Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[DAF]

Eli järjestäytymättömät voivat valita aina oman edustajan, luottamusvaltuutetun, neuvotteluihin?

Eivät. Vaan voivat valita silloin luottamusvaltuutetun, kun heidän henkilöstöryhmäänsä ei edusteta, vaikka he kuuluisivat jonkin yleissitovan työehtosopimuksen (jossa on säädetty luottamusmiehen valinnasta) soveltamisalaan. Henkilöstöryhmiä lainsäädäntö tuntee käytännössä kolme; työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt.

Tässä tapauksessa siis on Vakuutusväen liiton TES, joka koskee kaikkia, mutta oikeuden katsomalla tavalla ylempien toimihenkilöiden edustus ei tosiasiallisesti/käytännössä toteutunut, ja koska he muodostavat erillisen henkilöstöryhmän, heillä oli oikeus valita oma luottamusvaltuutettu mm. YT-prosessiin. Ei siis ole niin, että ketkä tahansa järjestäytymät/toisin järjestäyneet voivat valita oman edustajan, vaan vain silloin kun tätä ryhmää ei edusteta.

Siinä tapauksessa, jos luottamusmies on valittu ja hän tosiasiallisesti edustaa tätä ryhmää, hän edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä huolimatta valintatavasta. Eli jos esimerkiksi VvL olisi osoittanut, että luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä. Vastaparttinahan tässä oli ylempien toimihenkilöiden yhdistys (mikä yhdistysmuoto oli myös yksi vaade asialle).

 

[steepler]

Tässä tapauksessa siis on Vakuutusväen liiton TES, joka koskee kaikkia, mutta oikeuden katsomalla tavalla ylempien toimihenkilöiden edustus ei tosiasiallisesti/käytännössä toteutunut, ja koska he muodostavat erillisen henkilöstöryhmän, heillä oli oikeus valita oma luottamusvaltuutettu mm. YT-prosessiin. Ei siis ole niin, että ketkä tahansa järjestäytymät/toisin järjestäyneet voivat valita oman edustajan, vaan vain silloin kun tätä ryhmää ei edusteta.

Onko jossain saatavilla päätös tästä mistä selviää että oikeus otti nimenomaa kantaa siihen että jotain ryhmää ei edustettu. Kuulostaa vaan hyvin erikoiselta koska vakuutusala TES:issä on vain toimihenkilöt ja kenttämiehen, mitään muita ryhmiä ei tunneta ja TES:n kuulumattomat ovat osastopääliköt tai vastaavat. En tiedä miten on näytetty että luottamusmies ei tosiallisesti edusta kaikkia TES:in kuuluvia toimihenkilöitä.

Noissa parissa artikkelissa jotka olen lukenut nimenomaan otetaan kantaa siihen että järjestäytymättömien pitää saada osallistua edustajan valintaan, eli että kaikki jotka eivät kuulu liittoo voivat valita luottamusvaltuutetun olivat sitten ylempiä tai alempia toimihenkilöitä. Eihän tämä toteudu jos vain määrätään että ylemmät toimihenkilöt, vielä sellaiset jotka kuuluvat johonkin tiettyyn liittoon valitsevat edustajan, edelleen jää täysin mihinkään liittoon kuulumattomia, alempia tai ylempiä, toimihenkilöitä jotka eivät ole osallistuneet edustajan valintaan, oli sitten luottamusmies tai luottamusvastaava.

 

[DAF]

Onko jossain saatavilla päätös tästä mistä selviää että oikeus otti nimenomaa kantaa siihen että jotain ryhmää ei edustettu. Kuulostaa vaan hyvin erikoiselta koska vakuutusala TES:issä on vain toimihenkilöt ja kenttämiehen, mitään muita ryhmiä ei tunneta ja TES:n kuulumattomat ovat osastopääliköt tai vastaavat. En tiedä miten on näytetty että luottamusmies ei tosiallisesti edusta kaikkia TES:in kuuluvia toimihenkilöitä.

Noissa parissa artikkelissa jotka olen lukenut nimenomaan otetaan kantaa siihen että järjestäytymättömien pitää saada osallistua edustajan valintaan, eli että kaikki jotka eivät kuulu liittoo voivat valita luottamusvaltuutetun olivat sitten ylempiä tai alempia toimihenkilöitä. Eihän tämä toteudu jos vain määrätään että ylemmät toimihenkilöt, vielä sellaiset jotka kuuluvat johonkin tiettyyn liittoon valitsevat edustajan, edelleen jää täysin mihinkään liittoon kuulumattomia, alempia tai ylempiä, toimihenkilöitä jotka eivät ole osallistuneet edustajan valintaan, oli sitten luottamusmies tai luottamusvastaava.

Lukee ihan siinä päätöksessä; itselläni on käytössä lisämateriaaliakin, mutta käy ilmi päätöksen tiivistelmästä sekä itse päätöksestä, keskeisesti kohdat 22 ja 26. Vakuutusalan TES:ssa näitä ei ole, koska sopimuspuolet eivät katso, että ylempiä toimihenkilöitä olisi olemassakaan. Tosiasiallisesta edustuksesta erityisesti kohta 26.

Luottamusvaltuutetun valintaan osallistuvat aina kaikki sen edustuspiiriin kuuluvat henkilöt, eli tässä tapauksessa kaikki ylemmät toimihenkilöt. Ei siis ole rajattu minkään liiton jäsenyyteen. Kyse tässä ratkaisussa on siis siitä, voiko jollain TES:n piiriin (nimellisesti) kuuluva ryhmä valita oman edustajansa; ei siitä, että voisi olla ikään kuin kilpailevia edustajia liiton jäsenille ja muille. KKO otti kantaa siihen, että _henkilöstöryhmä_ voi olla edustettuna tällaisessakin tilanteessa. Siitä varmasti on eriäviä näkemyksiä liittojen välillä, onko ylempiä toimihenkilöitä ryhmänä olemassa esimerkiksi ko. finanssitalossa, mutta näin nyt oikeus katsoi.

 

[steepler]

Jaa no pitää tutustua tarkemmin päätökseen, vielä vähemmän ymmärrän sitä että yrittäjät puhuvat kuinka helpottaa paikallista sopimista.

 

[Petri1981]

Päivän itkuvirsi menee Jyväskyläläiselle Sami Haapakoskelle, jonka kesälomareissu jää nyt tekemättä:

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lomarahojen leikkaus kiukuttaa työntekijöitä: ”Ihmisiä ahdistetaan nyt joka taholta” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Jyväskylän kaupungilla työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä Sami Haapakoski kertoo, että hänen kohdallaan 30 prosentin vähennys lomarahoihin tarkoittaa nettopalkasta laskettuna noin 300–400 euroa pienempää tiliä heinäkuussa, jolloin lomaraha maksetaan.

– Meidänkin piti perheen kanssa lähteä etelään, mutta se reissu jää nyt tekemättä. Leikkaus on tuntuva, kun on tottunut, että lomaraha on tietyn suuruinen ja että sen avulla saa vähän pelivaraa. Muuten säästöön ei rahaa oikein ole jäänyt, Haapakoski kertoo.

Hän kertoo, että vaikka veroalen ansiosta kuukausituloista jää enemmän käteen, se ei juuri arkeen vaikuta.

– Ei se muutama kymppi kuukaudessa juuri arjessa näy eikä tunnu siltä, että rahatilanne olisi jotenkin helpottunut, Haapakoski toteaa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikä tässä nyt ei täsmää? Lomarahoista lähtee 300-400 euroa, mikä pilaa kesälomareissun teon, ikävä asia. Sitten sama mies sanoo, että veroalen ansiosta jää muutama kymppi enemmän kuussa käteen. millä ei olekaan mitään vaikutusta. Sami ei kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että kun tuon "muutaman kympin" laittaa sivuun palkasta joka kuukausi, niin päästään helposti takaisin sinne 300-400 euroon vuositasolla. Näin Samikin saisi tehtyä kesälomareissun.

 

[Zamboni]

No näitä nyt on aina ja juttuihin saadaan se "nyt ei oo varaa tähän" aspekti mukaan. Ylellä oli samanlainen uutinen viikonloppuna ja siinä kunnalla työskentelevältä keittäjältä jäi nyt uudet silmälasit ostamatta.
Lomarahojen leikkaus vie keittäjän kukkarosta 400 euroa – Katso listasta, kuinka leikkuri iskee | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Huerzo]

No näitä nyt on aina ja juttuihin saadaan se "nyt ei oo varaa tähän" aspekti mukaan. Ylellä oli samanlainen uutinen viikonloppuna ja siinä kunnalla työskentelevältä keittäjältä jäi nyt uudet silmälasit ostamatta.
Lomarahojen leikkaus vie keittäjän kukkarosta 400 euroa – Katso listasta, kuinka leikkuri iskee | Yle Uutiset | yle.fi

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen laskeskeli kuinka paljon leikkauksen vaikutus lopulta on. Olihan se raflaava: vaikutus voi olla jopa 2 euroa kuussa! No, ehkä on tärkeämpää uutisointi mielikuvien kuin faktojen pohjalta.

Linkki vie Twitteriin, jossa Kärkkäisen twiitit asiasta selittävine graafeineen:
Olli Kärkkäinen Twitterissä: "Tässä vielä lomarahaleikkausten ja veroalen yhteisvaikutus eri tulotasoilla. Lisätietoja: https://t.co/QSE6NqdOsY https://t.co/mswrvTGa1A"

 

[Jymäkkä]

No tarkoitushakuistahan tuokin on ruveta ynnäilemään ihan kaikille tulevia veronkevennyksiä noiden julkisten palkanleikkausten kanssa ja päästä sitten tulokseen, ettei oikeasti mitään leikattukaan. Muistiko Kärkkäinen laskea veroaleen myös sen vaikutuksen, että tulojen laskiessa verotkin laskee, tuo edes liittyisi asiaan jotenkin. Ei sillä, ettei minustakin olisi turhaa valitusta ja marttyyriasennetta tämän johdosta ilmassa, mutta ainahan näissä.

 

[Daespoo]

Ei ole näin.

Ratkaisussa haettiin päätöstä siihen, onko erillisellä _henkilöstöryhmällä_, joka on yleissitovan TES:n alainen oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu. Luottamusmiehen, siis TES:n mukaisen, valinta tapahtuu edelleen kuten TES:ssa on säädetty. Sen sijaan sen alla voi olla erillinen henkilöstöryhmä - tyypillisesti ylemmät toimihenkilöt - jota TES:n mukainen luottamusmies ei tosiasiallisesti edusta.

Tätä valintaa ovat tekemässä halutessaan sitten kaikki muuhun kuin työehtosopimukseen solmineeseen työntekijäjärjestöön kuuluvat työntekijät, mutta vain tällöin, kun tälle henkilöstöryhmälle ei ole jo valittu luottamusmiestä. Mikäli luottamusmies on valittu ja hän tosiasiallisesti edustaa tätä ryhmää, hän edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä huolimatta valintatavasta.

Ei mene ihan noin. KKO:n päätös oli käytännössä paljon laajempi ennakkotapauksena ja siinä sanottiin suoraan että se että kuulutko/etkö kuulu liittoon ei saa vaikuttaa kohteluun tai vaikutusmahdollisuuksiin työpaikalla.

Järjestäytymättömät eivät voi osallistua luottamusmiehen valintaan ja sitten eivät voi vaikuttaa omien asioidensa ajamiseen, tämän KKO dumasi ja totesi että rikkoo lakia.

Eivät. Vaan voivat valita silloin luottamusvaltuutetun, kun heidän henkilöstöryhmäänsä ei edusteta, vaikka he kuuluisivat jonkin yleissitovan työehtosopimuksen (jossa on säädetty luottamusmiehen valinnasta) soveltamisalaan. Henkilöstöryhmiä lainsäädäntö tuntee käytännössä kolme; työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt.

Tässä tapauksessa siis on Vakuutusväen liiton TES, joka koskee kaikkia, mutta oikeuden katsomalla tavalla ylempien toimihenkilöiden edustus ei tosiasiallisesti/käytännössä toteutunut, ja koska he muodostavat erillisen henkilöstöryhmän, heillä oli oikeus valita oma luottamusvaltuutettu mm. YT-prosessiin. Ei siis ole niin, että ketkä tahansa järjestäytymät/toisin järjestäyneet voivat valita oman edustajan, vaan vain silloin kun tätä ryhmää ei edusteta.

Siinä tapauksessa, jos luottamusmies on valittu ja hän tosiasiallisesti edustaa tätä ryhmää, hän edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä huolimatta valintatavasta. Eli jos esimerkiksi VvL olisi osoittanut, että luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä. Vastaparttinahan tässä oli ylempien toimihenkilöiden yhdistys (mikä yhdistysmuoto oli myös yksi vaade asialle).

Kuten ylempänä sanoin, KKO:n päätös muuttaa tämän vakiintunen tulkinnan. Luottamusmiehen valintaan ei voi vaikuttaa ne jotka eivät kuulu liittoon ja KKO totesi että tämä ei käy, siten liittoon kuulumattomia ei voi edustaa luottamusmies jonka valintaan liittoon kuulumattomat eivät voi vaikuttaa.

Henkilöstöryhmien määrittely meni myös uusiksi eli tuo määritelmäsi (työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) ei pidä enään paikkaansa KKO:n mukaan koska em. ryhmät menevät liiton jäsenyyden mukaan.

 

[bebeto]

Postin kiitos sanomalehdenjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia | Yle Uutiset | yle.fi

Tämä on ilmeisesti se juttu mihin tuolla Lakko-ketjussa viitattiin. Tuossa myös avataan hieman tuota kahden TESsin tapausta.

 

[Daespoo]

Postin kiitos sanomalehdenjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia | Yle Uutiset | yle.fi

Tämä on ilmeisesti se juttu mihin tuolla Lakko-ketjussa viitattiin. Tuossa myös avataan hieman tuota kahden TESsin tapausta.

Kai jopa kaikkein pahimmat ay-vajakit tajuavat mistä on oikeasti kyse? Ei kai kukaan usko tuota juttua noin vain?

Se että Ylen punavihreä toimittaja heitttää tuon autisti-lapsi näkökulman ei yllätä yhtään, tsemppiä vaan kaikille niille vanhemmile joilla on kehitysvammainen lapsi muttei YYA aikaista TESsiä. VMP.

 

[ISH]

Kerran viikossa on uutinen tai tutkimus kuinka Suomessa ei kannata tehdä töitä kun täällä on niin mahtavat tuet. Ja vitut!

Saan työttömyyskorvausta verojen jälkeen 640 ja siinä se saatana on! Saan myös lastenhoidon tukea mutta se vähennetään työttömyyskorvauksesta, melkoinen tuki siis!

Palkkani oli 3000 ja 4000 välissä ennen työttömäksi jäämistä, joten laskelmieni mukaan mun kannattaisi tehdä töitä!

Päivitetäänpäs tilannetta. Kesäkuussa loppui kotihoidon tuen kuntalisä ja elokuussa oikeus työttömyyspäivärahaan. Niinpä tienaan nyt 289 euroa kuussa. Tulkaa iltapaskalehdet tekemään juttu kuinka Suomessa ei kannata tehdä töitä koska tukia saa saman verran.

Eilenkin lähti 7 työhakemusta, odotellaan jos se taantuma kohta jo loppuisi.

 

[Fancy Jasper]

Niin ne ajat muuttuvat. Pienessä kotipitäjässäni 80 -luvun maaseudulla oli neljä huoltoasemaa kahvilapalveluineen ja osassa korjaamo-/vara-osapalvelua. Vaikka kunnan asukasmäärä ja polttoaineen kulutus on kasvanut huimasti niiltä ajoilta, niin tätä nykyä siellä enää on kaksi kylmäasemaa. Sama koskee mekanismi koskee kyläkauppoja, kouluja ja muita palvelurakenteita. Silloin riitti ihmisillä töitä ainakin. Ja työtä tämä maa tosiaan kaipaa, ei johtajien

 

[dana77]

Ja ennen autoja siellä oli hevosenhoitajia vielä paljon enemmän. Silloin töitä riitti kaikilla jopa 12 tunniksi päivässä.

 

[ISH]

Olet ilmeisesti ollut pari vuotta ilman töitä. Kysymys ilman vittuilua, haetko joltain kapealta sektorilta ja juuri määrätynlaista työtä? Asuinpaikkasi?

Olen ollut tyttäreni (nyt 2v ja 4kk) kanssa kotona ja hakenut samalla töitä. Työskentelin ennen työttömäksi jäämistä 15 vuotta IT-asiantuntijana. Olen hakenut kaikkia IT-alan töitä poislukien koodaus jota kyllä osaan jonkun verran, mutta en pysty tekemään työkseni. Hakijoita on yleensä 100-150 ja esim. keväällä pääsin viiteen työhaastatteluun joista ainakin yhdessä varmasti sijalle 2 ja muissa sijoille 2-5. Ei ole helppoa olla se yksi supermies. Ensimmäisen työttömyysvuoden aikana vapaita oman alan työpaikkoja oli todella vähän tarjolla, mutta tämän vuoden alusta on onneksi vilkastunut selvästi.

Asun Nurmijärvellä ja haen työpaikoja Uudeltamaalta ja Kanta-Hämeestä. Olen hakenut myös rautakaupan myyjäksi, tehdastyöläiseksi, lastenhoitajaksi, talonmieheksi, betoniportaiden valajaksi, motonetin kalastus- ja veneilypuolen vastaavaksi jne. jne. mutta niihinhän en ole pätevä.

 

[hege]

ISH:lle, että kannattaa korostaa työttömyyden sijaan sitä että on ollut lapsen kanssa kotona hakemuksessa ja painottaa sitä kuinka olet palaamassa työelämään nyt kun lapsi täyttää 3 vuotta ja siirtyy päiväkotiin. Voi jopa käyttää vaihtoehtoista totuutta ja sanoa, että firman toiminta pieneni/loppui/uudelleen organisoitiin tms. hoitovapaan aikana ja sen takia et voi palata vanhaan duuniin ja olet hakemassa uutta duunia.

 

[Cobol]

Olen ollut tyttäreni (nyt 2v ja 4kk) kanssa kotona ja hakenut samalla töitä. Työskentelin ennen työttömäksi jäämistä 15 vuotta IT-asiantuntijana. Olen hakenut kaikkia IT-alan töitä poislukien koodaus jota kyllä osaan jonkun verran, mutta en pysty tekemään työkseni. Hakijoita on yleensä 100-150 ja esim. keväällä pääsin viiteen työhaastatteluun joista ainakin yhdessä varmasti sijalle 2 ja muissa sijoille 2-5. Ei ole helppoa olla se yksi supermies. Ensimmäisen työttömyysvuoden aikana vapaita oman alan työpaikkoja oli todella vähän tarjolla, mutta tämän vuoden alusta on onneksi vilkastunut selvästi..

Tässä vinkki, jota voisi harkita: pohdi, mikä on IT-alalta vahvinta osaamistasi ja mikä merkitys parhaalla osaamisellasi on tulevaisuudessa ja miten parasta osaamistasi kannattaa kehittää. Lähde kouluttautumaan kun olet löytänyt vastauksen ja tee itsestäsi jonkin IT-osan tulevaisuuden asiantuntija. Kouluttautuminen voi olla hyvin itseopiskelua, ellet löydä sopivaa koulutusta esim AMK:sta. Laita sen jälkeen firma pystyyn.

e: kielioppi

 

[ipaz]

Lakko! -ketjussa pari viikkoa sitten keskustelu sivusi ajoittain suomalaista yritysjohtamista. ETLA on nyt tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan tehdasteollisuuden johtaminen Suomessa on hyvää kansainvälistä tasoa.

Iltasanomien typistetty artikkeli Etla: johtaminen on Suomessa hyvää kansainvälistä tasoa - Yrittäjä - Ilta-Sanomat
ETLAn tutkimus: Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu | Etla

Taso kuitenkin vaihtelee reilusti, joka mielestäni on täysin luonnollista kun kyse on ihmisistä. Toinen johtaja nyt vaan on parempi kuin toinen. Suomessa ollaan lisäksi parempia seuraamaan numeroita, kuin tavoitteiden ja kannustimien asettamisessa / seurannassa. Ja tämäkin on mielestäni melko luonnollista, kun selitykseksi otetaan suomalainen mielenlaatu ja työkulttuuri.

Ja tästä tulikin mieleeni omakohtainen esimerkki, kun meidän firmassa jokunen vuosi sitten piti toteuttaa sama projekti kaikissa Pohjoismaissa. Ilmoitus annettiin pääkonttoreille samaan aikaan, josta vastaava henkilö jakoi sen yksiköihin. Suomessa jokainen yksikkö oli hoitanut homman kahdessa päivässä, kun taasen Norjassa ja Tanskassa työhön meni noin viikko. Ruotsissa projekti saatiin valmiiksi vasta noin kahdessa viikossa ja sieltä oli tullut Suomen vastuuhenkilölle ihmettelyä että tehtiinköhän työ Suomessa kunnolla koska oltiin valmiita niin nopeasti. Mutta kun tulokset sitten jokunen aika myöhemmin julkaistiin, niin Suomi oli ykkönen, Ruotsi kakkonen, Norja kolmonen ja Tanska huonoin. Nuo muut eivät voineet uskoa että täällä saatiin koko maan laajuinen projekti maaliin alle kahden päivän yhdellä käskyllä ja vielä laadukkaasti. Vastuuhenkilö kutsuttiin Pohjoismaiden pääkonttorille selvittämään, että miten homma Suomessa hoidettiin. Ja kun hän oli kertonut, että lähetti saamansa ohjeet (sama englanninkielinen ohje kaikissa maissa) sähköpostilla yksikkövastaaville ja vielä tsemppausviesti vastaavien yhteisessä Whatsapp-ryhmässä, niin muuta ei tarvittu.

Olin itse yksikkövastaavana ja tuo tehtävän toteuttaminen kokonaisuudessa otti työaikaa kahdelta henkilöltä ehkä 3-4 tuntia. Lisäksi se oli rahallisesti melko arvokas projekti, niin homma otettiin heti tosissaan työn alle ja hoidettiin kunnialla loppuun. Tässä varmaan tulee ilmi suomalaisen ja vaikka ruotsalaisen työelämän kulttuuriero. Minä ja kollegani Suomessa tehtiin työ joko yksin tai yhden työntekijän avulla, alettiin heti hommiin, tehtiin tarkasti oikein ja tehokkaasti ja oltiin nopeasti valmiita. Ruotsissa oli kuulemma jouduttu ensin valitsemaan henkilöt, jotka työn toteuttavat ja se oli vienyt jo ensimmäisen viikon ajasta. Sielläkin oli tehty tarkkaa ja hyvää työtä, mutta aikaa se oli vienyt. Norjalaiset ja tanskalaiset taasen olivat tehneet näennäisen nopeasti, mutta huolimattomasti.

Liittyykö tämä esimerkki sitten hyvään johtamiseen, vai ohjeiden kuuliaiseen noudattamiseen on jokaisen itsensä päätettävissä.

 

[pernaveikko]

Nyt kysytään halukkuutta säännölliseen työskentelyyn kotoa. Siinä käy vain niin, että sitten ei varmaankaan tule tehtyä sitäkään vähää, jos siihen lähtee.

Ja sitten sunnuntai on kuin lauantai, jos maanantaina ei tarvitse raahautua toimistolle. Alkoholin käyttöhän tuollaisissa järjestelyissä lisääntyy ja läppäri auki seitsemältä ja takaisin nukkumaan.

 

[godofthunder]

Meillä talossa ei kukaan uskalla tehdä edes laskelmia siitä, minkä verran tää kikyjen kanssa säätäminen on tullut maksamaan. Kyselin tuota asiaa hallinnon puolelta jossain kohtaa, ja kukaan ei edes sellaisia halua alkaa tekemään. Mutta koska näitä nyt säädetään, niin säädetään sitten.

 

[bebeto]

"Ei saa sopia edes lounastauon pituudesta" – Ajatuspaja kanteli työehtosopimusten yleissitovuudesta EU-komissioon

Minusta tuntuu että tämä Liberan Kiesiläinen ei ole tehnyt päivääkään tuottavaa työtä tai ainakin siitä on kulunut jo hyvä tovi. Kannattaisi vaikka ottaa yhteyttä johonkin ihan oikeita tavaroita valmistavaan yritykseen ja pyytää päästä katsomaan mitä siellä tänä päivänä tapahtuu. Kiesiläinen ei ilmeisesti ole kuullut paikallisesta sopimisesta. Ajatuspaja Liberan nimi viittaa jonkin sortin vapauteen mutta näin älyvapaata höpinää en muista hetkeen lukeneeni.

 

[Cobol]

Minusta tuntuu että tämä Liberan Kiesiläinen ei ole tehnyt päivääkään tuottavaa työtä tai ainakin siitä on kulunut jo hyvä tovi. Kannattaisi vaikka ottaa yhteyttä johonkin ihan oikeita tavaroita valmistavaan yritykseen ja pyytää päästä katsomaan mitä siellä tänä päivänä tapahtuu. Kiesiläinen ei ilmeisesti ole kuullut paikallisesta sopimisesta. Ajatuspaja Liberan nimi viittaa jonkin sortin vapauteen mutta näin älyvapaata höpinää en muista hetkeen lukeneeni.

Riippumatta siitä, onko Kiesiläinen tehnyt päivääkään työtä, missä kohtaa hän on väärässä todetessaan, että kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko?

 

[Tuamas]

"Ei saa sopia edes lounastauon pituudesta" – Ajatuspaja kanteli työehtosopimusten yleissitovuudesta EU-komissioon

Minusta tuntuu että tämä Liberan Kiesiläinen ei ole tehnyt päivääkään tuottavaa työtä tai ainakin siitä on kulunut jo hyvä tovi. Kannattaisi vaikka ottaa yhteyttä johonkin ihan oikeita tavaroita valmistavaan yritykseen ja pyytää päästä katsomaan mitä siellä tänä päivänä
tapahtuu. Kiesiläinen ei ilmeisesti ole kuullut paikallisesta sopimisesta. Ajatuspaja Liberan nimi viittaa jonkin sortin vapauteen mutta näin älyvapaata höpinää en muista hetkeen lukeneeni.

Kannattaa lukea mitä kommentoi, Kiesiläinen kommentoi järjestäytymättömien tilannetta, joille paikallinen sopiminen ei ole käytännössä mahdollista, vaikka siihen olisi molemminpuolinen tahto.

Ja ei siihen vaadita kuin yksi varomaton heitto liiton suuntaan, niin liitto tulee ja puuttuu, vaikka työnantaja- ja tekijäpuoli olisivat tyytyväisiä.

Tämä on selvästi perustuslain hengen vastaista.

Kovaa hintaa maksetaan tässäkin vahingossa taannoin luodusta yleissitovuudesta.

 

[bebeto]

Riippumatta siitä, onko Kiesiläinen tehnyt päivääkään työtä, missä kohtaa hän on väärässä todetessaan, että kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko?

Juuri siinä kohtaa. Jos työpaikalla jotain yhteisesti sovitaan ja se sopii kaikille niin missä on ongelma?

 

[Cobol]

Juuri siinä kohtaa. Jos työpaikalla jotain yhteisesti sovitaan ja se sopii kaikille niin missä on ongelma?

Ay-liike on ongelma. On kokemuksia itsellänikin, ja olen niistä täällä joskus kertonut. Ei ole mahdollista sopia yhteisesti, vaan ay-liike päättää.

Mutta esimerkissä oli kyse kaupan alasta ja ruokiksen pituudesta. Valitettavasti Libera osuu maaliinsa:

kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.