Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

  • 618 945
  • 7 275
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo älähtää opetusministeriön aikomuksille uskonnonopetuksen vähentämisestä. Asiasta uutisoi HS verkkosivuillaan.

Kuulemma "globalisoituvassa maailmassa tarvitaan enemmän tietoa uskonnoista ja katsomuksista". Lisäksi todetaan, että "katsomusaineet tuovat arvokeskustelua, jolle on monenlaisen pahoinvoinnin keskellä tarvetta".

Ei ole ensimmäinen kerta kun luterilainen kirkko monopolisoi ahneesti kaiken hyvän. Onko jeesuslainen kirkko ja sen oppiin nojaavat satutuokiot ainoa mahdollinen keino koululaisten luovia elämässään läpi pahoinvoinnin miinakenttien? Näkeekö kirkkohallitus asian niin, että vähennettäviksi ehdotettujen uskontotuntien sijaan saamapuolella olevat historia ja yhteiskuntaoppi sekä äidinkieli ovat potentiaalisia pahoinvoinnin lisääjiä? Tämä on taas tätä kirkonihmisten omahyväisyyttä selkeimmillään.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tämä on taas tätä kirkonihmisten omahyväisyyttä selkeimmillään.

Kyse on puhtaasti ja ainoastaan vallasta.. ja sitä kautta rahasta. Jos ei lapsia pääse aivopesemään 7 -vuotiaina, on iso todenäksyys, etteivät he maksele kymmenyksiä aikuisena.

JOS luottaisi Jessen sanomaan ja kristinuskon voittamattoman hyvyyteen, tämmöisiä keinotekosia pakkosyöttölisäiä ei tarttetas..
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Ei ole ensimmäinen kerta kun luterilainen kirkko monopolisoi ahneesti kaiken hyvän. Onko jeesuslainen kirkko ja sen oppiin nojaavat satutuokiot ainoa mahdollinen keino koululaisten luovia elämässään läpi pahoinvoinnin miinakenttien? Näkeekö kirkkohallitus asian niin, että vähennettäviksi ehdotettujen uskontotuntien sijaan saamapuolella olevat historia ja yhteiskuntaoppi sekä äidinkieli ovat potentiaalisia pahoinvoinnin lisääjiä? Tämä on taas tätä kirkonihmisten omahyväisyyttä selkeimmillään.
Todella vahva sama tähän. Olisihan se aivan järkyttävää moraalisten arvojen polkemista, jos uskontoja käsiteltäisiinkin sujuvasti historian ja yhteiskuntaopin osana ja kymmenet käskyt ja muut Raamatun moraaliset opetukset asetettaisiin samalle viivalle platonien, nietzschejen ja bertrandrusselleiden kanssa. Kyllä meillä olisi paljon perhesurmaajia sen jälkeen, kuten Inkeri Kerola (kesk.) vihjaa.

Kynsin ja hampain ne pitävät asemastaan kiinni, vaikka opetuksellisia tai kasvatuksellisia perusteita sille ei ole.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Kyse on puhtaasti ja ainoastaan vallasta.. ja sitä kautta rahasta. Jos ei lapsia pääse aivopesemään 7 -vuotiaina, on iso todenäksyys, etteivät he maksele kymmenyksiä aikuisena.

JOS luottaisi Jessen sanomaan ja kristinuskon voittamattoman hyvyyteen, tämmöisiä keinotekosia pakkosyöttölisäiä ei tarttetas..

Itselleni tämä pakkosyöttö aiheutti sen, että erosin täytettyäni 15-vuotiaana samantien kirkosta. Olin jopa sen verran perjaatteellinen (eli tyhmä), että en käynyt edes rippikoulua, josta olisin voinut saada sukulaisilta hyvätkin mammonat. Muistan vieläkin sen juhlallisen päivän kun maistraatista tuli kirje eli isosta tapahtumasta oli silloin ja edelleen kyse.

Koulujärjestelmämme laahaa aivan liian paljon nykykehitystä jäljessä ja mielestäni esimerkiksi ilmaisutaito voitaisiin laittaa pakolliseksi kurssiksi. Järjettömät resurssit valuvat hukkaan tällä nykymenoisella perseilyllä.
 

Fordél

Jäsen
Koulujärjestelmämme laahaa aivan liian paljon nykykehitystä jäljessä ja mielestäni esimerkiksi ilmaisutaito voitaisiin laittaa pakolliseksi kurssiksi. Järjettömät resurssit valuvat hukkaan tällä nykymenoisella perseilyllä.

En tiedä kuinka paljon se laahaa perässä, mutta varmasti tiettyihin juttuihin voitaisiin panostaa enemmän kun taas tietyistä asioista voitaisiin leikata. Mun mielestä uskonnonopetusta tarvitaan ehdottomasti kouluissa, mutta sen pitää olla sellaista, että siinä käydään läpi tasaisesti kaikki uskonnot. Nykyisessä maailmassa tätä tietoa tarvitaan, koska kohtaamisia eri uskontokuntien edustajien kanssa tulee ihan eri tavalla kuin ennen.

Jos ja kun uskonnon opetuksesta pystyttäisiin leikkaamaan niin vapautuvat tunnit voisi tosiaan käyttää ilmaisutaidon, liikunnan tai terveystiedon lisäämiseen.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun mielestä uskonnonopetusta tarvitaan ehdottomasti kouluissa, mutta sen pitää olla sellaista, että siinä käydään läpi tasaisesti kaikki uskonnot. Nykyisessä maailmassa tätä tietoa tarvitaan, koska kohtaamisia eri uskontokuntien edustajien kanssa tulee ihan eri tavalla kuin ennen.

Jos ja kun uskonnon opetuksesta pystyttäisiin leikkaamaan niin vapautuvat tunnit voisi tosiaan käyttää ilmaisutaidon, liikunnan tai terveystiedon lisäämiseen.

Tasaisesti kaikkia uskontoja ei pysty opetuksessa millään käsittelemään. Olen sitä mieltä että uskontoa itsessään ei oppiaineena tarvita, ainakaan opetusohjelmaan sisältyvänä pakollisena osana. Mikäli joku haluaa vapaaehtoisesti pehmentää lanttunsa moisella humpuukilla, niin siitä vaan. Kunhan jätätte muut ihmiset rauhaan.

Mitä uskonnon tilalle? Ensinnäkin jonkinlainen uskonnollisesti neutraali "kulttuurioppi" jossa käytäisiin painotetusti läpi maailman suuruskontoja ja myös muita uskonnonulkopuolisia kulttuuri-ilmiöitä esim suomalaiseen kansanperinteeeen liittyviä asioita. Raamattua, koraania tai buddhan oppeja ei tarvitse (eikä kannata!) omaksua, mutta niiden kritisointi vaatii edes jonkintasoista ymmärtämistä uskonnoista.

Toinen asia mitä kouluopetuksessa voisi lisätä olisi poliittisten ja ajankohtaisten päivänaiheiden käsittelyä. Yksinkertaisimmillaan luetaan päivän pravda ja käydään läpi tärkeimmät uutiset. Hyvin suuri osa ihmisistä (niin nuorista kuin vanhemmistakin) on aivan pihalla esim. eurokriisistä, ammuskelutragedioiden taustoista, arabikeväästä jne.
Oppilasvetoinen hieman vapaampi "ajankohtaisoppi"/"keskustelukurssi" voisi toimiakin opetuksessa. Ainakin itse olisin oman koulu-urani aikana kaivannut jotain tällaista.
 

Fordél

Jäsen
Tasaisesti kaikkia uskontoja ei pysty opetuksessa millään käsittelemään. Olen sitä mieltä että uskontoa itsessään ei oppiaineena tarvita, ainakaan opetusohjelmaan sisältyvänä pakollisena osana. Mikäli joku haluaa vapaaehtoisesti pehmentää lanttunsa moisella humpuukilla, niin siitä vaan. Kunhan jätätte muut ihmiset rauhaan.

En ymmärrä miksei eri uskontoja voisi tasaisesti käsitellä uskonnontunneilla.

En myöskään ymmärrä mikä pointti on siinä, että uskontoa ei oppiaineena tarvita vaikka kuitenkin toteat, että on tarvetta oppiaineelle, jossa käsitellään niin eri uskontoja kuin kulttuureita. No eikö nämä jutut sitten mahdu uskonto -käsitteen alle? No ehkä sen oppiaineen nimi voi olla vaikka uskonnot ja kulttuuritieto, elämänkatsomukset ja kulttuuri yms. mutta turha ihan hyvää oppiaineen nimeä on lähteä muuttamaan.
 

CBMS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lugu
Raamattua, koraania tai buddhan oppeja ei tarvitse (eikä kannata!) omaksua, mutta niiden kritisointi vaatii edes jonkintasoista ymmärtämistä uskonnoista.

Ihmettelen Buddhan oppien rinnastamista tähän, jos nyt edes olet hiemankaan hajulla Buddhan opeista, niin kerroppa niitä kohtia mitä ei tarvitse tai kannata omaksua? Luonnon ja muiden ihmisten kunnioitusta? Mielenrauhaa? Luulenpa ettei sulla ole minkäänlaista käsitystä Buddhan opeista. Joten jos sulla on sitä jonkintasoista ymmärrystä aiheesta niin kuulisin mielelläni.

Toinen asia mitä kouluopetuksessa voisi lisätä olisi poliittisten ja ajankohtaisten päivänaiheiden käsittelyä. Yksinkertaisimmillaan luetaan päivän pravda ja käydään läpi tärkeimmät uutiset. Hyvin suuri osa ihmisistä (niin nuorista kuin vanhemmistakin) on aivan pihalla esim. eurokriisistä, ammuskelutragedioiden taustoista, arabikeväästä jne.
Oppilasvetoinen hieman vapaampi "ajankohtaisoppi"/"keskustelukurssi" voisi toimiakin opetuksessa. Ainakin itse olisin oman koulu-urani aikana kaivannut jotain tällaista.

Tämä olisi kyllä hyvä lisä opetukseen että olisi nuoret edes hieman käryllä miten maailma makaa, ja vielä muutamista eri lehdistä/medioista ettei synny liian yksipuolinen kuva.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ymmärrä miksei eri uskontoja voisi tasaisesti käsitellä uskonnontunneilla.

En myöskään ymmärrä mikä pointti on siinä, että uskontoa ei oppiaineena tarvita vaikka kuitenkin toteat, että on tarvetta oppiaineelle, jossa käsitellään niin eri uskontoja kuin kulttuureita. No eikö nämä jutut sitten mahdu uskonto -käsitteen alle? No ehkä sen oppiaineen nimi voi olla vaikka uskonnot ja kulttuuritieto, elämänkatsomukset ja kulttuuri yms. mutta turha ihan hyvää oppiaineen nimeä on lähteä muuttamaan.

a) Koska uskontoja on maailmassa niin suuri määrä. Kaikkia Papua-Uusi Guinean heimouskontoja ei vain pysty opettamaan. Painotus pääuskonnoilla ja alueelliskulttuurisesti merkittävillä uskonnoilla. Esim. Pohjanmaalla voisi hieman avata lestojen ja muiden hörhöjen sielunmaailmaa ja sama päinvastoin. Mamu-alueilla painotusta enemmän islamin suuntaan jne.

b) Juuri siksi koska tapakulttuuriin vaikuttaa myös niin moni ei-uskonnollinen asia. Toisekseen, ainakin minun korvaani, "uskonto" kouluopetukseen liitettynä on turhan latautunut käsite.



Ala-asteelta uskonto ehdottomasti pois. Muistan omalta kouluajaltani yhden mielenkiintoisen jutun. Olin jo hyvin nuorena kiinnostunut mm. historiasta, mutta sen opetus alkoi vasta viidennellä luokalla. Sodista alettiin puhua vasta seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Perusteluiksi minulle annettiin se, ettei alle 13-14vuotias ole tarpeeksi kypsä ymmärtämään sodan kauheuksia. Kuitenkin ensimmäisellä luokalla minulle opetettiin kuinka Abraham oli valmis tappamaan oman poikansa, koska jumala niin kehoitti.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Toisekseen, ainakin minun korvaani, "uskonto" kouluopetukseen liitettynä on turhan latautunut käsite...

Juuri tästä syystä uskontoa ei pitäisi jättää uskovaisten käsiin. Uskonto on vaikuttanut valtavasti ihmisen elämään, eikä sitä voi, eikä pidä jättää peruskoulun opetussuunnitelman ulkopuolelle. Oppiaineen nimi voi olla filosofia, etiikka yms., mutta uskonnot pitäisi olla osa sisältöä.
 

Fordél

Jäsen
a) Koska uskontoja on maailmassa niin suuri määrä. Kaikkia Papua-Uusi Guinean heimouskontoja ei vain pysty opettamaan. Painotus pääuskonnoilla ja alueelliskulttuurisesti merkittävillä uskonnoilla. Esim. Pohjanmaalla voisi hieman avata lestojen ja muiden hörhöjen sielunmaailmaa ja sama päinvastoin. Mamu-alueilla painotusta enemmän islamin suuntaan jne.

No tottakai jos asiaa ajatellaan näin laajasti. Itse ajattelin lähinnä pääuskontoja, joita tulee käsitellä tasapuolisesti. Sen lisäksi on tottakai hyvä tuoda esille myös muita pienempiä uskontoja.

Toisekseen, ainakin minun korvaani, "uskonto" kouluopetukseen liitettynä on turhan latautunut käsite.

Mielestäni uskonto on uskontoa eikä sitä voi oikein paremmin kuvata. Kuitenkaan oppiaineen nimeäminen uskonnoksi ei tarkoita, että opetuksen pitäisi olla millään tavalla tunnustavaa tai arvottavaa, jossa esimerkiksi luterilaista uskontoa korostettaisiin muita "parempana". Uskonto on ehdottomasti pidettävä peruskoulun opetussuunnitelmassa ja mielestäni sitä voidaan opettaa jo alakoulussa, jotta nuoresta pitäen ymmärretään eri uskontojen erilaisuus ja samalla suvaitsevaisuus toivottavasti paranee.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Kuinkahan moni nyt on ihan kärryillä siitä mitä peruskoulun uskonnon opetus pitää tänä päivänä sisällään?

Vähän vaikuttaa, että kaikilla kirkon ja valtion pakkoavioliittoa vastustavilla on se käsitys, että koulussa vedellään raamatulla rankasti ympäri korvia ekasta luokasta ysiin. Perustuuko se sitten omiin kokemuksiin (siltä ajalta, kun uskonnon opetus oli vahvasti tunnnustuksellista) vai ennakkoluuloihin, mutta todellisuus on aika toisenlainen.

Jo 80-90-luvuilla, kun olin peruskoulussa oli uskonnon opetuksessa raamatun tarinoiden jälkeen, lähinnä ylä-asteella opetus pääsääntöisesti elämänkatsomusta, etiikkaa ja muita uskontoja.

Onko nykyisessä järjestelmässä nyt hirveästi vikaa jos ne ihmiset jotka VALITSEVAT kastaa lapsensa kristinuskoon opiskelevat sen pohjalta uskontoa koulusta, ortodoksit saavat oman opetuksensa, ainakin joissain helsingin koulussa muslimit saavat islamin opetusta, helluntalaisten, jehovien jne. ei ole pakotettu opiskelemaan ev.lut. kirkon uskonnon opetusta ja ne jotka eivät sitten halua kuulua kirkkoon saavat opiskella elämänkatsomustietoa.

Eikä se opetussuunnitelma nyt niin sairaalta vaikuta:
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:Di0_zbOib_oJ:www02.oph.fi/ops/perusopetus/netpkuskontojenopsit06.pdf+uskonnon+opetussuunnitelma&hl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESg1rd63s_CEEpm1TYchh0twWLbhFAx2eY_fQoF19lAoivcBzf30YqwOXdyGdgMuIeuTWc-KzoFu0AGe0u1EJKVzqN4mE-Eqo6WM4CPBLOLUCE2nDgmFqbr82kuDt9wKwyQXZnTU&sig=AHIEtbRc8nZ5dGSUetIw-n6QBWEfcbsg4w
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onko nykyisessä järjestelmässä nyt hirveästi vikaa jos ne ihmiset jotka VALITSEVAT kastaa lapsensa kristinuskoon opiskelevat sen pohjalta uskontoa koulusta, ortodoksit saavat oman opetuksensa, ainakin joissain helsingin koulussa muslimit saavat islamin opetusta, helluntalaisten, jehovien jne. ei ole pakotettu opiskelemaan ev.lut. kirkon uskonnon opetusta ja ne jotka eivät sitten halua kuulua kirkkoon saavat opiskella elämänkatsomustietoa.

On vikaa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kenellekään ei pidä tuputtaa mitään uskontoa tai muutakaan aivopesua, vaikka vanhemmat näin haluaisivat. Opiskelijoiden jakaminen eri luokkiin ja ryhmiin uskontojen avulla on myös typerää ja saattaa synnyttää ennakkoluuloja.

Juuri tästä syystä uskontoa ei pitäisi jättää uskovaisten käsiin. Uskonto on vaikuttanut valtavasti ihmisen elämään, eikä sitä voi, eikä pidä jättää peruskoulun opetussuunnitelman ulkopuolelle. Oppiaineen nimi voi olla filosofia, etiikka yms., mutta uskonnot pitäisi olla osa sisältöä.

Juurikin näin.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
On vikaa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kenellekään ei pidä tuputtaa mitään uskontoa tai muutakaan aivopesua, vaikka vanhemmat näin haluaisivat. Opiskelijoiden jakaminen eri luokkiin ja ryhmiin uskontojen avulla on myös typerää ja saattaa synnyttää ennakkoluuloja.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että vanhemmat saavat opettaa sen arvopohjan, jonka kokevat oikeana ja on ihan hyvä homma, että koulussa saa omasta uskonnostaan tietoa ja verrata sitä muihin uskontoihin. Sitten kun tulee se kutsu riparille, niin voi päättää haluaako itse liittyä täysipainoisesti seurakunnan jäseneksi vai jättäytyä siitä pois.

Sehän ei ole lapselta mitenkään pois, että kuuluu kirkkoon jos vanhemmatkin kuuluvat. Ja siihenkin voisi antaa enemmän luottoa, että kirkkoon kuuluminen ja uskonnon opetuksen saaminen ei ole mitään aivopesua, joka sulkee täysin kaikki muut vaihtoehdot.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Sitten kun tulee se kutsu riparille, niin voi päättää haluaako itse liittyä täysipainoisesti seurakunnan jäseneksi vai jättäytyä siitä pois.
Näinhän tämä saattaisi nytkin mennä, mutta useimpien 14-15 -vuotiaiden kohdalla tuo on lähinnä teoreettinen mahdollisuus. Arvelen että monen rippi-ikäisen kohdalla sosiaalinen paine kodin ja sukulaisten taholta ei jätä paljoa vaihtoehtoja rippikoulun käymiselle, puhumattakaan että penska alkaisi puuhaamaan kirkosta eroamista.

Rippikouluikä onkin asetettu ovelasti. Mukamas ovat riittävän aikuisia tehdäkseen "päätöksen" tulla konfirmoiduiksi. Käytännössä 15-ikäiset ovat lain edessä pitkälle alaikäisiä ja yleensä henkisesti ja taloudellisesti riippuvaisia huoltajistaan. Toisekseen moni ei tuossa iässä vielä kovin analyyttisesti pohdiskele kirkkoon kuulumisensa syntyjä syviä. Kun on sellaiseen tullut muutaman viikon ikäisenä liitetyksi, niin eipä tarvitse myöskään muuta tehdä kuin odottaa saadakseen jonakin päivänä rippikoulukutsun.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sehän ei ole lapselta mitenkään pois, että kuuluu kirkkoon jos vanhemmatkin kuuluvat.

Totta kai se voi olla pois, jos lapsi kuuluu kirkkoon vastoin omaa tahtoaan. Tuohan rajoittaa valinnanvapautta koulussa ja tekee velvolliseksi maksamaan kirkollisveroa. Tosin kirkollisverosta voidaan kyllä vapauttaa, ja ehkä tällaisessa tapauksessa vapautus myönnettäisiin, koska negatiivinen julkisuus voisi olla melkoisen suurta. Toisaalta kirkkohan ei sinänsä ole tunnettu siitä, että talosasioissa ulkopuolisiin suhtauduttaisiin kovinkaan kristillisesti.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Näinhän tämä saattaisi nytkin mennä, mutta useimpien 14-15 -vuotiaiden kohdalla tuo on lähinnä teoreettinen mahdollisuus. Arvelen että monen rippi-ikäisen kohdalla sosiaalinen paine kodin ja sukulaisten taholta ei jätä paljoa vaihtoehtoja rippikoulun käymiselle, puhumattakaan että penska alkaisi puuhaamaan kirkosta eroamista.

Itse tunnen henkilökohtaisesti kymmeniä nuoria jotka ei mennyt ja menneiden (toki vielä useamman) asenteet ovat vaihdelleet aina innokkaasta "ihansamakunhansaalahjoja"-asenteeseen.

Käytännössä aika harva 15-vuotias pohtii mitään syntyjä syviä, tai ainakaan saa mitään kokonaiskäsitystä siitä mitä on ja mitä ei ole. Lähinnä kokeillaan kaiken näköistä eri vaatetta ja aatetta. Ei ripari mitenkään vaarallinen juttu nuorelle ole (siinä missä kirkkokaan olisi). Päinvastoin, suurin osa riparille menneistä varmaan on ihan tyytyväisiä kokemukseensa on se sitten aatteellinen herääminen (varmaan harvemmilla) tai sitten sosiaalinen kokemus tai jotenkin muuten elämys.

Aika huvittavaa on se, että ateistit on huolissaan uskovien sielusta ja mielenterveydestä eikä toisinpäin. Hengellisyys voi olla ihmiselle iso voimavara, on sen takana sitten mikä tahansa uskonto. Useimmat maailmaa nähneet ja kokeneet tajuaa sen, miten uskonto vaikuttaa ympäristöönsä ja sitä asuttavaan kansaan. Siis nimenomaan näkee ne positiiviset asiat, eikä pelkästään pikkupoikia hyväksikäyttäviä pappeja, jihadilaisia muslimeita helluntalaisiksi kääntyneitä nistejä, kirkon rosvoamia verorahoja jne.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Totta kai se voi olla pois, jos lapsi kuuluu kirkkoon vastoin omaa tahtoaan. Tuohan rajoittaa valinnanvapautta koulussa ja tekee velvolliseksi maksamaan kirkollisveroa. Tosin kirkollisverosta voidaan kyllä vapauttaa, ja ehkä tällaisessa tapauksessa vapautus myönnettäisiin, koska negatiivinen julkisuus voisi olla melkoisen suurta. Toisaalta kirkkohan ei sinänsä ole tunnettu siitä, että talosasioissa ulkopuolisiin suhtauduttaisiin kovinkaan kristillisesti.

Silloin vika on kyllä enemmän vanhemmissa kuin kirkossa jos väkisin pidetään mukana. Kyllähän jos lapsi kirkosta ulos haluaa ja osaa sen perustella, niin hyvät vanhemmat sitten hoitaa asian siten ettei tarvitse kuulua kirkkoon. En nyt usko, että kovinkaan moni alle rippikouluikäinen maksaa ihan tajuttomia kirkollisveroja. Vai peritäänkö kirkollisveroa ilman tuloja?

Pitäisikö kirkon suhtautua ulkopuolisiinsa sitten samanlailla tasapuolisesti taloudellisissa asioissa?
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Silloin vika on kyllä enemmän vanhemmissa kuin kirkossa jos väkisin pidetään mukana. Kyllähän jos lapsi kirkosta ulos haluaa ja osaa sen perustella, niin hyvät vanhemmat sitten hoitaa asian siten ettei tarvitse kuulua kirkkoon. En nyt usko, että kovinkaan moni alle rippikouluikäinen maksaa ihan tajuttomia kirkollisveroja. Vai peritäänkö kirkollisveroa ilman tuloja?

Pitäisikö kirkon suhtautua ulkopuolisiinsa sitten samanlailla tasapuolisesti taloudellisissa asioissa?

Vanhemmissa se suurin vika silloin on, jos he eivät anna lastensa erota kirkosta. Mutta kyllähän näitä riparin käyneitä 15-17 vuotiaita, jotka haluaisivat erota kirkosta, mutta ei saa lupaa erota käy kuitenkin jo kohtuullinen määrä duunissa. Itseäni olisi ainakin todella sapettanut, jos olisin joutunut maksamaan pienestä palkastani edes prosentin tuloistani veroa, osittain jopa halveksimalleni järjestelmälle. Toki olisin joutunut maksamaan muita inhottavia maksuja, mutta kirkollisvero perustuu kuitenkin vapaehtoisuuteen työntekijäpuolella, joten olisin pitänyt sitä huutavana vääryytenä.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Silloin vika on kyllä enemmän vanhemmissa kuin kirkossa jos väkisin pidetään mukana. Kyllähän jos lapsi kirkosta ulos haluaa ja osaa sen perustella, niin hyvät vanhemmat sitten hoitaa asian siten ettei tarvitse kuulua kirkkoon. En nyt usko, että kovinkaan moni alle rippikouluikäinen maksaa ihan tajuttomia kirkollisveroja. Vai peritäänkö kirkollisveroa ilman tuloja?

Kirkollisveroa maksetaan tuloista, jotka määritellään kuten kunnallisveron kohdalla. Rippikouluiällähän ei ole sinänsä mitään tekemistä tämän kanssa, vaan sama koskee kaikkia alaikäisiä. Koska heillä ei yleensä ole kovin paljoa tuloja, ja koska voisi olettaa, että useimmat vanhemmat noudattaisivat lapsensa tahtoa, kyseessä on varmaan enemmänkin periaatteellinen ongelma.

Pitäisikö kirkon suhtautua ulkopuolisiinsa sitten samanlailla tasapuolisesti taloudellisissa asioissa?

Mielestäni kyllä, niiltä osin kuin se hoitaa valtionkirkkona yhteiskunnallisia tehtäviä. Noin yleensä saavat sitten puolestani toimia aivan kuten haluavat.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Aika hauskaa, että 16-vuotias tarvitsee vanhempiensa luvan erotakseen kirkosta, johon hänet on kysymättä liitetty, mutta toisaalta hänen katsotaan olevan pätevä äänestämään seurakuntavaaleissa.

Ainakin tuo hesarin jutussa esiin tuotu "Suuri kertomus" -oppikirja vaikuttaa muuten juuri siltä itseltään: tunnustukselliselta aivopesulta. Kuvitukseenkin on selvästi haettu oppia Pohjois-Korean kitch-mestareilta.

Tule kouluumme, Jeesus hyvä, / tule jokaista auttamaan / ja tee kiusaamisesta loppu, / niin ei pelota ollenkaan.
 

ditrim

Jäsen
Aika huvittavaa on se, että ateistit on huolissaan uskovien sielusta ja mielenterveydestä eikä toisinpäin. Hengellisyys voi olla ihmiselle iso voimavara, on sen takana sitten mikä tahansa uskonto. Useimmat maailmaa nähneet ja kokeneet tajuaa sen, miten uskonto vaikuttaa ympäristöönsä ja sitä asuttavaan kansaan. Siis nimenomaan näkee ne positiiviset asiat, eikä pelkästään pikkupoikia hyväksikäyttäviä pappeja, jihadilaisia muslimeita helluntalaisiksi kääntyneitä nistejä, kirkon rosvoamia verorahoja jne.

Vai että voimavara. Minusta se on selkeästi enemmän sellainen suoja johon nojataan aina kun epäonnistutaan. Sitten selitellään että Jumala tahtoi että tässä kävi taas näin. Samaan aikaan rationaali ihminen miettii mitä voisi itse tehdä toisin.

Maailmalla kun näen uskon sokaisemia ihmisiä, en voi kun miettiä sitä että kuinka paljon paremmin heillä voisi mennä. Uskossa alistuttu, oma ajattelu kielletty - näin se kuitenkin menee ihan kaikissa uskonnoissa. Onhan sitä elämän paskaa helpompi sietää kun lohdutellaan itseämme, että kuoleman jälkeen kaikki on paremmin ja saa sitten istua siinä Jeesuksen ja Allahin sylissä sylkemässä syntisiä helvetin vitun liekkeihin.

Sinne uskontotuntien sekaan olisi ihan kivaa jos mainittaisiin vielä se fakta, että ihminen loi jumalan eikä toisinpäin. Tästä pitäisi modernin uskonnonopetuksen lähteä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Omat mukulani eivät kuulu kirkkoon. Nyt vanhin on siinä iässä, että kaverit valitsevat mihin rippikouluryhmään menevät. Esikoinenkin sitten ilmoitti, että hän menee myös rippikouluun. Luultavasti enimmäkseen siksi, että kaveritkin niin tekevät. Luultavasti voisin halutessani asian tässä vaiheessa estää, mutta en halua. Kunnioitan uskonnonvapautta.
Toisaalta Suomi on kristillinen maa ja pidän varsin tärkeänä ymmärtää sitä traditiota. Aivan varmasti se, että en vastusta Kristinuskoa on myös vaikuttanut jälkikasvun valintoihin.
En myöskään pidä uskontoneutraaliutta nykyaikaisena. Sitä yritettiin Neuvostoliitossa, mutta regimin kaaduttua uskonnot palasivat. Valtion pitäsikin jatkossakin taata jokaiselle vakaumuksensa mukainen opetus, sitä ei pidä jättää lahkojen itsensä tai vanhempien harteille. Nykytilanne on varsin tyydyttävä. Uskonnon vähentäminen vuosikehyksessä ei sinällään ole ihmeellinen asia. Modernissa maailmassa pitää osata monia asioita ja on luonnollista pohtia tuntijakoa säännöllisesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös