Näissä on semmonen juttu, että yksittäiset tutkimukset on aina yksittäisiä tutkimuksia. Toinen juttu on, että helvetin usein tutkimuksista uutisoidaan ihan päin vittua.
Olipa todella ajatuksia herättävä uutinen. Kapitalistiset hihhulit ovat itsekkäämpiä, mitä tulee aineellisen hyvän jakamiseen, mutteivät suvaitse henkistä väkivaltaa siinä määrin kuin uskonnottomien perheiden vesat. Siinä olisi taas kerran miettimisen paikka, että minkälaista arvopohjaa koulutuksen tulisi edistää.
"Tuloksista selviää myös, että muslimilapset tuomitsivat lasten välisen kiusanteon jyrkemmin kuin kristittyjen ja uskonnottomien perheiden lapset, ja vaativat kiusaajille ankarampia rangaistuksia. Kaikkein vähiten tuomitsevia olivat uskonnottomien perheiden lapset."
Sitten vielä kolmantena juttuna nämä kaverit, jotka tekevät uutisointien pohjalta ihan omia "ajattelen näin, joten näin siinä luki" -tyyppisiä tulkintoja. Esimerkiksi meidän ikiomalla Geezerillä näyttäisi olevan jonkinlainen jonkinlainen ihmeellinen pakkomielle yhdistää (muiden) uskonnottomuus toistuvasti kommunismiin, jonka vuoksi ilmeisesti tässäkin nyt sitten uskonnolliset henkilöt edustavatkin ensisijaisesti ei-kommunismia eli kapitalismia. Eli tutkimuksessa havaittu tietynlainen itsekkyys verrattuna verrattuna kommunisteihin olisikin sitten vain kapitalistisen ajattelun tietynlainen ominaisuus. Geezer itse on ulkopuolinen tarkkailija.
Nopealla tutkimuspaperin tavaamisella näyttäisi myös siltä, että tutkimuksesta on uutisoitu päin vittua. Ja sitten uutisia tulkittu vielä enemmän päin vittua. Käsittääkseni siinä ei tutkittu "henkisen väkivallan hyväksymistä", vaan ipanoitskeille esitettiin tukku kysymyksiä erilaisista koulumaailmassa eteen tulevista moraalisista tenkkapoo -tilanteista.
Koska tutkimus vaikuttaisi olevan aika persestä, vaikka onkin saanut laajaa kansainvälistä huomiota, siinä sanotaan jotta:
Moral Sensitivity Task
In this computerized task, used previously with children in both behavioral and functional neuroimaging studies [19], a series of short dynamic visual scenarios depicting interpersonal harm (e.g., pushing, bumping) was presented
Kuitenkin, kun käy kurkkaamassa viitattun tutkimuksen [19] abstraktia, siinä lukee jotta:
One hundred and twenty-six participants aged between 4 and 37 years viewed scenarios depicting intentional versus accidental actions that caused harm/ damage to people and objects. Morally, salient scenarios evoked stronger empathic sadness in young participants and were associated with enhanced activity in the amygdala, insula, and temporal poles. While intentional harm was evaluated as equally wrong across all participants, ratings of deserved punishments and malevolent intent gradually became more differentiated with age. Furthermore, age-related increase in activity was detected in the ventromedial prefrontal cortex in response to intentional harm to people, as well as increased functional connectivity between this region and the amygdala. Our study provides evidence that moral reasoning involves a complex integration between affective and cognitive processes that gradually changes with age and can be viewed in dynamic transaction across the course of ontogenesis.
Ja totta tosiaan, uutisoituun tutkimukseen kuuluu myös selventävä lisäosa, jota ei esim. The Guardianin linkin takaa löytynyt, jossa lukee jotta:
Moral Sensitivity Task
In this computerized task, used previously with children in both behavioral and functional neuroimaging studies from 4 years of age and older (S5), a series of short dynamic visual scenarios involving an interaction two individuals were shown. In each of the scenario, one person is performing an action on another individual (pushing, bumping, etc), either accidentally or purposefully. After seeing each situation, children were asked two questions, in a counterbalanced order, with the use of a seven-point child friendly visual Likert scale, about the meanness of the behavior and the amount of deserved punishment. Judgments of the meanness of an action and judgments of punishment were calculated as the mean response to each respective question across all trials (10 scenes total, 5 accidental and 5 intentional) (Range of 1-7).
Tutkimuksen mukaan uskovaisiksi kasvatetut vekarat ovatkin siis valmiimpia tuomitsemaan ja rankaisemaan kautta linjan ankarammin niin tahallisia ikävyyksiä kuin
vahinkotilanteita. Koska tutkimus edelleen vaikuttaisi olevan aika perseestä, niin minä ainakaan en löydä siitä järkevää tulosten avaamista. Siinä on leipätekstiä alle 4 sivua.
Discussion osiossa tosin viitataan asian osalta selväsanaisesti muuhun tutkimukseen ja annetaan minun tulkintani mukaan ymmärtää, että tulokset olisivat saman suuntaisia.
Research indicates that religiousness is directly related to increased intolerance for and punitive attitudes toward interpersonal offenses, including the probability of supporting harsh penalties [22]. For instance, within Christianity, fundamentalists tend to be more punitive and advocate for harsher corrections than non-fundamentalists [23]. Moreover, Christians are also argued to view the moral wrongness of an action as a dichotomy and are less likely to discriminate between gradients of wrongness, yielding equal ratings for a variety of transgressions [24]. While this association is documented in adults of the major world religions, here the relation between greater religiousness and preference for more severe punishment is observed in development, when morality is in a sensitive and fragile period, subject to social learning and cultural practices [25]
Yleisesti ottaen sanoisin, että tutkimus on perseestä ja on käsittämätöntä, että moinen paperi on ykkösuutisena ties missä.
