Koira – ihmisen paras ystävä

  • 440 191
  • 2 227

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Leikkaa kynsisaksilla "varpaiden" välissä olevat karvat vekka, niin ei lumipaakut pääse kertymään.

Muuten hyvä neuvo, mut ei toimi nöffillä. Niillä on ns. räpylätassut eli varpaiden välissä on nahka. Vaseliiniä on koitettu, mut ei sekään oikein hyvin toimi.
 

grace

Jäsen
Suosikkijoukkue
CBJ
Muuten hyvä neuvo, mut ei toimi nöffillä. Niillä on ns. räpylätassut eli varpaiden välissä on nahka. Vaseliiniä on koitettu, mut ei sekään oikein hyvin toimi.

Leikkaat anturoiden välistä pisimmät karvat pois. Itsellä espanjanvesikoira ja siltäkin löytyy "räpylät" ja samainen ongelma paakkujen kanssa talvella. Tuo tassujen parturointi ei poista ongelmaa, mutta helpottaa.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Leikkaat anturoiden välistä pisimmät karvat pois. Itsellä espanjanvesikoira ja siltäkin löytyy "räpylät" ja samainen ongelma paakkujen kanssa talvella. Tuo tassujen parturointi ei poista ongelmaa, mutta helpottaa.

No niin - näinhän tuota paakkuuntumisongelmaa voi pienentää merkittävästi - ja helposti. Tosin - meillä on ollut monta isoa koiraa ja niitäkin, joilla on tuo "räpyläjalka", mutta olen huomannut, että lumen paakkuuntuminen ja siitä kiusaantuminen => paakkujen pureskelu on hyvin yksilöllistä kaikista toimenpiteistä huolimatta.
Pahin ongelma lumesta oli taannoisella leonbergin uroksellamme, jonka silkinohuisiin kinnerkarvoihin muodostui nuoskalumella lähes jalkapallon kokoisia paakkuja kuten myös etukäpälien "vuohisiin", kulku alkoi olla aika vaivalloista.
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Olipahan koira innoissaan tänään, kun töiden jälkeen käytiin ulkona juoksentelemassa lumessa. Taisi tuhlata kaiken energian pihalla, kun nyt onkin sitten sen jälkeen kuorsaus kuulunut jo useamman tunnin.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Mikä rasva, voide tms. estäisi lumen tarttumisen koiran tassuihin? Montaa metriä ei päästä haukun kanssa aina eteenpäin, kun se alkaa nuolla paakkuja varpaista pois ja siitähän seuraa, että lumi tarttuu entistä enemmän. Kyseessä on pikkuinen, 65 kg nöffi-tyttö.
Muistelen, että on olemassa suihketta, jota voi suihkuttaa tassuihin ja jalkakarvoihin juuri tätä ongelmaa estämään. Voin tosin olla väärässäkin. Kannattaisiko sinun ja muidenkin tästä koiraprobleemista kärsivien tsekata asiaa lähimmästä eläintarvikkeita myyvästä putiikista?

EDIT: Vaseliinista tuli mieleeni, että koirille on olemassa tassuvahaa, joka muodostaa suojaavan kalvon tassuihin. Voisi auttaa tuohon lumiongelmaankin.
 
Viimeksi muokattu:

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Osta sille koiran tossut.

Ideana hyvä, mutta en kehtaa rahoja tuhlata. Nuo eivät pysyisi tassuissa sekunttiakaan. Äsken taas oltiin lenkillä, noin 20 metrin välein maastoutuminen ja tassujen puhdistaminen. Huvittaa, kun se ei edes yhtään kato aikaa ja paikkaa, missä niitä tassuja aletaan putsata, vaikka keskelle ajotietä, jos siltä tuntuu..
 

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Muistakaa ottaa videota, kun testaatte koiratossuja ekan kerran. Saattaapi tulla hauskaa pätkää, kuten alla

Koira tossuissa 1
Koira tossuissa 2
Koira tossuissa 3
jne.. (ks. related)

Meidän mäykky kasvaa ihan silmissä. Ei tässä varmaan montaa hetkeä vierähdä, kun on kropaltaan jo täysikokoinen. Nyt reilun viikon jälkeen alkaa jo isäntä tuntemaan koiraelämää ja koiruus ihmiselämää. Muutenkin on valloittava tapaus. Semmoiset naapurit, jotka eivät ole ennen katsoneet päinkään, tulevat nyt jututtamaan ja rapsuttamaan (koiraa).
 

Sides

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Man U
Muuten hyvä neuvo, mut ei toimi nöffillä. Niillä on ns. räpylätassut eli varpaiden välissä on nahka. Vaseliiniä on koitettu, mut ei sekään oikein hyvin toimi.

Mä oon kyllä vetänyt omalta Leonbergiltä melkein kaikki karvata tassujen alta ja päältä saksilla joka talvi, mitkä vaan suinkin oon saanut ja helpottaa kyllä pihatöitä huomattavasti. Ainakaan mulla räpylät ei oo toimintaa juurikaan vaikuttaneet.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Yläkerran naapurin äänestä päätellen hieman Suomenpystykorvaa pienempi haukku elämöi joka jumalan arkipäivä n. klo 10-14. Välillä pitää ehkä minuutin tauon, mutta sitten jatkaa taas. Elämöinti kuulostaa ainakin näin rakenteiden läpi lähinnä vahtihaukulta.

Suunnitelmissa olisi lähestyä naapuria jollakin sympaattisella lappusella. Koska ainakaan vielä ei ole aikeena saada aikaan täyttä sotatilaa, ajattelin lähinnä listailla hänelle vinkkejä, joilla koiran voi hiljentää. Olisikos arvon jatkislaisilla hyviä vinkkejä, sitruunapannan ja radion päälle jättämisen lisäksi?
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Suunnitelmissa olisi lähestyä naapuria jollakin sympaattisella lappusella. Koska ainakaan vielä ei ole aikeena saada aikaan täyttä sotatilaa, ajattelin lähinnä listailla hänelle vinkkejä, joilla koiran voi hiljentää. Olisikos arvon jatkislaisilla hyviä vinkkejä, sitruunapannan ja radion päälle jättämisen lisäksi?

Eikö ensin kannattaisi vain kertoa haukkumisesta? Itseäni meinaan ainakin alkaisi vituttamaan, jos aletaan jakamaan vinkkejä heti. Voithan sä laittaa siihen vaikka jonkun nettisivun osoitteen jolta löytyy vinkkejä, jos haluat.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Eikö ensin kannattaisi vain kertoa haukkumisesta? Itseäni meinaan ainakin alkaisi vituttamaan, jos aletaan jakamaan vinkkejä heti. Voithan sä laittaa siihen vaikka jonkun nettisivun osoitteen jolta löytyy vinkkejä, jos haluat.

Toisaalta ja toisaalta taas ei. Joku on joskus sanonut, että kritiikki ilman parannusehdotuksia on silkkaa vittuilua... Pitääpi miettiä.
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Toisaalta ja toisaalta taas ei. Joku on joskus sanonut, että kritiikki ilman parannusehdotuksia on silkkaa vittuilua... Pitääpi miettiä.

On aivan mahdollista, että koiran omistaja ei edes tiedä haukunta ongelmasta ja sen ilmeneminen voi olla oikeasti aika shokki. Itse ainakin arvostaisin viestiä, jossa kerrotaan ongelmasta ja ajankohdasta jolloin asia ilmenee.

Koiran omistaja tuntee piskin ja osaa miettiä mikä voisi olla haukkumisen syy ja miten siitä päästä irti.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Kun en itse varsinainen koirien suuri ystävä ole, niin kysyisin tätä ketjua seuraavilta, että vaikka se teidän oma pikku fifinne on niin ihq, niin pystyisittekö vaikkapa Kiinassa syömään koiraa? Kun siellähän se on ihan laillista ravintoa. Meinaan vain, että ulottuuko koirarakkaus niin syvälle tumakkeisiinne, ettei koira ruokana voisi olla ainakin kokeilunarvoinen asia? Itse en koiraa haluaisi edes maistaa. Jotenkin liian brutaalia näin länsimaisen ajattelun aivopesemälle.

Eli otsikkoa mukaillen koira - onko ihmisen paras ystävä myös kulinarisesti?
 
Viimeksi muokattu:

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Kun en itse varsinainen koirien suuri ystävä ole, niin kysyisin tätä ketjua seuraavilta, että vaikka se teidän oma pikku fifinne on niin ihq, niin pystyisittekö vaikkapa Kiinassa syömään koiraa? Kun siellähän se on ihan laillista ravintoa. Mienaan vain, että ulottuuko koirarakkaus niin syvälle tumakkeisiinne, ettei koira ruokana voisi olla ainakin kokeilunarvoinen asia? Itse en koiraa haluaisi edes maistaa. Jotenkin liian brutaalia näin länsimaisen ajattelun aivopesemälle.

Lyhyt vastaus kysymykseen on, ehdoton ei. En myöskään suostu koskaan lähtemään kiinaan, tämän ja ihmisoikeuksien puuttumisen vuoksi. Joo tiedän, on ehkä vähän tyhmää, mutta koko maa kuvottaa aika pitkälti ja monella tapaa meikäläistä. Toinen maa on sitten romania, johon en siis suostu ikinä matkustamaan, mutta se on jo ihan eri asia.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
En jaksanut sen enempää ketjua tonkia ja uskoisin, että on ollut täällä esillä, mutta kysynpähän uudestaan kuitenkin.

Eli minulla on ollut lapsesta asti haaveena hankkia itselleni Saksanpaimenkoira. Uskollinen kaveri lenkeille ja muutenkin elämään. Olen kuitenkin nuori opiskelija ja olen muuttamassa lähitulevaisuudessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jokainen voi kuvitella minkä kokoisissa asunnoissa voi opiskelija pahimmillaan joutua asumaan. Teenkö siis väärin koiraa kohtaan, jos otan sen asumaan kaksioon tai jopa pahimmillaan yksiöön? Onko koira onneton tilan puutteen vuoksi vai merkitseekö esimerkiksi ulkoilu Susikoiralle enemmän?

Kuinka vaikeaa Saksanpaimenen koulutus on ja kuinka paljon sille pitää uhrata aikaa. Olen erittäin eläinrakas ja pitäisin koirastani varmasti hyvää huolta, mutta nyt kaipaankin neuvoja Saksanpaimenten omistajilta, jos niitä täällä on.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Teenkö siis väärin koiraa kohtaan, jos otan sen asumaan kaksioon tai jopa pahimmillaan yksiöön? Onko koira onneton tilan puutteen vuoksi vai merkitseekö esimerkiksi ulkoilu Susikoiralle enemmän?

Kuinka vaikeaa Saksanpaimenen koulutus on ja kuinka paljon sille pitää uhrata aikaa. Olen erittäin eläinrakas ja pitäisin koirastani varmasti hyvää huolta, mutta nyt kaipaankin neuvoja Saksanpaimenten omistajilta, jos niitä täällä on.
Osaan vastata ensimmäiseen kysymykseen. Koira on siellä, missä omistajakin eikä isokaan koira kaipaa omaa huonetta. Mielestäni voit ottaa koiran, kunhan teillä molemmilla on tilaa seistä lattialla samaan aikaan ja koiran pedille löytyy rauhaisa paikka. Eivät koirat sisällä lenkkejä juokse vaan pääosin lötköttävät paikallaan omistajan vieressä/jaloissa rapsuteltavana tai puruluuta puremassa. Yleinen (ja turha) oletus on, että iso koira tarvitsisi jotenkin valtavan läänin. Eri asia on sitten se, jos koiria on useampi, sillä hermostuuhan ihminenkin jos pitää jatkuvasti olla kylki kyljessä jonkun kanssa.

Saksanpaimenkoirista en osaa sanoa muuta kuin sen, että palveluskoirana se tarvitsee hyvän peruskoulutuksen. Jos sakemannin hommaat, niin ehkä sinun kannattaisi liittyä rotujärjestöön. Niillä on yleensä omia koulutus- ym. sessioita.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli minulla on ollut lapsesta asti haaveena hankkia itselleni Saksanpaimenkoira. Uskollinen kaveri lenkeille ja muutenkin elämään. Olen kuitenkin nuori opiskelija ja olen muuttamassa lähitulevaisuudessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jokainen voi kuvitella minkä kokoisissa asunnoissa voi opiskelija pahimmillaan joutua asumaan. Teenkö siis väärin koiraa kohtaan, jos otan sen asumaan kaksioon tai jopa pahimmillaan yksiöön? Onko koira onneton tilan puutteen vuoksi vai merkitseekö esimerkiksi ulkoilu Susikoiralle enemmän?

Alamummo on oikeassa siinä, että ei koira kummoista tilaa tarvitse. Koira turhautuu yleensä aktiviteetin puutteesta.

Jos olisin sinä, niin miettisin enemmänkin seuraavia kysymyksiä.

Riittääkö sinulla todella aika opiskelijaelämän ohessa hoitaa koiraa? Oletko valmis rajoittamaan sosiaalielämääsi koiran takia? Oletko koiran yksinhuoltaja vai onko opiskelupaikkakunnalla joku joka voi auttaa koiran hoitamisessa? Riittääkö rahat vai joudutko käymään töissä opiskelun ohessa? Mieti tarkkaan, niin et tee harharatkaisua.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Komppaan edellisiä myös.

Isokin koira menee oikein hyvin kerrostalossa ja monesti sielläkin sen päivisin käyttämä liikkumistila rajataan esim olohuoneeseen ja eteiseen.

Huomattavasti tärkeämpää on se että koiralla on tekemistä ja paljon ulkoilua.

Esimerkiksi Saksanpaimenkoira tarvitsee jo vähintään noin pari tuntia ulkoilua päivässä tai tunnillakin voi pärjätä jos sen tekee jossain koirapuistossa "täydellä teholla".
Tottelevaisuuskoulutus on erityisen tärkeä. Yhtälö, huonosti koulutettu ja ali ulkoilutettu tekee koirasta yliaktiivisena(ylienergisenä) erittäin hankalan jopa vaarallisen.

Tämä voi kuullostaa paasaukselta, mutta toivon koiran hankkimista suunnittelevilta ihmisiltä että miettikää useamman kerran mikä rotu teille sopii ja oletteko valmiita ison koiran hankintaan, vastuuseen ja tiukkaan koulutukseen.
Itse olen valitettavan useasti törmännyt pk-seudulla huonosti koulutettuihin palveluskoiriin mitä on vielä pidetty vapaana. Vastuu omistajalla on todella suuri.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Täällä on myös yhtälö pieni kämppä + iso(hko) koira = toimii.

Koiran virkaa meillä suorittaa lammas- ja karjakoiriin lukeutuva partacollieuros. Se viihtyy oikein hyvin 45 neliön kaksiossamme. Se saa viikoittain 10-15 tuntia reipasta liikuntaa ute på gården. Ruoka maistuu hyvin ja ruoansulatus toimii. Akut tosin latautuvat vähän liiankin hyvin 8 tunnin yksinolosessioiden aikana. Eläin pomppii kenguruna ja raatelee leikkikalujaan, kun isäntä/emäntäväki saapuu himaan.

Siitä ihmeellinen koira se on, että se ei hauku innostuksissaan. Ikävä kyllä se pitää helvetinmoisen metelin, kun postilaatikosta tipahtaa jotakin. Tätä ennen pidetään minuutin-parin murinatuokio.

Olen liimannut ulko-oveen lappusen Kalevan jakajalle, jossa kehotan tätä jättämään lehden ovimaton päälle. Näin 0200-0400 hrs -herätykset ovat loppuneet. Mutta se paha aamupäivän postiljooni!
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Komppaan edellisiä myös.

... ja sitten vielä sellainen asia, että ensimmäiseksi koiraksi ei välttämättä kannata hankkia Saksanpaimenkoiran pentua, varsinkaan urosta, jollei oikeasti osaavia ihmisiä ole käden ulottuvilla tarvittaessa. Isokokoisen palveluskoiran kouluttaminen kun ei tosiaankaan ole verrattavissa naapurin Fifin satunnaiseen leikittämiseen.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Hyviä vastauksia kaikilta. Oli lohdullista kuulla, että se asunnon koko ei ole ratkaiseva.

Olen kuitenkin harkinnut asiaa ja tullut nyt siihen tulokseen, että en ainakaan vielä muutamaan vuoteen tätä unelmaa toteuta. Hoitajia koiralle esimerkiksi pk-seudulle muuttaessani kyllä löytyisi ja yksi jopa sellainen, joilla on aiempaa kokemusta saksanpaimenkoirasta. Muutan näillä näkymin tyttökaverin kanssa asumaan yhteen ja hänelläkin on kokemusta koirista.

Yksin en siis koirani kanssa jäisi, mutta toisaalta haluan taata kaikista parhaimmat olosuhteet koiralle ja yksiö, kiireinen elämänrytmi ja muut velvoitteet eivät ole ne parhaat mahdolliset olosuhteet koiralle. Tunti tai parikin voisi jopa jäädä koiran ulkoluttamiseen, mutta toisaalta tulisi varmasti myös päiviä, jolloin tuo aika olennaisesti lyhenisi.

Siis otan todennäköisesti saksanpaimenkoiran jossain vaiheessani elämääni, mutta vielä ei ole sen aika. Se aika tulee kuitenkin vielä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös