TosiFanin esiin nostama perustuslakivaliokunnan kanta koulujen uskonnollisille elementeille on kestämätön siinä mielessä, että se poikkeaa radikaalisti EIT:n tekemistä linjauksista.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2011 Lautsi-ratkaisussaan vetänyt rajan aktiivisten ja passiivisten symbolien välille. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että risti tai krusifiksi seinällä on ok, kunhan opetuksessa siihen ei kiinnitetä erityistä huomiota ja kouluympäristö suvaitsee myös muiden uskontojen symbolien esilläolon. Mutta vaikkapa monille suomalaisille niin rakas Suvivirsi ei ole mitenkään selitettävissä passiiviseksi symboliksi. Minusta tuo EIT:n linjaus tuntuu varsin perustellulta.
Mielenkiintoinen on myös EIT:n vuoden 2007 ratkaisu, jonka mukaan Norjan tunnustukseton, mutta kristinuskoa painottava opetusohjelma ei ollut riittävän kriittinen, objektiivinen ja pluralistinen. Jokainen nyt voi sitten miettiä, onko Suomessa asia tältä osin yhtään paremmassa jamassa. Myös vuoden 2011 ratkaisu siitä, että Puola loukkaa ihmisoikeussopimusta, koska siellä uskonnon opetukselle vaihtoehtoista etiikan opetusta ei ollut käytännössä tarjolla kaikissa kouluissa. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta oman ymmärrykseni mukaan myöskään Suomessa ei järjestetä välttämättä kaikille vaihtoehtoista opetusta ja tätä kautta mekin ylläpidämme ihmisoikeuksia polkevaa uskonnonopetusjärjestelmää pystyssä.
Tietyllä tapaa ongelman muodostaa myös se, että henkilötietolain ja tietosuojadirektiivin nojalla uskonnollinen vakaumus on arkaluontoinen henkilötieto. Nykyiset käytännöt vääjäämättä ovat kyseenalaisia tämän kannalta ja yksilön tosiasiallinen mahdollisuus pitää vakaumuksensa muilta salassa on hyvin puutteellinen.
Kokonaisuudessaan olisi juridiikan kannalta aivan ilmiselvästi järkevin ratkaisu tehdä linjaus, että uskonnollisuuteen viittaava toiminta lopetetaan kokonaan Suomen koululaitoksessa.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2011 Lautsi-ratkaisussaan vetänyt rajan aktiivisten ja passiivisten symbolien välille. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että risti tai krusifiksi seinällä on ok, kunhan opetuksessa siihen ei kiinnitetä erityistä huomiota ja kouluympäristö suvaitsee myös muiden uskontojen symbolien esilläolon. Mutta vaikkapa monille suomalaisille niin rakas Suvivirsi ei ole mitenkään selitettävissä passiiviseksi symboliksi. Minusta tuo EIT:n linjaus tuntuu varsin perustellulta.
Mielenkiintoinen on myös EIT:n vuoden 2007 ratkaisu, jonka mukaan Norjan tunnustukseton, mutta kristinuskoa painottava opetusohjelma ei ollut riittävän kriittinen, objektiivinen ja pluralistinen. Jokainen nyt voi sitten miettiä, onko Suomessa asia tältä osin yhtään paremmassa jamassa. Myös vuoden 2011 ratkaisu siitä, että Puola loukkaa ihmisoikeussopimusta, koska siellä uskonnon opetukselle vaihtoehtoista etiikan opetusta ei ollut käytännössä tarjolla kaikissa kouluissa. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta oman ymmärrykseni mukaan myöskään Suomessa ei järjestetä välttämättä kaikille vaihtoehtoista opetusta ja tätä kautta mekin ylläpidämme ihmisoikeuksia polkevaa uskonnonopetusjärjestelmää pystyssä.
Tietyllä tapaa ongelman muodostaa myös se, että henkilötietolain ja tietosuojadirektiivin nojalla uskonnollinen vakaumus on arkaluontoinen henkilötieto. Nykyiset käytännöt vääjäämättä ovat kyseenalaisia tämän kannalta ja yksilön tosiasiallinen mahdollisuus pitää vakaumuksensa muilta salassa on hyvin puutteellinen.
Kokonaisuudessaan olisi juridiikan kannalta aivan ilmiselvästi järkevin ratkaisu tehdä linjaus, että uskonnollisuuteen viittaava toiminta lopetetaan kokonaan Suomen koululaitoksessa.