Koira – ihmisen paras ystävä

[12961]

Pitänee tulostaa lappuja että ulostus kielletty jos sillä mitään vaikutusta on.

Joskus aikanaan tulostin kämpän edustalle lappuja ”varo, nähty myrkytettyjä makupaloja”.

Alkoi koiranomistajat vältellä meidän edustaa ja paskan määrä väheni kummasti.

 

[Purkan Jauhaja]

Koiran eka uusivuosi nyt. Saas nähdä kuinka paljon raketit pelottaa. Ajatus oli käydä päivällä koirapuistossa riehumassa ja sitten pötkötellä loppuehtoo.

Edellinen koira pelkäsi raketteja aika paljon, mutta tämä nykyinen tuntuu rohkeammalta yksilöltä. Kesällä naapurissa oli räjäytystyömaa eikä tuo oikein niitä pamahduksia noteerannut, mutta jos joku tamppaa pihalla mattoja niin se ärsyttää ja alkaa haukkuminen.

 

[kharon]

Koiran eka uusivuosi nyt. Saas nähdä kuinka paljon raketit pelottaa. Ajatus oli käydä päivällä koirapuistossa riehumassa ja sitten pötkötellä loppuehtoo.

Edellinen koira pelkäsi raketteja aika paljon, mutta tämä nykyinen tuntuu rohkeammalta yksilöltä. Kesällä naapurissa oli räjäytystyömaa eikä tuo oikein niitä pamahduksia noteerannut, mutta jos joku tamppaa pihalla mattoja niin se ärsyttää ja alkaa haukkuminen.

Ensimmäinen kokemus on se ratkaisevin. Meillä oli myös rohkea mitään pelkäämätön koira. Joku laukaisi raketin sen nenän edestä, jota sitten vähön säpsähti. Myöhemmin koitettiin vielä totuttaa koiraa viemällä se lenkille pahlmpaan aikaan, joka oli iso virhe, lopputuloksena pentu pissasi rouvan syliin.

Nykyään uusivuosi vietetään mökillä..

 

[Purkan Jauhaja]

Ensimmäinen kokemus on se ratkaisevin. Meillä oli myös rohkea mitään pelkäämätön koira. Joku laukaisi raketin sen nenän edestä, jota sitten vähön säpsähti. Myöhemmin koitettiin vielä totuttaa koiraa viemällä se lenkille pahlmpaan aikaan, joka oli iso virhe, lopputuloksena pentu pissasi rouvan syliin.

Nykyään uusivuosi vietetään mökillä..

Meillä kävi edellisen koiran kanssa juuri tuo huono ensimmäinen kokemus. Joskus Syksyllä iltalenkin aikaan oli kaupungilla ilotulitus mistä en tiennyt, niin eiköhän satuttu just käveleen ohi kun ilotulitus alkoi.

 

[Jannacci]

Olen helpottunut, että Niilon ei tarvinnut enää uutta vuotta kestää. Pelkäsi paljon pauketta ja vaikka pari rauhoittavaa pilleriä annettiin joka uusi vuosi, niin silti tärisi peloissaan sängyn alla. Voin suositella kaikille koiranomistajille, että samalla kun käytätte koiran eläinlääkärillä vuositarkastuksessa, niin pyytäkää eläinlääkäriä kirjoittamaan resepti rauhoittavia uudeksi vuodeksi. Ihan kaiken varalle. Koiran on kyllä helpompi olla, kun ei pelota niin paljon kuin ilman rauhoittavia.

 

[Delter]

Uudenvuoden rakettipaukkeeseen olen itse käyttänyt reseptinä kovana soivaa musiikkia. Ei mitään älytöntä mäiskettä, koska ei sekään varmasti koiraa tai kaksijalkaista pidemmän päälle miellytä, mutta sellainen semiluja desibelitaso, jonne et normi-iltana tohtisi ääntä nostaa.

Toiminut aika hyvin tässä taloudessa. Asumme kerrostalossa, joten puolenyön jälkeen kovana pauhaava musiikki saattaa tietenkin naapureita hieman häiritä. Mutta jos uudenvuoden jylinässä juuri liikakova musiikki saa jonkun hermostumaan, niin itkeköön itsensä uneen. Tämä on se ilta/yö kun aion olla todella itsekäs, koiran etu edellä mennään.

Iltapäivästä luonnollisesti hiukan pidempi lenkki.

Niin ja kielletään raketit. Pliis.

 

[Purkan Jauhaja]

Uudenvuoden rakettipaukkeeseen olen itse käyttänyt reseptinä kovana soivaa musiikkia. Ei mitään älytöntä mäiskettä, koska ei sekään varmasti koiraa tai kaksijalkaista pidemmän päälle miellytä, mutta sellainen semiluja desibelitaso, jonne et normi-iltana tohtisi ääntä nostaa.

Toiminut aika hyvin tässä taloudessa. Asumme kerrostalossa, joten puolenyön jälkeen kovana pauhaava musiikki saattaa tietenkin naapureita hieman häiritä. Mutta jos uudenvuoden jylinässä juuri liikakova musiikki saa jonkun hermostumaan, niin itkeköön itsensä uneen. Tämä on se ilta/yö kun aion olla todella itsekäs, koiran etu edellä mennään.

Iltapäivästä luonnollisesti hiukan pidempi lenkki.

Niin ja kielletään raketit. Pliis.

Varmaan samalla reseptillä koitetaan mennä täälläkin. Onneksi asutaan uudessa kerrostalokämpässä, eli äänieristys on varsin hyvä. Ilta menee ruokaa laittaessa ja siinä yhteydessä on hyvä laittaa musat kovalle. Yöllä voi sitten huudattaa lätkää telkkarista.

 

[kharon]

Yöllä voi sitten huudattaa lätkää telkkarista.

Tästä tuli mieleen, että meidän koira luimistelee aina jääkiekkopelien aikana, varsinkin jos Mertaranta selostaa. Varmaan aistii omistajasta jännityksen ja ärtymyksen Mertarannan puhetta kohtaan :D

 

[Rod Weary]

Tästä tuli mieleen, että meidän koira luimistelee aina jääkiekkopelien aikana, varsinkin jos Mertaranta selostaa. Varmaan aistii omistajasta jännityksen ja ärtymyksen Mertarannan puhetta kohtaan :D

Koira kokee tilanteen vaaaaaaralliseksi.

 

[Alamummo]

Olen ihmetellyt koirassamme sitä, että miten se on oppinut reagoimaan joka kerta ihmisen itkuun tai miten tällainen voi tulla luonnostaan? Aina kun telkkarista kuuluu itkua, koira herää sikeimmästäkin unesta, valpastuu ja alkaa tarkkailemaan mistä itku kuuluu. Ei se reagoi samalla tavalla esim. nauruun, huutoon, musiikkiin ym. Näin ollut siis aina eikä se ole meidän kautta asiaa mitenkään oppinut.

Toinen meidän vinttikoiristamme reagoi alusta alkaen vauvan itkuun. Meillä ei itsellämme vauvaa ollut sen elinaikana, mutta kadulla kun tuli vastaan joku, joka työnsi itkevää pienokaista rattaissa tai vaunuissa niin Selman huoli oli melkoinen. Se piipitti itsekin ja halusi kurkistaa, että mikä lapsella on hätänä. Samalla se vilkuili rattaiden / vaunujen työntäjää malliin, että "Tee jotain! Lapsi itkee!"

 

[Knox]

Meidän jo edesmennyt koira oli aivan uskomaton vauvan kanssa. Kun vauva meni päiväunille, meni koira samaan huoneeseen nukkumaan. Jos vauva nukkui eteisessä vaunuissa, nukkui koira eteisen lattialla.

Ja jumalauta jos vauva itki, eikä meistä kumpikaan ollut kymmenessä sekunnissa itkevän vauvan luona. Koira tuli haukkumaan että nyt on hätä, äkkiä äkkiä! Ehkä liikuttavin juttu oli, kun vauva itki eikä oikein rauhoittunut, niin koira toi vauvan lelun siihen viereen.

Jumalauta että koirat on hienoja eläimiä.

 

[Le Banner]

Näin vuoden vaihtuessa muistelen hiukan omaakin vuosia sitten edesmennyttä ja niin rakasta Remu ystävääni, joka pelkäsi raketteja ja pommeja aivan saatanasti, eikä tarpeille pystynyt menemään kuin reilusti uuden vuoden puolella, mutta jos yhtään pommia ei silloin räjähtänyt niin eipä paljon hätkähdellyt enää mokoma luppakorva. Nimestä vielä sen verran, että jos/kun koiran vielä hommaan niin nimeksi Cisse tai Albert. Keep on knocking!!

 

[sampio]

Otettiin pikkujannu tuohon pihalle hihnan päähän ja heiteltiin erinäisiä pikkupaukkuja pihalla. Alkuun pari perhosta, jotta saatiin kartoitettua vähän reaktioita, ja siitä sitten jonkin verran ääntä pitäviin. Isompia raketteja ei harrasteta, enkä nytkään halunnut haaskata pariakymppiä enempää, mutta vähän testimielessäkin ja itsellelleni koronavuoden päätteeksi vittuilen hommasin nämä.

Annoin ensin pienen etäisyyden päästä nuuhkia ja sitten tytär selitti kokoajan sille, mitä tapahtuu. Ei tuo kyllä ollut moksiskaan, enemmänkin olisi halunnut mennä haistelemaan pommien raatoja. Myöhemmin tyttö kävi vielä lenkillä sen kanssa ja vähän pelotti, mitä tapahtuu, kun aika tasainen jytke täällä maallakin on, mutta ei kuulemma mitään. Oli toki huomioinut lähimmät, mutta ei sen kummemmin kuin ohi ajavaa autoakaan. Sormet ristiin, että tämä olisi siedätyksenä riittävä.

 

[finnjewel]

Meillä myös ensikertalainen Uuden vuoden paukahtelujen suhteen.
Ei tunnu pelkäävän, enemmänkin hitusen ärsyyntyy. Haluaisi mennä antamaan niille opetuksen.

 

[Via Dolorosa]

Meidän labbis on rätinään ja paukkumiseen niin tottunut, ettei tarvitse onneksi uutta vuotta stressata hänen suhteen.

Koiraketjussa kun ollaan, niin kai tämän paukapään kuvankin voi tänne laittaa, missä hän on lempipuuhassaan. Kerjäämässä ruokaa.

 

[sampio]

Btw. onko teidän karvakavereilla tapana vetää hepuleita pesun jälkeen? Meillä on vakio, että varsinkin kunnon pesun jälkeen jamppa ravaa ympäri kämppää ja nakkelee lelujaan ympäriinsä. Kesällä teki samaa ulkona ilman pesuakin, eli jäätäviä ralleja kesken leikin tms. Näin sisätiloissa laukaisijana on tuo pesu. Hupaisan näköistä, ja kun tilaa on, niin ravatkoon.

 

[Introexpertti]

Avena Sativaa on täällä tänään karvakuono jälleen vetänyt. Eihän se täysin rauhoita, mutta namupalloo pyörittelee ja muutenkin vieressä makoilee tärinättä. Ilman ois aivan toisin eli vahva suositus.

 

[Imagined]

Oulussa paukkuu yllättävän vähän. Koirakin nukkuu omalla petillään aivan rauhassa..

 

[Rautapohkeet]

Btw. onko teidän karvakavereilla tapana vetää hepuleita pesun jälkeen?

Lapsuudenkodin koira ainakin sai hepulit aina peseytymisen jälkeen. Vaikkakaan suihkussa ei olisi halunnut ikinä käydäkään. Todella surkean ilmeen ja olemuksen veti aina päälle, kun suihkuun häntä raahattiin. Vaan suihkutuksen (ja kuivauksen) jälkeen alkoi ns. hullunkohtaus. Täyttä ravia ympäri kämppää ja leluja suuhun ja ravistelua näille. Tätä operaatiota kesti tilanteesta riippuen minuutista viiteen minuuttiin. Samoin kävi myös kesäisin mökillä, kun karvakaveri kävi omatoimisesti tai kannettuna uimassa. Hepulit oli taattu. Vauhtia ja tilanteita riitti. Ei tuota poiskaan saanut kitkettyä millään, niin loppuun asti nuo hepulit peseytymisen/uimisen jälkeen kuuluivat kuvaan. EIkä siinä mitään. Hyvä olohan koiralle siitä tuli, kun sai viilentyä ja peseytyä. Jännä vain, että sitä syy-seuraus suhdetta tuo ei ikinä tuntunut tajuavan. Meinaan siis että olisi kuvitellut, että olisi mielellään tullut suihkuun, kun niin hyvä olo sen jälkeen tuntui aina tulevan. Mutta mistäs näistä tietää. Pääasia että riemua riittää.

 

[Timbit]

Meidän kelpiellä oli nyt seitsemäs uusivuosi. Pentuna ja nuorena ei pahemmin reagoinut paukkeeseen, paitsi jos tarpeeksi lähellä pamahti niin yritti mennä ikkunaan katsomaan, että mikäs tuo oli. Puolitoista vuotta sitten keväällä säikähti mopon pakoputken pamahdusta, ja sen jälkeen oli todella arka kovia ääniä ja moottorin pärinää kohtaan. Pahimmillaan yritti tehdä u-käännöksen jo pihassa kävelylle mennessä, jos jostain kuului moottorin ääni. Suhtauduttiin kuitenkin tilanteeseen koko ajan rauhallisesti, eli itse ei reagoitu niihin ääniin, eikä voivoteltu tai komenneltu koiraa niissä tilanteissa. Hiljalleen tuo on sitten päässyt siitä arkuudesta eroon. Eilen illalla oli selvästi surkeana paukkeen takia, muttei pyrkinyt piiloon tai uikuttanut tai näyttänyt muutenkaan olevan isosti peloissaan. Meitä ihmisiä välillä mulkoili moittivasti, että miksi ei tehdä noille äänille mitään.

 

[Surukuku]

Meillä meni tämä vuodenvaihteen paukuttelu ihan ilman sen kummempia pelkotiloja. Molemmat koirat viihtyivät ulkona ihan normaaliin malliin, lansu-tyttö ilm. kuljeskeli hieman enemmän talon ympäristössä ja pystiffi-tyttö tapansa mukaan veteli hirsiä takakuistin matolla tuntikausia häiriintymättä paukkeesta sen isommin. Toki, meillä nyt ei ole ihan lähinaapurustoa ammuskelemassa, mutta kilometrin säteellä kuitenkin.

 

[Tombe76]

Koirasta luopuminen on aina ikävä juttu. Niitä on ehtinyt tässä 45v aikana kokea monta kertaa, viimeksi viime vuonna. Onneksi myös niitä positiivisia juttuja, jotka antavat piristystä tähän harmaaseen korona-arkeen.

Huomenna näihin aikoihin Samppa - Jack Russell on saanut kaveriksi sisarenpoikansa, jolla rupeaa se 8vk olemaan mittarissa. Sitten onkin taas ihmettelemistä, kun junnu on parrassa kiinni. Nää ensitapaamiset on melko jännittäviä, mutta ei siihen yleensä kauan mene kun ollaan samaa laumaa.

 

[Purkan Jauhaja]

Hyvin meni vuoden vaihtuminen täällä. Päivällä pari tuntia koirapuistossa, niin tuo 10kk ikäinen akka oli vielä ihan poikki seuraavanakin päivänä. Vähän tuo ihmetteli ja haukkui paukahduksille, mutta ei vaikuttanut pelokkaalta.

Isoin ongelma koiralle oli se kun halusi parvekkeelle nukkumaan (Samojedit viihtyy hyvin viileässä), mutta ei tuota uskaltanut sinne vielä päästää.

 

[Johnny B. Goode]

Voihan perse. Naapurin ukolta kuali koira eilen. Se oli sille henki ja elämä. Se oli täys rapadeeku aikanaan. Raitistu sitten, ryhdistäyty ja otti tessun. Ei juanu pisaraakaan sinä aikana, olisko ollu vajaa 15v. toivottavasti ei veli lankee uudestaan. Se vois olla kohtalokasta...

 

[Knox]

Kyllä koiraton elämä on perseestä. Vaikka monta kertaa kirosin tiettyjä asioita mitä koiran kanssa tulee, niin kyllä ne on vaan niin mahtavia otuksia. Eilen kävin yksin metsässä kävelemässä, ja se oli ihan nollatason touhua.

Nyt ei tarvitse olla ilman koiraa. Pentu on pyörinyt jaloissa pari viikkoa, ja onhan tämä taas melkoista menoa. Ja vaikka tuo varsin suloinen tapaus on, niin onhan tämä myös välillä varsin hermoja kuluttavaa touhua.

Meinasi aamulla tulla paska housuun, kun koira vaani oven takana, ja loikkasi pimeästä jalkaan kiinni. Onneksi nämä jää kohta pois, mutta silti.