Kirjoittelija
Jäsen
On ihan varma homma, etten ole niin itsevarma ettei ympäristö vaikuta minuun ollenkaan
Tämä kuulostaa siltä, että se olisi jotenkin tavoiteltava asiaintila, jos ympäristö ei vaikuttaisi sinuun ollenkaan. Minun mielestäni ihminen on sairas, jos hän ei rakenna minäkuvaansa sen perusteella, miten ympärillä olevat ihmiset häneen suhtautuvat. Teinit ovat tietysti keskimäärin epävarmempia itsestään mutta ei se tarkoita sitä, etteikö aikuisen ihmisen minäkuvaakin rakentaisi hänen sosiaalinen ympäristönsä. Minä uskon eron tulevan siitä, että aikuinen ihminen keskimäärin osaa vähän paremmin arvioida sen, mille ympäristöstä tulevalle palautteelle kannattaa antaa arvoa ja mille vastaavasti viitata kintaalla.
täysin ruvelle itseluottamukseni ei mene, vaikka joskus tulisikin heikompaa palautetta tai vaikka ihan suoraa vittuilua.
Niin kai se useimmilla teini-iän hyvä tovi sitten ohittaneilla on, että paskaa on oppinut suodattamaan. Mutta mikä sen paskan suodattamisen mahdollistaa? Mä näen asian näin: sinäkin olet ehtinyt tuohon ikään saada muilta ihmisiltä jo niin paljon positiivistakin palautetta erinäisistä tekemisistäsi ja tekemättä jättämisistäsi, että ymmärrät niskaasi satavan paskan olevan vain osa totuutta. Eli olet rakentanut minäkuvasi sen ympäristöltäsi saaman positiivisen palautteen avulla sen verran vahvaksi, ettei sitä negatiivinen palaute ihan herkästi kykene murentamaan. Sellaiseen mielentilaan ei minusta missään nimessä kannata pyrkiä, että ympäristöltäsi tuleva palaute ei sinuun vaikuta. Sen pitää vaikuttaa. Mutta tupakkia ei kannata ruveta polttamaan eikä matoja syömään, vaikka joku sanoisi, että muuten olet ihan nössö. Ikäisellesi ihmiselle tämä on toki itsestäänselvyys mutta 12-vuotiaalle ei välttämättä ole.