Koira – ihmisen paras ystävä

[Cassu]

Me taas todettiin vanhempien kanssa että sakemanni-malinois sekotuspojat syö ihan mitä vaan. Ikää pikkumiehillä 5kk ja etikka on aivan ihanaa niistä. Joku anto neuvon aikoinaan että laittakaa etikkaa niin ei järsi huonekaluja ja kaivele kuoppia. Vanhempi koira maisto kerra etikkaa ja oppi, nuoremmat juo sen suurinpiirtein;) On noi koirat sitte vekkuleita otuksia;)

 

[Uleåborgir]

Me taas todettiin vanhempien kanssa että sakemanni-malinois sekotuspojat syö ihan mitä vaan. Ikää pikkumiehillä 5kk ja etikka on aivan ihanaa niistä. Joku anto neuvon aikoinaan että laittakaa etikkaa niin ei järsi huonekaluja ja kaivele kuoppia. Vanhempi koira maisto kerra etikkaa ja oppi, nuoremmat juo sen suurinpiirtein;) On noi koirat sitte vekkuleita otuksia;)

Partacollieilla on erikoinen maku. Ainakin meidän yksilöllämme.

Tavalliset raksut eivät maistu, mikäli niitä ei ole kyllästetty voisulassa. Maksalaatikko tipahtaa vasta kun on ruokkinut kädestä koiraa ja saanut herran vakuuttumaan, että eväs on syömäkelpoista. Normaalikoira vetää maksalaatikon folioineen päivineen.

Lisäksi koiralla on tapana vaatia ehdotonta ruokarauhaa. Kun sille pistää murkinan eteen, on paikalta poistuttava. Sitten se menee ruokakupille, nuuhkii ruokaa ja katsoo pitkään taakseen. Sen jälkeen se mahdollisesti alkaa ruokailla.

Mutta kun koiralle antaa oksennukselle haisevaa jauhettua lehmänmahaa niin hurtta syö sitä kuin hullu puuroa - ehkä niin onkin.

Viikonloppuna ongin eräästä järvestä särjen ja heitin sen elävänä koiralle ihmeteltäväksi. Ensin se kaapi kalaa ja säikähteli särjen hyppyjä pompahdellen taaksepäin aina kun särki sätki. Lopulta koira söi kalan raakana ja hyvältä näytti maistuvan. Pitänee hakea matokuuri apteekista...

 

[tompo]

Me taas todettiin vanhempien kanssa että sakemanni-malinois sekotuspojat syö ihan mitä vaan. Ikää pikkumiehillä 5kk ja etikka on aivan ihanaa niistä. Joku anto neuvon aikoinaan että laittakaa etikkaa niin ei järsi huonekaluja ja kaivele kuoppia. Vanhempi koira maisto kerra etikkaa ja oppi, nuoremmat juo sen suurinpiirtein;) On noi koirat sitte vekkuleita otuksia;)

Suosittelen käyttämään Tabascoa. Itse kokeilin gööttini kanssa kaikkea hapanta ja johan herra tykkäsi nuolla kaikkea mahdollista mihin oli hapanta laitettu. Nyt on tabascoa käytelty eikä mihinkään ylimääräiseen hampaitaan upota.

 

[Nurmijärven Peto]

Pakko osallistua tähän keskusteluun aiheesta mitä koirat syövät. Perheemme venakko on varsinainen hedelmän ja vihannesten ahmija. Se syö omenoita, kurkkua, tomaattia, porkkanaa, salaattia ja appelsiinia. Pääruokana on kuitenkin koiran kuivamuona ja lisukkeena maksa-tai makaroonilaatikko.

 

[Turder]

Serkkujen sekarotuinen koira on myös kaikkiruokainen. Näin loppukesällä uppoaa omenat pihan puista, marjat (mansikat, karviaiset, vadelmat, viinimarjat) ja porkkanat normaalin koiraruokavalion lisäksi. Karviaiset vaatii suuremmalta osin ihmisapua piikkien takia mutta esim. porkkanat nousee maasta kätevästi etuhampailla. Vastaavasti äitin petit basset griffon vendéen on todella nirso ruoasta ja syö oikeastaan vain raksuja ja lihaa. Ja sekin vaatii oman ruokarauhan ja usein pitää oikein sanoa, että syö nyt niin sitten alkaa vasta syömään.

 

[lunar]

Meidän koiran suosikkiherkkua on kanssa kaikenlainen pupunruoka. Kun porkkanasta leikkaa veitsellä leikkuulautaa vasten kannan pois, kuulee koira toimenpiteestä syntyvän napsahduksen ja ryntää heti paikalle.

 

[Salama15]

Kotosalla Schipperke (3 v. / FIN, EST, LIT, LAT & KANS MVA) ja Bostoninterrieri (2 v.), molemmat uroksia joiden kanssa emäntä harrastaa agilityä ja näyttelyissä keimailua.

Äijien herkkusafkaa ovat ns. barf-eväät, eli raakaravinto => perus-jauheliha, jauhettu naudan maha, Neu, Alt jne. ja sekaan hiukka nappulaa (pääasiassa Eaglea) & viiliä / piimää... Ravintoarvot kohdillaan, vatsa toimii kuin junan vessa, lihaksisto pysyy kunnossa ja karva kiiltää (tähän vaikuttaa parhaiten ehkä satunnaiset lohiöljy-kuurit)!

 

[tompo]

Äijien herkkusafkaa ovat ns. barf-eväät, eli raakaravinto => perus-jauheliha, jauhettu naudan maha, Neu, Alt jne. ja sekaan hiukka nappulaa (pääasiassa Eaglea) & viiliä / piimää... Ravintoarvot kohdillaan, vatsa toimii kuin junan vessa, lihaksisto pysyy kunnossa ja karva kiiltää (tähän vaikuttaa parhaiten ehkä satunnaiset lohiöljy-kuurit)!

Itsekin olen syöttänyt vajaa 16 viikkoselle pennulle silkkaa raakaa jauhelihaa yms kaikkea vastaavaa, piimän ja viilin lisäksi. Ja tietysti nappuloita. Vatsa toimii todella hyvin. Suosittelen. Kasvattaja aloitti tämän kuurin ja eipä paljoa mädät kalat tai muut vastaavat tuotteet haitannut vatsan toimivuutta.

 

[Seppis]

Meillä on 3 vuotias Bostoninterrieri (Figo), jonka kanssa muija käy agilityssä ja tokossa. Ennen Bostonia minulla oli karkeakarvainen mäyris (Roi) josta aika jätti viime suvena, mutta tarkoitus olisi hankkia Figolle kaveri vielä tämän vuoden kuluessa.

Kyllä koira on ihmisen paras ystävä. Ei ole mikään sen rentouttavampaa kuin lähteä koiran kanssa temmeltämään stressaavan työpäivän jälkeen.

Osaako teidän koiranne mitään spesiaalitemppuja? Koiramme ennätys ilmapallopomputtelussa on 18!!

 

[tompo]

Osaako teidän koiranne mitään spesiaalitemppuja? Koiramme ennätys ilmapallopomputtelussa on 18!!

Koiramme osaa helv**in hyvin pummata omaa ruokaansa! Aamuisin saattaa esiintyä pientä sutimista, kun on liian kova nälkä. Näistä asioista sitten käymme keskusteluja välillä.

Toinen spesiaalijuttu, minkä koira on itse oppinut on "keilaaminen nenällä" eli meillä ei pysy mikään purkki tai pullo pystyssä. Koira käy kaatamassa kaikki.
En tiedä mistä moinen.

 

[Cactus]

Viikonloppuna ongin eräästä järvestä särjen ja heitin sen elävänä koiralle ihmeteltäväksi. Ensin se kaapi kalaa ja säikähteli särjen hyppyjä pompahdellen taaksepäin aina kun särki sätki. Lopulta koira söi kalan raakana ja hyvältä näytti maistuvan. Pitänee hakea matokuuri apteekista...

Suosittelen matokuurin hakemista, noissa sisävesien kaloissa kun tuppaa raakana syötynä esiintymään kukatiesmitä-matoja. Olisko heisimato ollut yksi.. Oli kyllä varmaan hauskaa katseltavaa se kalan syönti, kuulostaa ainakin kivalta. :)

Mutta on teillä kyllä nirso partis. Minä en syötä mun narttua (sakua) missään tilanteessa, jos sapuska ei sillä hetkellä kelpaa niin ei muuta kuin pois vaan ja kokeilee myöhemmin uudestaan. Kyllä se sitten syö kun kunnon nälkä iskee. :)

PS. Ei ole mun mielestä mitään niin vastenmielistä kuin se että koira kerjää, meillä siihen ei ole lupaa, vaan koira on toisessa huoneessa käskyllä kun minä syön. Tämä toki on vain mun mielipide asiasta. :)


-Cactus-

 

[Gagne]

No niin. Nyt on todettu ridgebackin parjaaminen koiratappelussa. Mitenko parjasi? Ihan hyvin parjasi...

Olin lenkilla toisen koirarouvan kanssa kun yhdesta portista syoksyi paalle sellainen keskikokoinen lamppuharja. Talossa oli kanoja myytavana, ja joku ostamaan menneista oli jattanyt porttia raolleen.

Helvetillinen rahina paalle, ja alkuhammastyksestaan (0,5 sek.) toivuttuaan rhodesialaisemme pisti ison vaihteen silmaan. Siina vietiin toista osapuolta kuin Huuran Pasia aikanaan Lartaman kyydissa, ja vahan Flexin paassa tullutta isantaakin. Ruumiita ei ehtinyt tulemaan koska sain oman rakin pois tilanteesta jolloin vastapuoli paatti peraantya. Siina sitten asettelin pudonnutta kenkaani jalkaan, hikea pyyhkiessa ja tupakkia sytyttaessa. Onneksi ei ollut kuin toinen koiristamme mukana. Jos olisi ollut, olisi tielta keratty verta ja suolenpatkia. Eika valttamatta pelkastaan koirien.

Tuloksena neidilla on nyt kuonon paalla n. 10 sentin vekki. Umpeen menossa jo tosin. Antiseptista liosta on haavaan ajettu ja elainlaakaria ajateltu. Haava ei nayta tulehtumisen merkkeja, joten taidettiin selvita saikahdyksella. Koiraan hoitotoimet varmasti vahan sattuvat, mutta on hienoa havaita etta kuukaudessa on syntynyt jo niin kova luottamus isantaan etta meikalainen saa tehda kaikki tarvittavat jutut koiran istuessa tyynesti paikallaan. Se koittaa kylla lahtea karkuun nahdessaan laakarilaukun avautuvan, mutta kaskysta paikalle ilmestytaan kuitenkin.

 

[Uleåborgir]

Suosittelen matokuurin hakemista, noissa sisävesien kaloissa kun tuppaa raakana syötynä esiintymään kukatiesmitä-matoja. Olisko heisimato ollut yksi.. Oli kyllä varmaan hauskaa katseltavaa se kalan syönti, kuulostaa ainakin kivalta. :)

Kummallista tässä on sekin, että koiralle ei kelpaa tonnikala öljyssä, vedessä tai ihan sama missä liemessä. Suomalainen peruskala kuten ahven, hauki ja särki ovat sille ihan herkkua. Monesti tulee keitettyä koiralle itse ongittua kalaa ja eläin vetää sitä naamariin enemmän kuin sata jänistä.

Ensimmäistä kertaa se nyt söi kalaa raakana, aiemmin se on ollut aina keitettyä. Oli sitä hupaisaa katsoa, kun koira ravasi kala suussa ympäri mökkiä hullun katse silmissä ja pysähtyi viimein järsimään sitä viinimarjapensaan suomassa siimeksessä.

Ja vielä noista madoista. Onhan niitä nykyään vesissä paljon vähemmän kuin ennen vanhaan, kun kaikki oikea paska ja muut eritteet joutuivat paljon helpommin veteen kuin nykyään. Mutta kaverini kertoi, että he olivat ottaneet talteen muudannen ryytyneen kulkukissan, jolla oli erittäin kovat ruokahalut.

Katti lihoi muutaman viikon kaverin luona, kunnes se oksensi kaverin sänkyyn kauhean läjän laattaa, joka kuhisi matoja. Kaveri ei suinkaan pistänyt kissaparalle nappia otsaan vaan matonappia vatsaan ja kissa pääsi madoista eroon. Lopulta kissan oikea omistajakin löytyi - tämä oli hyvin iloinen kun katti löytyi.

Tempuista vielä. Koiramme osaa tehdä erikoislaatuisen kieppi-nimisen tempun. Aluksi se pyörähtää 360 astetta ympäri ja sitten saman verran oman akselinsa ympäri. Lisäksi se osaa kumartaa käskettäessä. Olen opettanut sille myös kannustusta. Kun sanon "kärpät", se haukahtaa ja kun sanon "jokerit", se irvistää.

Yleensä partikset ovat kovia haukkujia, se kuuluukin partiksen rotuominaisuuksiin, mutta tämä ei paljon pukahtele. Eikä se välitä toisista koirista mitään. Enemmän se on aina kiinnostunut taluttajasta, jota menee heti lipomaan kun tilaisuus koittaa. Ties vaikka luulee olevansa ihminen.

 

[Alamummo]

Ensimmäiseen aiheeseen sanon sen verran että olet oikeassa tuossa että omistajalla on velvollisuus päättää kykeneekö isokoira kanssakäymiseen muiden kanssa. MUTTA. Toisaalta myös kun näitä pikkukoiria tuodaan isojen puolelle niin ei ole hyvä juttu. Varsinkin nämä ajavat maastonakit aka mäyrikset. Hetken aikaa mun sakunarttu tulee toimeen, mutta sitten kun alkaa se taukoamaton räkräkräkräkräkräkräk ja räk niin siinä vaiheessa jos omistaja ei kykene nakkiaan hiljentämään niin mä suosittelen siirtymistä sinne pientenpuolelle takaisin. Sakuni kyllä pysyy kurissa, ei hyökkää mutta välillä ilme on semmoinen että käännä katseesi hetkeksi toiseen suuntaa niin minä hiljennän tuon nakin. Tossa lähellä olevassa puistossa on onneksi sekä isoille että pienille koirille aitaus. Hyvin usein pienten puolelta kysytään että saako tulla/ hyväksyvätkö pienen?? Mun vastaus on aina sama: Tervetuloa, jos ei yritä isotella tai mitään niin mulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta itse kannat vastuun jos jotain tapahtuu. -Toimii erittäin hyvin. :) Kyllähän pienet terrierit voivat olla hyvinkin ärhäköitä, mutta välienselvittelyyn jos joutuvat vaikka juuri sakun kanssa niin eipä siinä ole paljon epäselvyyttä kumpi jää jaloilleen seisomaan kun matsi on ohi.

Toiseen aiheeseen. Ikävä juttu, on koiria jotka eivät todellakaan sovi koirapuistoon, tai jos väkisin halutaan viedä niin sitten silloin kuin muita ei ole aitauksessa. Tuskin tulen oman tulevan dobberini kanssa missään puistoissa pyörimään. Ei tuommoisilta ihmisiltä pidä koiraa kokonaan evätä, mutta joku chihuahua voisi olla sopiva eikö vain?? :D

Ps. tuo ensimmäinen vastaukseni ei ollut provo, joten älkää yrittäkö tarttua siihen. Mun mielestä mäyrikselle vaan sopii nimeksi maastonakki. :)


-Cactus-

Maastonakkejahan ne ovat. Ei mäyriksen omistaja pidä nimitystä provona.

Tarkennan omaa juttuani sen verran, että olin tuon tapahtuman aikana koira-aitauksessa, johon tuotiin kaikenkokoisia karvakavereita. Pienten puolta ei ollut erikseen ja sinne olisin tietysti mennyt, jos sellainen olisi ollut. Mäyriksillä on suuri ego, mutta omat mäyrikseni eivät ole koskaan olleet mitään erityisen ansioituneita räkyttäjiä. Tuon tapahtuman jälkeen olen muutenkin varonut koirapuistoja juuri isojen, hallitsemattomien koirien takia ja myös siksi, että mäyrikseni ovat saaneet niistä ainakin kaksi kertaa täitä. Lähellämme on koirien uimaranta ja se on ainoa, jossa olen viime vuosina käynyt. Ihan siitä syystä, että mäyrikset tykkäävät uimisesta. Silloinkin kuitenkin tsekkaan ennen rannalle menoa, ettei aitauksessa ole jotain isoa despoottia.

 

[Beagle Boy]

Ikäviä huhuja kuulin tänään, että Helsingissä olisi ollut muutamia penikkatauti tapauksia Viikin ja itä-Helsingin suunnalla. Luonnollisestikkaan en osaa sanoa huhujen todenperäisyydestä, mutta olkaapa kaikki koiran omistajat varmuudeksi varovaisia ja pitäkää rokotukset ajantasalla.

 

[Cactus]

Ikäviä huhuja kuulin tänään, että Helsingissä olisi ollut muutamia penikkatauti tapauksia Viikin ja itä-Helsingin suunnalla. Luonnollisestikkaan en osaa sanoa huhujen todenperäisyydestä, mutta olkaapa kaikki koiran omistajat varmuudeksi varovaisia ja pitäkää rokotukset ajantasalla.

Joo kuulin samasta aiheesta jo viikko sitten, piti raportoida tänne, mutta unohtui. Eli siis kyseessä taitaa olla koko PK-seudun alue ainakin mun käsittääkseni jossa tätä on ilmaantunut. Tosin jos koira on rokotettu niin ei pitäisi olla haittaa..?? Enemmän mua huolestutti eilisessä lehdessä dokumentoitu juttu jossain Helsingin alueella pyöritetystä koiratappeluringistä. :/


-Cactus

 

[Diver]

Osaako teidän koiranne mitään spesiaalitemppuja? Koiramme ennätys ilmapallopomputtelussa on 18!!

Molemmat koiramme osaavat peruuttaa käskystä. Siis ensin istumaan ja sitten käsky peruuta, niin takapää maata viistäen koira siirtyy itsestä kauemmaksi.

Toinen koira osaa kiivetä metallista verkkoaitaa ylös ja aidan yli. Ei välttämättä mikään hyvä temppu ;-)

Käskyllä "hymyile" koira nostaa suupielet ylös ja hampaat näkyy. Muistuttaa irvistystä mutta ei ole niin pahan näköinen.

Ei ehkä spesiaalitemppu mutta olen aina opettanut koirille käskyt oikea ja vasen. Lenkillä on helppo antaa koirien kulkea vapaana, kun joku tulee vastaan niin antaa käskyn vasen tai oikea niin koira siirtyy ko. tienreunaan kävelemään. Samaan katagoariaan kuuluu, että koira pysähtyy aina tienristeykseen odottamaan "mene" käskyä. Eli ei ylitä risteävää tietä ennenkuin on lupa annettu.

Hyvä ystäväni on opettanut kaikille koirilleen miten raakaa kanamunaa kannetaan ehjänä. Monet vedot on tällä tempulla voittanut. Ensin kanamuna astiaan koira nostaa kanamunan suuhunsa ja kävelee sen kassa jonkun matkaa. Sitten omistaja ottaa sen koiralta ja pudottaa maahan (jotta kaikki varmasti uskovat sen olleen raaka)

 

[Salama15]

Osaako teidän koiranne mitään spesiaalitemppuja?

No ei mitään varsinaisia ihmetemppuja, mutta tuo Bostoni (rotu joka ei kuulemma tykkää uimisesta / kastumisesta) hyppää laiturilta pää edellä järveen notta molskahtaa ja kaivaa pohjasta perse vedenpinnan yläpuolella kiviä joita sitten kantaa rantaan... Ja ihan pallohullu on myös => kaikki vanhat futikset, tennispallot yms. aivan tohjona;-)

Sipukka "moikkaa" käskystä, eli seisoo takajaloillaan ja heiluttaa molempia etujalkojaan, kierii käskystä jne. kiitos emännän "koiratanssi"-treenien. Ja tietty nämä perus- seiso, istu, maahan, seuraa, seis yms. käskyt on kohtuudella hallussa molemmilla.

 

[Seppis]

No ei mitään varsinaisia ihmetemppuja, mutta tuo Bostoni (rotu joka ei kuulemma tykkää uimisesta / kastumisesta) hyppää laiturilta pää edellä järveen notta molskahtaa ja kaivaa pohjasta perse vedenpinnan yläpuolella kiviä joita sitten kantaa rantaan

Juu, kun ulkona sataa niin meidän Figo menee sängylle kuorsaamaan eikä sitä saa "koiranilmalla" ulos edes väkisin. Koirarannalla muiden uiskennellessa se nauttii vain auringosta lämpimässä hiekassa makoillen.

 

[Mahtiankka]

Hankintalistalla on tällä hetkellä Jackrussellinterrieri, tällä tietoa keväällä olisi ajankohtainen. Varaus on jo vetämässä, vielä kun jostain repisi rahat moiseen :) Puhumattakaan energiasta, joka tuollaisen ulkoiluttamiseen tarvitaan...

En jaksa kahlailla tätä ketjua, kun on sen verran pitkä, mutta jos jollain on jotain kokemuksia jaskarusseleista, niin antaa palaa! Negatiiviset ja positiiviset puolet kyllä kiinnostaa molemmat.

 

[Immortal]

Esittelyssä Immortalin koiruudet

Tässä on perheen pienimmäinen: lapinporokoira "Oi":
http://i29.photobucket.com/albums/c278/Ketkuli/Oi/Oi5kk_1.jpg

Ja tässä puolestaan siperianhusky "Diksi"
http://i29.photobucket.com/albums/c278/Ketkuli/IMG_4688f.jpg

Oi on vasta 6kk wanha ja kamala säheltäjä. Kunnon pentu siis.
Diksi puolestaan on lempeä ja lauhkea keski-ikäinen. Toimii kuin ihmisen mieli. Mun paras kaverini.

 

[Salama15]

...jos jollain on jotain kokemuksia jaskarusseleista, niin antaa palaa! Negatiiviset ja positiiviset puolet kyllä kiinnostaa molemmat.

En ole omistanut, mutta läheltä seurannut (ja siivoustalkoisiin osallistunut;-)...

JR on koira joka vaatii aivan tajuttomasti lenkitystä ja tekemistä, muuten keksii sitä itse (säkkituolit, jalkalistat, sähkö- yms.johdot jne.)! Ja vaikka JR on pieni otus niin se pitää kasvattaa kuin iso koira => luonnetta riittää ja ottaa perheessä vallan jos sitä kohdellaan kuin jotain sylivauvaa!

Kunhan koira tietää paikkansa perheen / lauman alimpana (koira on koira, eikä lapsi) niin saat siitä loistavan kumppanin lenkkipoluille jne...

 

[Cassu]

Nyt pitää kysyä neuvoa viisaammilta. Millä lailla koiran saisi ottamaan vieraat vastaan räyhäämättä? Eli tilanne on seuraava: Vanhempieni vanhin koira uros 1v 2kk rähisee ihan hirveästi jos joku soittaa ovikelloa tai tulee sisään noin vaan. Eli vahtimisvietti on. Olemmekin menneet vieraita aina vastaan ulos ja ei mitään ongelmia. Sisälläkin haistelun jälkeen on mitä parhain ystävä. Haukkuminen vaan on aluksi sellasta että heikompi kääntyy kyllä ovella takaisin.
No olen hankkimassa omaksi koiraksi sakemanniurosta ja millä saisin opetettua ettei yllämainittua tapahtuisi? En tarkoita ja halua että kaikkia vastaan pitää tulla häntä heiluen, mutta hirveä rähinä on huono. Pennusta lähtienhän koira pitää opettaa ottamaan vieraat vastaan ja mikä olisi paras tapa? Koiran kanssa aion harrastaa suojelua ja vastaavaa, mutta silti mahdollisissa töissä koiran on tultava toimeen sekä ihmisten ja toisten koirien kanssa. Pitääkö aina mennä vierasta ulos vastaan vai miten tulisi toimia?

 

[Squit]

Nyt pitää kysyä neuvoa viisaammilta. Millä lailla koiran saisi ottamaan vieraat vastaan räyhäämättä?

Itseä kanssa kiinnostaisi tuo. Meidänkin koira on samanlainen paitsi että haukkuu myös jos näkee jonkun pihalla tai kuule ääniä että joku tulee. Samoin myös omalla pihalla ollessaan haukkuu ihmiset jotka liikuskelee 30 metrin säteellä. Niska karvat pystyssä rähisee.

 

[Salama15]

Nyt pitää kysyä neuvoa viisaammilta. Millä lailla koiran saisi ottamaan vieraat vastaan räyhäämättä?

No eka juttu on tietty se, ettet ala huutamaan koiralle kun se haukkuu ovelle, koska piskihän luulee sun huutavan sen kanssa kuorossa sille sisään pyrkivälle murhamiehelle... Mahdollisimman vähän huomiota siihen haukkumiseen ja välinpitämättömyyttä koiraa kohtaan => sinun vieraitasihan ne siellä oven takana olijat ovat ja koiran pitäisi hiukka niin kuin pyytää lupa tulla tervehtimään! Kokemuksesta tosin tiedän, että vahtivietti on paimenkoirilla välillä lähes mahdoton hillittävä...

Jos mikään muu ei auta niin ns. sitruunapanta kaulaan => ainakin meidän Schipperke ("haukkumalla ilmoittava vahtiva paimenkoira") istuu suu supussa jos suhinapanta on kaulassa... kys.värkki ei millään muotoa vahingoita koiraa vaan suhauttaa ääniohjattuna sitruunanhajuista / -makuista sumua koiran pärställe kun se haukkuu.

Ja jos ihan oikeiden asiantuntijoiden vinkkejä haluat niin keskustelupalsta kannattaa valita jostain muusta saitista => esim. http://keskustelu-2007.koirat.com/