Itsellenikään kirkkoon kuuluminen ei ole merkittävä asia, mutta nykyään tuntuu siltä, että se on suunnilleen ainoa instituutio, missä välitetään lähimmäisestä. Toisin sanoen leipäjonot syrjäytyneille ja mm. avun tarjoaminen perheterapian muodossa ovat asioita, joista kirkko on ottanut vastuun, kun valtio ja kunta pesevät kätensä. Tästä syystä hyvillä mielin maksan kirkollisveron.
Olen samaa mieltä. Minä erosin kirkosta siinä vaiheessa, kun muutin pois kotipaikkakunnalta ja lähdin opiskelemaan. Luultavasti palaan vielä joskus kirkon jäseneksi, mutta vasta sitten, kun Räsäseen ja Kari Mäkiseen liittyvät kohut ovat laantuneet, sillä en tahdo kuulua mihinkään piikkilukemaan.