Jees, kiitoksia viesteistä. TIlanne on mennyt parempaan suuntaan, koira on hengissä vielä ja päästiin jopa eilen sitä vähän kattomaan ja rapsuttelemaan, ja yrittää antaa sille ruokaa että se söisi jotain. Ei se syönyt kun ihan vähän, eikä oo kuulemma syönyt yönkään jälkeen vielä mitään, mutta pahin tilanne oli saatu hoidettua ja ihan virkeän oloinen kaveri siellä oli huoneessaan toipumassa, vähän jaksoi häntäänsä heiluttaa ja tuli viereen pötköttelemään.
Jotain hemmetin verensiirtoakin sille piti tehdä, vai oliko se nyt vaan verenlisäystä kun sitä tuli niin helvetisti sieltä ulos. Plasmaa tai jotain sinne suoniin struutattiin, senkin kanssa tuli vielä jotain ihme turvotusreaktiota ja ei pystytty ihan täyttä satsia tunkemaan, ja joku testituloksista oli vielä kummallisen korkealla, eli ei nyt ihan pysty vielä huokaisemaan että kyllä tuosta selvittiin. Mutta parannustakin oli paljon tullut, jotkut vitun tulehdus- ja mitkä lie arvot olivat sunnuntaina aivan avaruudessa, ja ne on nyt saatu jo normitasolle. Ja mahdollisesti voidaan saada kaveri himaan tänään, toipuminen on yleensä kuulemma tietyn vaiheen jälkeen on hyvä siirtääkin koiralle tuttuun mestaan, tuttujen ihmisten lähelle, ja se usein tuohon syömättömyyteenkin jeesii.
Kovasti arvostan sitä että tänä aamuna saatiin sieltä joltain hoitajalta pitkä teksti kuvien kera siitä miten koira siellä on elellyt, semmosta mukavan höpsöä tekstiä, mukamas koiran näkökulmasta kerrottuna että mimmosta siellä nyt on ollut ja mitä oon tehnyt. Tuli mukava fiilis tuollaisesta, että joku hoitaja siellä on jaksanut funtsia ja runoilla ja laatia tommosen tarinan.
Hintaa visiitille tulee eilisen perusteella semmonen 3000€, ainakin, jos pidempään joutuu olemaan ja jotain kummaa lisäjuttuja vielä tekemään niin kai siitä sitten lisääkin pälähtää. Tuohon kun vielä laskeskelee mukaan tämän vuoden keväällä ja nyt edelleen päällä olevat sienihoidot, niin taitaa mennä kokonaishinta koiran tän vuoden lääkäritouhuista kymppitonnin yli. Mitään takeita ei ole että tuota sienihommaa saatais vieläkään poistettua, voi olla että kaikki on ihan turhaa ja sieni edelleen selviää noista hoidoista, ja pikkuhiljaa pääsee leviämään nenän ja otsaontelon kautta jonnekin aivoihin ja hermostoon asti, ja se on sitten siinä. Mitään järkeähän tässä touhussa ei ole, maksaa tämmösestä ehkä-touhusta niin paljon rahaa että sillä ostaisi jo 10 uuttakin koiraa, mutta ei näitä tämmösiä oikein osaa järjellä ajatella. Rahoilla vois joo varmasti tehdä kaikkee muutakin, mutta kyllä se jäisi sitten kalvamaan jos ei oltais vielä yritetty, ja olisi vitun pönttö fiilis olla vaikka jossain vitun lomamatkalla ja funtsia siellä että niin jos tänne ei oltais tultu niin koira saattais olla hengissä vielä, kyllä se oli hyvä että tapettiin se ja päästiin nyt sit tänne Teneriffalle tai minne lie Malediiveille hei, vähänkö tehtiin järkevä päätös.
Tässä kurimuksessa on kyllä taas herännyt sellainenkin ajatus, että sitten kun tuosta nykyisestä koirasta aika joskus jättää, niin en vittu haluu enää ikinä uutta koiraa, tää on niin perseestä tää tämmönen huoli ja murhe mikä näissä tilanteissa tulee. Ja sit kuitenkin tiedän että varmaan kuukauden päästä mieli jo muuttuu ja pakkohan se on uusi hännänheiluttaja himaan saada.
Jotain hemmetin verensiirtoakin sille piti tehdä, vai oliko se nyt vaan verenlisäystä kun sitä tuli niin helvetisti sieltä ulos. Plasmaa tai jotain sinne suoniin struutattiin, senkin kanssa tuli vielä jotain ihme turvotusreaktiota ja ei pystytty ihan täyttä satsia tunkemaan, ja joku testituloksista oli vielä kummallisen korkealla, eli ei nyt ihan pysty vielä huokaisemaan että kyllä tuosta selvittiin. Mutta parannustakin oli paljon tullut, jotkut vitun tulehdus- ja mitkä lie arvot olivat sunnuntaina aivan avaruudessa, ja ne on nyt saatu jo normitasolle. Ja mahdollisesti voidaan saada kaveri himaan tänään, toipuminen on yleensä kuulemma tietyn vaiheen jälkeen on hyvä siirtääkin koiralle tuttuun mestaan, tuttujen ihmisten lähelle, ja se usein tuohon syömättömyyteenkin jeesii.
Kovasti arvostan sitä että tänä aamuna saatiin sieltä joltain hoitajalta pitkä teksti kuvien kera siitä miten koira siellä on elellyt, semmosta mukavan höpsöä tekstiä, mukamas koiran näkökulmasta kerrottuna että mimmosta siellä nyt on ollut ja mitä oon tehnyt. Tuli mukava fiilis tuollaisesta, että joku hoitaja siellä on jaksanut funtsia ja runoilla ja laatia tommosen tarinan.
Hintaa visiitille tulee eilisen perusteella semmonen 3000€, ainakin, jos pidempään joutuu olemaan ja jotain kummaa lisäjuttuja vielä tekemään niin kai siitä sitten lisääkin pälähtää. Tuohon kun vielä laskeskelee mukaan tämän vuoden keväällä ja nyt edelleen päällä olevat sienihoidot, niin taitaa mennä kokonaishinta koiran tän vuoden lääkäritouhuista kymppitonnin yli. Mitään takeita ei ole että tuota sienihommaa saatais vieläkään poistettua, voi olla että kaikki on ihan turhaa ja sieni edelleen selviää noista hoidoista, ja pikkuhiljaa pääsee leviämään nenän ja otsaontelon kautta jonnekin aivoihin ja hermostoon asti, ja se on sitten siinä. Mitään järkeähän tässä touhussa ei ole, maksaa tämmösestä ehkä-touhusta niin paljon rahaa että sillä ostaisi jo 10 uuttakin koiraa, mutta ei näitä tämmösiä oikein osaa järjellä ajatella. Rahoilla vois joo varmasti tehdä kaikkee muutakin, mutta kyllä se jäisi sitten kalvamaan jos ei oltais vielä yritetty, ja olisi vitun pönttö fiilis olla vaikka jossain vitun lomamatkalla ja funtsia siellä että niin jos tänne ei oltais tultu niin koira saattais olla hengissä vielä, kyllä se oli hyvä että tapettiin se ja päästiin nyt sit tänne Teneriffalle tai minne lie Malediiveille hei, vähänkö tehtiin järkevä päätös.
Tässä kurimuksessa on kyllä taas herännyt sellainenkin ajatus, että sitten kun tuosta nykyisestä koirasta aika joskus jättää, niin en vittu haluu enää ikinä uutta koiraa, tää on niin perseestä tää tämmönen huoli ja murhe mikä näissä tilanteissa tulee. Ja sit kuitenkin tiedän että varmaan kuukauden päästä mieli jo muuttuu ja pakkohan se on uusi hännänheiluttaja himaan saada.