Kulttuurisymboleihin kohdistettu fanaattinen vastustus on kyllä hämmentävää.
Akateemisella puolella, ei siis satakiloisten ay-luottamusmiesten parissa, joita erityisesti Yläpesä eniten tässä (ja muissakin mielipiteissään) muistuttaa, otetaan huomioon laajempia näkökulmia.
Ei meidän tarvitse olla sairaalloisen auktoriteettikammoisia. Saati "herravihaisia", koski se sitten puolustusvoimia, työelämää tahi erityisesti muiden uskontoa. Tosin ei se vain näihin asioihin rajoitu, kirjoitettiin sitten eläkekysymyksestä, kokoomuksesta, puukaupasta verohelpotuksien kera, vapaaehtoisista eläkevakuutuksista, ilmastonmuutoksesta tahi monesta muusta vastaavasta asiasta, joissa tällä viiteryhmällä on huomattavasti enemmän mielipiteitä kuin ymmärrystä.
Poliittisessa elämässä ihmisten vapauspiirien suojeleminen on ilmeisesti jälleen muodostumassa relevantiksi alueeksi, siksi ihmetyksellä täytyy tähän keskusteluun suhtautua. Totalitarismi ei ole hävinnyt minnekään.
Tietokonenörttitason fanatismilta puolustautuminen on tulossa yhdeksi keskeisimmäksi alueeksi, perinteisen toimittajavetoisen taistolais-sosialistisen, pohjanmaalais-jäykkäniskaisuus -perinteen omaavan kansalaisten vapauspiiriin puuttumisen lisäksi.
Meidän on kunnioitettava suomalaisuutta, molempia kansalliskieliämme ja historiaamme. Ja rakennettava tältä pohjalta järkeviä siltoja tulevaisuuteen, yhteiseurooppalaisessa ja länsimaisessa liberaalissa viitekehyksessä. Nörttikiihkoilu ei ole noiden siltojen joukossa, viiteryhmän puutteellinen ymmärryskyky uhkaa keskeyttää sillanrakennuksen erinäisten salaliittoteoreetikkojen, nettirasistien, libertaarikiihkoilijoiden ja muiden vastaavien hyvin rajoittuneiden aktivistiparkojen toimesta jo alkutekijöihinsä. Niin vanhan kuin uudenkin median puolella.