurjaa-vauhtia/1899458

Työnhaun käytäntöä:

Työtön, kerro kokemuksistasi työvoimaviranomaisten kanssa! | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Mapo]

Onko jollain tietoa kuinka suuri osuus näistä korkeastikoulutetuista on tuplamaistereita tyyliin kansanrunous ja estetiikka?

Meinaan vaan notta kun noita yliopistojen koulutusohjelmia vilkuilee, ainakin ittelle tulee useiden kohdalla väistämättä mieleen erittäin karut työllistymismahdollisuudet.

 

[TosiFani]

Pitkäaikaistyöttömissä on runsaasti koulutettuja ihmisiä. Sinä ehdotat näille pilipalihommia, vaikka kysymys on siitä, että työstä on pula, minkä vuoksi mm. ikä on peruste karsia työhaluiset pois työmarkkinoilta...

Mikäli koulutetut ihmiset ovat vaarassa syrjätyä tai vaikka alkoholisoitua ja kuntouttava työtoiminta auttaisi heitä, miksi heitä ei saisi määrätä pilipalihommiin?

Ei työstä pulaa ole. Kahvinkeittäjiä, puhelinvastaajia, vanhusten kanssa juttelijoita jne. tarvitaan aina. Sinä näköjään sekotat asioita tarkoituksellisesti, koska saavutettuihin etuihin ei saa koskea.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Heikot suhdanteet ja rakenteiden muutokset ovat aina hankala juttu myös koulutuspolitiikalle. Sehän se on vaikeaa, kun pitäisi tulevien vuosien koulutuspaikkoja päätettäessä ja opetuksen resursseja varattaessa ottaa kantaa myös siihen, kuinka paljon tai vähän mitänkin taitoja työmarkkinoilal tarvitaan seuraavien vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana.

En nyt menisi kuitenkaan väittämään, että koulutuksen liiallisuus olisi Suomessa painavin ongelma. Kaikkea muuta. Kansainvälisesti ottaen Suomen ja suomalaisten harvat kilpailuvaltit liittyvät useimmiten juuri korkeaan ja suht laadukkaaseen koulutukseen.

On aivan saatanan vaarallinen neuvo nuorelle ihmiselle, että kannattaa jättää korkeakoulut väliin ja rakentaa sen sijaan Byvajetin mainitsemaa taitoa ja ymmärrystä joillakin konsteilla. Aina löytyy poikkeustapauksia, fiksuja ja lahjakaita ihmisiä, joilta puuttuu ainakin osa muodollisesta koulutuksesta, mutta jotka ovat hankkineet ammattialansa kovaa osaamista muilla tavoin. Korostan kuitenkin, että useimmilla aloilla tällaiset hessut ovat poikkeuksia. Työnantajalle hakijan maisterinpaperi tms. on jonkinlainen sertifikaatti siitä, että henkilö ymmärtää jostakin jotakin.

Ei muodollinen koulutus mitään yksistään ratkaise, mutta se on yksi merkittävä kohta useimpien rekrytoijien tarkistuslistassa. Jos sellainen puuttuu, niin selittämään joutuu. Jos selitys on hyvä ja näytöt puhuvat puolestaan, niin koulutuksen puute ei välttämättä ole este. Paitsi tietysti lääkäreillä, juristeilla ja vastaavilla, jollaisiksi ei ryhdytä elämänkouluilemalla ja olemalla niin sanottu hyvä tyyppi.