Lakko! -ketjussa pari viikkoa sitten keskustelu sivusi ajoittain suomalaista yritysjohtamista. ETLA on nyt tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan tehdasteollisuuden johtaminen Suomessa on hyvää kansainvälistä tasoa.
Iltasanomien typistetty artikkeli
Etla: johtaminen on Suomessa hyvää kansainvälistä tasoa - Yrittäjä - Ilta-Sanomat
ETLAn tutkimus:
Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu | Etla
Taso kuitenkin vaihtelee reilusti, joka mielestäni on täysin luonnollista kun kyse on ihmisistä. Toinen johtaja nyt vaan on parempi kuin toinen. Suomessa ollaan lisäksi parempia seuraamaan numeroita, kuin tavoitteiden ja kannustimien asettamisessa / seurannassa. Ja tämäkin on mielestäni melko luonnollista, kun selitykseksi otetaan suomalainen mielenlaatu ja työkulttuuri.
Ja tästä tulikin mieleeni omakohtainen esimerkki, kun meidän firmassa jokunen vuosi sitten piti toteuttaa sama projekti kaikissa Pohjoismaissa. Ilmoitus annettiin pääkonttoreille samaan aikaan, josta vastaava henkilö jakoi sen yksiköihin. Suomessa jokainen yksikkö oli hoitanut homman kahdessa päivässä, kun taasen Norjassa ja Tanskassa työhön meni noin viikko. Ruotsissa projekti saatiin valmiiksi vasta noin kahdessa viikossa ja sieltä oli tullut Suomen vastuuhenkilölle ihmettelyä että tehtiinköhän työ Suomessa kunnolla koska oltiin valmiita niin nopeasti. Mutta kun tulokset sitten jokunen aika myöhemmin julkaistiin, niin Suomi oli ykkönen, Ruotsi kakkonen, Norja kolmonen ja Tanska huonoin. Nuo muut eivät voineet uskoa että täällä saatiin koko maan laajuinen projekti maaliin alle kahden päivän yhdellä käskyllä ja vielä laadukkaasti. Vastuuhenkilö kutsuttiin Pohjoismaiden pääkonttorille selvittämään, että miten homma Suomessa hoidettiin. Ja kun hän oli kertonut, että lähetti saamansa ohjeet (sama englanninkielinen ohje kaikissa maissa) sähköpostilla yksikkövastaaville ja vielä tsemppausviesti vastaavien yhteisessä Whatsapp-ryhmässä, niin muuta ei tarvittu.
Olin itse yksikkövastaavana ja tuo tehtävän toteuttaminen kokonaisuudessa otti työaikaa kahdelta henkilöltä ehkä 3-4 tuntia. Lisäksi se oli rahallisesti melko arvokas projekti, niin homma otettiin heti tosissaan työn alle ja hoidettiin kunnialla loppuun. Tässä varmaan tulee ilmi suomalaisen ja vaikka ruotsalaisen työelämän kulttuuriero. Minä ja kollegani Suomessa tehtiin työ joko yksin tai yhden työntekijän avulla, alettiin heti hommiin, tehtiin tarkasti oikein ja tehokkaasti ja oltiin nopeasti valmiita. Ruotsissa oli kuulemma jouduttu ensin valitsemaan henkilöt, jotka työn toteuttavat ja se oli vienyt jo ensimmäisen viikon ajasta. Sielläkin oli tehty tarkkaa ja hyvää työtä, mutta aikaa se oli vienyt. Norjalaiset ja tanskalaiset taasen olivat tehneet näennäisen nopeasti, mutta huolimattomasti.
Liittyykö tämä esimerkki sitten hyvään johtamiseen, vai ohjeiden kuuliaiseen noudattamiseen on jokaisen itsensä päätettävissä.