Koira – ihmisen paras ystävä

[Tuen Vety]

Ok, pitäköön koiransa, mutta omilla tonteillaan. Ilman, että harrastukset muuttavat verovaroin kustannetut kevynliikenteenväylät paskaränneiksi.

Onko joku Musti vienyt naisesi?

 

[Geezer]

Onko joku Musti vienyt naisesi?

Jaa? Tämä ketju liityykin siis zoofiliaan?

 

[Alamummo]

Mites muuten onko täällä porukka harrastanut verijälkeä koiriensa kanssa? Itse olen nyt muutamia helppoja jälkiä tehnyt koirani kanssa ja selkeästi tuntuu koira asiasta nauttivan. Jännä myös huomata miten paljon energiaa koiralta menee tuohon verijäljestykseen.

Itselläni ei ole metsästykoiraa ja tämä on ihan pelkkänä harrastuksena sohvaperuna koiralle. Suosittelen tutustumaan aiheeseen ja itsekin voin lisää kertoa, jos jotakuta kiinnostaa.

Tarkoitat varmasti mejä-jälkeä? Kun toinen mäyriksistäni oli vielä nuori, kävin sen kanssa muutaman kerran paikallisen kerhon järjestämissä harjoituksissa. Käsittämätöntä, miten tarkka nenä koiralla voi olla. Vaikka ei ollut koskaan aiemmin jäljestänyt niin tiesi heti, mitä sen pitää tehdä. Liina ojossa mentiin koko jälki läpi. Pari pummia tuli vasta-alkajalle lähinnä makuupaikoilla, ei oikein meinannut löytää jälkeä uudelleen. Ihan kivaa hommaa oli, mutta autottomalle ihmiselle vähän hankalaa, kun jäljet tehtiin korpeen ja itse piti siihenkin osallistua.

 

[Oijennus]

Tarkoitat varmasti mejä-jälkeä? Kun toinen mäyriksistäni oli vielä nuori, kävin sen kanssa muutaman kerran paikallisen kerhon järjestämissä harjoituksissa. Käsittämätöntä, miten tarkka nenä koiralla voi olla. Vaikka ei ollut koskaan aiemmin jäljestänyt niin tiesi heti, mitä sen pitää tehdä. Liina ojossa mentiin koko jälki läpi. Pari pummia tuli vasta-alkajalle lähinnä makuupaikoilla, ei oikein meinannut löytää jälkeä uudelleen. Ihan kivaa hommaa oli, mutta autottomalle ihmiselle vähän hankalaa, kun jäljet tehtiin korpeen ja itse piti siihenkin osallistua.

Nyt en ole varma mitä tarkoitat mejä-jäljellä. Täällä meillä päin on puhuttu vain verijäljestä. Eli tehdään laimennetusta naudanverestä yhtämittainen verijälki metsään jota koira lähtee jäljestämään ja lopussa on palkkio.
Vaikeutusta haetaan sitten katkoilla, mutkilla, veren vanhentamisella jne.

Se hajuaisti on kyllä jotain käsittämätöntä. Toista kertaa tehtiin jälkeä ja siinä oli toiselle koiralle tehty oma ja meidän koiralle oma. Käytiin jäljestämässä ensiksi meidän oma jälki ja sitten meidän koira halusi jäljestää heti perään sen toisenkin jäljen ja meni sen vielä lopusta alkuun eli periaatteessa kohti heikkenevää hajua.
Jonkin verranhan tuossa joutuu liikkumaan, mutta kyllähän verijälkeä voi tehdä jopa muuallakin kuin metsässä. Toki metsässä se on mieluisinta sekä koiralle että itselleen, kun saa rauhassa mennä.

 

[Alamummo]

Mejä = metsästyskoirien jälkikoe. Samasta asiasta puhutaan.

Me teimme jäljen edellisenä päivänä ja se tapahtui töppäämällä naudanvereen kastettu sieni aina sopivin välein maahan. Makuupaikkoihin kaadettiin verta ja sitten potkittiin maata ja lehtiä päälle. Katko oli muutaman metrin harppaus ja jäljessä oli muistaakseni kaksi tai kolme mutkaa. Lopussa oli "kaato" eli jäniksen jalka, joka koiran piti jollain tavalla noteerata. Omani nuuhki ja vonkui, jonkun toisen uros kusi jalan päälle.

 

[Oijennus]

Mejä = metsästyskoirien jälkikoe. Samasta asiasta puhutaan.

Me teimme jäljen edellisenä päivänä ja se tapahtui töppäämällä naudanvereen kastettu sieni aina sopivin välein maahan. Makuupaikkoihin kaadettiin verta ja sitten potkittiin maata ja lehtiä päälle. Katko oli muutaman metrin harppaus ja jäljessä oli muistaakseni kaksi tai kolme mutkaa. Lopussa oli "kaato" eli jäniksen jalka, joka koiran piti jollain tavalla noteerata. Omani nuuhki ja vonkui, jonkun toisen uros kusi jalan päälle.

Samaa asiaa kyllä. Meillä kun ei ole metsästys koira (glenn of imaalinterrieri), niin tämä on enemmänkin koiran aktivointia. Ollaan niin alussa, että jälki on vielä yhtenäinen. Vaikeutuksia on polun ylitykset jne. Jatkossa sitten ruvetaan tekemään kulmaa ja katkoja. Mielestäni erittäin helppo ja vaivaton tapa saada koiralle aktiviteettia. Siinä samalla saa myös itse jännittää miten koira onnistuu. Jos ei onnistu, niin sitten ei voi mitään. Koiraahan ei saa tässä pakottaa eikä neuvoa millään tapaa, vaan koira tekee kaiken itse.

 

[Alamummo]

Mejä-koe tuo on varmaan sen takia, että jotkut rodut (joukossa nykyään kai myös muitakin kuin metsästyskoiria) voivat saada käyttövalion (tai onkohan nykyään jälkivalio) arvon kokeissa. Lähtökohtaisesti kaikilla koirilla on hyvä hajuaisti ja ne nauttivat nenänsä käytöstä.

Glenni on muuten mainio koira! Funtsittiin itsekin sellaisen hommaamista ennen kuin meille tuli noita rescuekavereita. Osaako teidän koiranne istua pyllynsä päällä etutassut ilmassa? Olen kuullut, että se on rodun erikoisominaisuus ja nähnyt kuviakin pötkylöistä istumassa kuin ihmiset.

 

[Oijennus]

Glenni on muuten mainio koira! Funtsittiin itsekin sellaisen hommaamista ennen kuin meille tuli noita rescuekavereita. Osaako teidän koiranne istua pyllynsä päällä etutassut ilmassa? Olen kuullut, että se on rodun erikoisominaisuus ja nähnyt kuviakin pötkylöistä istumassa kuin ihmiset.

Sitä ei osaa, tiedän kyllä mitä tarkoitat. Tekee kyllä jos jonkin näköistä, mm. leikki kuollutta käskystä jne.

Mainio koira on ollut (nyt 2 vuotias), jonkin verran vaivaa on kun nypitään se itse ja myös ko. rodulla on jonkin verran allergioita. Me olemme onneksi vielä niiltä pääosin säästyneet. Kovasti kasvattajat pyrkivät sisäsiittoisuutta karsimaan ja koko ajan mennään siinä asiassa parempaan suuntaan. Sisäsiittoisuushan johtuu pitkälti siitä, että rotu on melko harviainen Suomessa.

Meillä on uros ja nuo kyllä pitävät puolensa myös isompien koirien kanssa tarpeen tullen. Koiralla massaa n. 17 kiloa ja aika lailla pelkkää voimaa. Hauskoja yksityiskohtia on myös se, että koira yleensä nukkuu selällään pallit kohti kattoa. Silloin tietää, että nyt se ainakin nukkuu. Leikeistä paras on kunnon painiminen, joten mustelmilta ei voi säästyä.

Helposti pystys suosittelemaan rotua, mutta siitä ei saa mitään juoksukaveria eikä sitä kyllä ihan pienimmät lapset voi edes ulkoiluttaa (käy luultavasti niin, että glenni ulkoiluttaa lasta). Pihastaan ja kukkapenkeistä huoltapitäville ei ehkä paras valinta. Lähtee meinaan kukat melko nopeaa ja paikalla on pelkkä monttu.

 

[Janiz80]

Se hajuaisti on kyllä jotain käsittämätöntä. Toista kertaa tehtiin jälkeä ja siinä oli toiselle koiralle tehty oma ja meidän koiralle oma. Käytiin jäljestämässä ensiksi meidän oma jälki ja sitten meidän koira halusi jäljestää heti perään sen toisenkin jäljen ja meni sen vielä lopusta alkuun eli periaatteessa kohti heikkenevää hajua.

Toisin sanoen, koirasi meni toisen koiran jättämien jälkien perässä reitin läpi?

En ole itse ollut kuin pari kertaa jälkiä tekemässä, mutta eikös tuossa pitäisi ainakin vuorokausi olla väliä jäljen tekemisestä, jotta sinne ei jää verijälkeä voimakkaampaa jälkeä ihmisestä, tai tässä tapauksessa toisesta koirasta..?

 

[Oijennus]

Toisin sanoen, koirasi meni toisen koiran jättämien jälkien perässä reitin läpi?

En ole itse ollut kuin pari kertaa jälkiä tekemässä, mutta eikös tuossa pitäisi ainakin vuorokausi olla väliä jäljen tekemisestä, jotta sinne ei jää verijälkeä voimakkaampaa jälkeä ihmisestä, tai tässä tapauksessa toisesta koirasta..?

Meni sen toisen koiran jäljen ensiksi läpi. Sen jälkeen tehtiin sille toiselle koiralle kokonaan uusi jälki, jonka se toinen koira sitten meni aikanaan.

Vedellä laimennettua verta ja odotusta alkuun noin tunti. Näin siis vasta-alkajan kanssa. Ajan myötä, kun koira oppii paremmaksi voi tätä aikaa pidentää ja mennä myös tuohon vuorokauteen.

Onhan metsässä myös muita hajujakin, mutta kummasti vaan koira hakee sen verijäljen. Myös polun ylityksissä on paljon muidenkin ihmisten hajuja keitä siellä metsässä liikkuu.

 

[Kayaker]

Minun nelikuukautinen mäyrikseni on jo pari kertaa kokeillut jäljestystä, ja molemmat kerrat meni todella hyvin. Viime kerralla en valitettavasti ollut itse mukana, kasvattaja vei sen jäljelle kun se kävi hänen luonaan yökylässä. Aletaan varmaan osallistumaan kilpailuihinkin kunhan tuota ikää tulee vähän lisää ;)

 

[Timbit]

Tuon yhden pellen eilinen trollausvyörytys on näköjään ulottunut tähän keskusteluun asti. Toivottavasti ei tapahdu uudelleen.

Kelpie on nyt puolisentoista kuukautta meillä asunut, ja hienoa aikaa on ollut. Todella sosiaalinen pentu, eli kaikkien koirien ja ihmisten luo pitäisi päästä - ja tätä luonnollisesti koitetaan kasvattaa koirasta pois. Tavoitteena on, että vain meidän luvallamme mennään morjenstamaan, ja muussa tapauksessa mennään ohi. Naapurustossa asuu paljon muita koiria, joten laaja kaveripiiri tuolle on jo tullut.

Toistaiseksi koettuja ongelmia:
- tykkäsi hyökkäillä lahkeisiin lenkin päätteeksi, saatiin loppumaan suihkupullon avulla
- haukkuu hännälleen kun ei saa sitä kiinni, pois kouluttaminen työn alla
- ei tule luokse jos on jotain kiinnostavampaa näkyvissä, niinkuin usein ulkona on. Koulutus tältä osin kesken.
- tietää, ettei saa olla keittiössä tai hypätä sohvalle, mutta usein "unohtaa".

Mennyt paremmin kuin odotettiin:
- sisäsiisteys, tortut vääntänyt sisälle vain kerran ja lätäköitä tulee alle yksi vuorokaudessa
- ruoka maistuu!
- ystävällinen ja kiltti luonne
- kontaktin saaminen helppoa
- ei ole syönyt kenkiä, sohvia, sähköjohtoja tai mitään muutakaan kiellettyä - vielä. Hampaidenvaihtoaika tosin alkaa vasta muutaman viikon päästä.
- osaa olla hienosti yksin, eli ei tee tuhojaan eikä naapureiden mukaan haukukaan.

 

[Geezer]

Tuon yhden pellen eilinen trollausvyörytys on näköjään ulottunut tähän keskusteluun asti.

Mikäli viittaat minuun pellenä (propsit nettirohkeudesta), niin olet aivan oikeassa. Tähän ketjuun kirjoittamisen osalta kyse oli tahallisesta, henkilöön kohdistuvasta provosointiyrityksestä, jonka taustaa on syytä valottaa.

Nuo kirjaittamani komentit olivat vastine tähän ketjuun kirjoittavan henkilön toisaalla laukomat kommentit, joissa hän kyseenalaisti "heikomman aineksen" lisääntymisoikeuden ja esitti lastenteon motiiviksi vanhempien halun levittää omaa geeniperimäänsä. Tämä tunnepuolen kokonaan sivuuttama geeni-letkautus sai minut kirjoittaamaan provosointimielellä eläinten pitämisestä leikkikaluina. Mikä muukaan jäisi lemmikin omistamisen tarkoitukseksi, jos tunne ja hyötynäkökulmat jäävät pois? Kuitenkin tämä henkilö kirjoittaa lutuisista hauvoista, joista jotkut osavat jopa istua pyllyllään "ihan kuin ihminen". "Paskajutut" ja verovaroinkustannetut kulkuväylät olivat puolestaan vastaus hänen kommentteihinsa lapsista yhteiskunnalle aiheutuvista kuluista.

Syy eiliseen oli siis silkka kyrpiintyminen tähän kaksijalkaiseen "rotuvalioon", ei siis trollailu huvin vuoksi. Vilpitön anteeksipyyntö heille, jotka kenties pahoittivat mielensä. Ja harmi, ettei kohde tarttunut aiheeseen.

Lisätäsmennyksenä mainittakoon, että eilinen ei myöskään kerro todellisesta suhtautumisestani koiriin, eikä heidän isäntiinsä tai emäntiinsä. Keväisin esiin pullahtava "paskakeskustelukaan" ei todellisuudessa kiinnosta minua pätkääkään, kuten ei myöskään jankutus parvekatupakoinnista tai vääntö nasta- ja kitkarenkaiden paremmuudesta.


Kissat ovat kuitenkin mukavampia kuin koirat ;)

 

[Timbit]

Mikäli viittaat minuun pellenä (propsit nettirohkeudesta), niin olet aivan oikeassa. Tähän ketjuun kirjoittamisen osalta kyse oli tahallisesta, henkilöön kohdistuvasta provosointiyrityksestä, jonka taustaa on syytä valottaa.

Kyllä, viittasin sinuun pellenä. Tosin nyt kun selvitit syitä tuolle käytökselle, niin huomaan, ettet olekaan pelle. Tosin eilen käyttäydyit kuin pelle, mutta se on eri asia. Vaikka en hyväksy käytöstäsi edes tuon syyn perusteella, enkä itse käyttäytyisi noin, niin ymmärrän, ettei se ollut trollausta trollauksen vuoksi. Joskus menee vati nurin ja sitten voi tapahtua mielenkiintoisia.

Nyt kun tuo paskakeskustelu tuli mainittua, niin oma kommentti: nykyään ne pois korjaamattomat pökäleet vituttaa paljon enemmän kuin aiemmin. Kun itse korjaa pois ne oman pennun vääntämät grillinakin kokoiset kääröt, ellei ne sitten putoa suunnilleen jonnekin ojanpohjalle tai läpitunkemattoman puskan keskelle, niin ihmettyttää, miten joku kehtaa jättää ne oman koiransa grillimakkaran kokoiset pötköt keskelle polkua. Juna, asema, kyytiin vai ei - kyllä te tiedätte.

 

[Geezer]

Kyllä, viittasin sinuun pellenä. Tosin nyt kun selvitit syitä tuolle käytökselle, niin huomaan, ettet olekaan pelle. Tosin eilen käyttäydyit kuin pelle, mutta se on eri asia. Vaikka en hyväksy käytöstäsi edes tuon syyn perusteella, enkä itse käyttäytyisi noin, niin ymmärrän, ettei se ollut trollausta trollauksen vuoksi. Joskus menee vati nurin ja sitten voi tapahtua mielenkiintoisia.

Jep, lapasesta lähti. Homma meni metsään siinä vaiheessa, kun seurasin ko. kirjoittajaa tähän ketjuun, ja siksi anteeksipyyntö.


Tulkitsen pahoittelut hyväksytyksi, josta kiitokset.

 

[Numero66]

Sitruunapantaa olen itsekin käyttänyt aikanaan mäyriksilläni, kun muuton jälkeen innostuivat metelöimään oudossa ympäristössä ja ulkoa kuuluvien rakennustyömaan äänien takia ja vuorotyössä ollut naapuri tuli soittamaan ovikelloa. Tällainen panta on hyvä keino provohaukkumiseen, mutta ahdistuneelle koiralle se ei ole paras tapa torjua haukkua vaan pikemminkin lisärangaistus yksinjäämisen lisäksi.

Tuli nyt hankittua semmoinen adaptil haihdutin koirien yksinolo treeniä tehostamaan ja koira rauhoittamaan. Saas nähä vieläkö näistä saa kunnon elukoita.

 

[Oijennus]

Jep, lapasesta lähti. Homma meni metsään siinä vaiheessa, kun seurasin ko. kirjoittajaa tähän ketjuun, ja siksi anteeksipyyntö.


Tulkitsen pahoittelut hyväksytyksi, josta kiitokset.

Täältä pahoittelut takaisin vittuilusta. Toivon kuitenkin, että jatkossa provosoit vaikka yyveellä ko henkilöä. Kukaan, kuten en minäkään voinut tietää mistä oli kyse.

 

[Andji]

Enpä olisi koskaan uskonut, että olisin näinkin kovin kiintynyt johonkin lemmikkiin, mutta viime yönä tajusin, miten paljon meidän saksanpaimenkoiramme minulle merkitsi. Tuo yhdeksänvuotias mummeli jouduttiin lopettamaan. Itkuhan siinä tuli, ja suru jatkuu vielä pitkään. Se oli minun elämäni paras koira, parempaa ei luultavasti tule.

Lepää rauhassa, rakas ystävä.

 

[Prof. Puck]

Enpä olisi koskaan uskonut, että olisin näinkin kovin kiintynyt johonkin lemmikkiin, mutta viime yönä tajusin, miten paljon meidän saksanpaimenkoiramme minulle merkitsi. Tuo yhdeksänvuotias mummeli jouduttiin lopettamaan. Itkuhan siinä tuli, ja suru jatkuu vielä pitkään. Se oli minun elämäni paras koira, parempaa ei luultavasti tule.

Lepää rauhassa, rakas ystävä.

Jaksamisia sulle! Ei sitä tunnetta voi käsittää, ennenkuin sen on itse joutunut kokemaan. Olihan se käsittämättömän karsea paikka viedä oma rakas koira eläinlääkärille nukutettavaksi.

Kyllä ne, koirat ja kuten varmaan monet muutkin lemmikit, pääsevät ihon alle, big time! Mun koira-kaveri saavutti aikanaan lähes 14 vuoden iän, joka kohtuu isokokoiselle koiralle oli jo kelpo luku. Yhdessä kuljettiin mun aikuistumisen ja itsenäistymisen vuodet, eli sain kaverin ollessani 18 vuotias ja siitä tosiaan vajaa 14 vuotta kuljettiin yhdessä. Koirani kuoltua mulla meni 2 vuotta, että ulkona piti kääntää päätä, kun näki samanrotuisen koiran tulevan vastaan, sen verta pahasti sattui. Siloin tuli vannottua, että toista kertaa en samaa myllyä käy vapaaehtoisesti läpi, koiran elämä kun on väistämättä sen verta lyhyt. Päätös on pitänyt, kunnes reilu vuosi sitten nuorempi tyttöni sai useamman vuoden viivytystaistelun jälkeen tahtonsa läpi ja hänelle hankittiin koira, joka noin nanosekunnissa varasti munkin sydämen vallattomalla olemuksellaan. Omaa koiraa en tosin vieläkään kykene hankkimaan, ei se tosin olisi muutenkaan mahdollista tähän elämäntilanteeseen...

 

[PeteX]

Olisi mukava tietää, mitä meidän Cavalieri (4 v.) näkee keittiössä, kun se tuijottaa sinne ja haukahtelee. Epäilemme, että se tuijottaa kelloa, mutta mitä ihmeellistä siinä kellossa oikein on. Tätä voi jatkua tunninkin ja yleensä koiramme ei juurikan hauku. Viimeksi eilen tämä show alkoi klo 22.00 jälkeen. Outo homma.

 

[Andji]

Koirani kuoltua mulla meni 2 vuotta, että ulkona piti kääntää päätä, kun näki samanrotuisen koiran tulevan vastaan, sen verta pahasti sattui.

Kotimatkani varrella olen usein nähnyt täysin samannäköisen sakemannin lenkillä, varmasti tulee samanlainen reaktio seuraavan kerran, kun sen näen.

Sen verran helpompaa tämä oli meikäläiselle, ettei tarvinnut olla mukana siinä itse lopettamistilanteessa. Koira oli tyttöystäväni kanssa reissussa, sen oli tarkoitus mennä eläinlääkäriin tyttöystävän kaverin klinikalle. Ironista. Toisaalta on myös helvetin surullista, etten saanut olla koiran kanssa viimeisiä hetkiä. Hyviä muistoja on kuitenkin niin paljon, että niitä miettimällä tästä selviää. Sitten joskus.

 

[Ektar]

Yleltä tuli tuossa pari päivää sitten Prisma dokumentti koirista. Yle Areenasta näkee dokumentin.

 

[Puoliveltto]

Löytyykös täältä ketään joka osaisi sanoa, mistä palvelus- ja pelastuskoiratoiminnassa käytettäviä ns. norjalaisrullia (= koiran kaulassa roikkuva oranssinen muovirulla) saisi ja mitä moiset suunnilleen maksavat?

(Linkki vie sivulle, jossa on kuvia ko. rullaa käyttävästä koirasta.)

 

[Stam1na]

Nyt tuli sitten tuossa keskiviikkona uusi perheenjäsen meille, kun Ranskan Bulldoggi poju Lemmy tuotiin viimein kotiin.

Täytyy kyllä sanoa että on näinä parina ensimmäisenä päivänä ollut kyllä uskomattoman rauhallinen ja kiltti kaveri. Kun edellisiin sekarotuisiin vertaa niin nehän kimpoilivat pari ensimmäistä päivää koko ajan ympäri kämppää, ja aiheuttivat yleistä kaaosta.

 

[Pekko Pelikaani]

Nyt tuli sitten tuossa keskiviikkona uusi perheenjäsen meille, kun Ranskan Bulldoggi poju Lemmy tuotiin viimein kotiin.

Täytyy kyllä sanoa että on näinä parina ensimmäisenä päivänä ollut kyllä uskomattoman rauhallinen ja kiltti kaveri. Kun edellisiin sekarotuisiin vertaa niin nehän kimpoilivat pari ensimmäistä päivää koko ajan ympäri kämppää, ja aiheuttivat yleistä kaaosta.

Meillä kanssa Ranskan pulla...mainio rotu. OK kokemusta rodusta vasta noin 3kk. Aivan mainio tapaus. Ihan kuin isäntänsä kova kuorsaamaan ja haisee pahalle. Kun koira haettiin meille oli se samantien kuin kotonaan.