Mainos

Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 222 828
  • 2 038

Tuamas

Jäsen
Koulutettu työvoima ei todellisuudessa ole edullista, saati sitten erittäin edullista. Työvoiman sivukulut kun huomioidaan, ollaan tasoissa tai lähempänä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tuossa @heavy artikkelissa palkkatiedot olivat vuodelta 2013. Silloin esim Software Development Manager tienasi Suomessa noin 72 000 euroa ja Tanskassa noin 91 000 euroa, mutta työnantajakuluilla lisättynä eroa ei enää olut kuin tonni (noin 91 000 ja noin 90 000).

Suhtaudun lukuihin varauksella. Ne eivät täsmää mm. Ruotsin työnantajan sivukulujen kanssa. Oisko HS kokenut tarpeen hallituksen väliriihipäivien alla otsikolle "Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti

Olisi mielenkiintoista lukea, mikä on koulutettujen palkkakehitys työantajamaksuineen esimerkiksi vuonna 2016 verrattuna Pohjoismaat ja EU. Täytyy penkoa.

Duunarien palkat ovat EU:n kärkeä kuten toteatkin.

Minä en usko tuon artikkelin lukuihin Tanskan sivukulujen osalta sekuntiakaan.

Käsittääkseni Tanskan järjestelmä ei mene noin, vaan sivukuluja tulee, mutta ne ovat pienemmät kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Viite: File:Estimated hourly labour costs, 2015 (¹) (EUR) YB16.png - Statistics Explained

Edelleen, Suomessa on halpaa erityisesti asiantuntijatyö. Itse esimerkiksi pystyisin nostamaan liksaani vähintään 50 % ihan vain muuttamalla Keski- tai Länsi-Eurooppaan.

Edit.
2013 Tanskassa työnantajalta ei peritty sivukuluja kuin 0,2-0,7 %.
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/lehdistotiedotteet/verotietoa_68_netti.pdf

Ja 2015 työnantajamaksut 4,3%, mutta joka tapauksessa Tanskan luvut ovat väärin.
Työnantajamaksut laskussa globaalisti – Suomessa 5,5 % yli keskiarvon

Tämä onkin mielenkintoinen aihe, koska täältä taas tulee erilainen lukema (2012)
Näin paljon maksaa suomalainen työ | Yle Uutiset | yle.fi


Täytyykin konsultoida Tanskassa asuvaa kaveriani miten tämä käytännössä nykyään menee.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minä en usko tuon artikkelin lukuihin Tanskan sivukulujen osalta sekuntiakaan.

Käsittääkseni Tanskan järjestelmä ei mene noin, vaan sivukuluja tulee, mutta ne ovat pienemmät kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Outojahan ne tuossa ovat. Tuli lukiessa mieleen, että oisko vertailtu esimerkiksi ulkomaisia investointeja tuovan yrityksen tai startupin sivukuluihin, joista olisi voitu antaa tilapäinen vapautus tms. Näistä molemmista asioista eli ulkomaisista investoinneista ja startupeista kirjoitetaan tekstissä.
 
Laitetaan tuo aivopierusi tahallisen väärinymmärryksen piikkiin. Mutta tuo asenne että kenelläkään jolla ei ole omaa rahaa kiinni ei saisi olla puheoikeutta on varsin kummallinen näin länsimaisessa demokratiassa.

Suomi pudonnut robotiikan huippukaartista - Maaseudun Tulevaisuus

Tämä kehitys on jarruttanut työn tuottavuuden parantumista, kehitys joka on osaltaan aivan ymmärrettävää koska taloustilanne on ollut heikko. Toivottavasti Valmet Automotiven esimerkki rohkaisee muitakin yrityksiä investoimaan automaatioon, se voi tuoda enemmän työpaikkoja kuin viedä niitä.

Analyysi: Robotit pelastavat Suomen työpaikat – Uusikaupunki sen todisti | Yle Uutiset | yle.fi

Laitetaan tämä linkki tänne vielä toistamiseen, ette te urpot sitä kuitenkaan älynneet edelliseltä sivulta lukea. :D

Juuri näin. Suomen pitäisi panostaa tekniikkaan.

Suomessa keskustellaan jatkuvasti työpaikoista ja työstä, mutta entäs jos keskusteltaisiin sen sijaan työn tehokkuudesta ja sen kehittämisestä - tuottavuudesta ja tuotantotehokkuudesta ja sen maksimoimisesta.

Kysehän on siitä, että yrityksissä ei tehdä töitä, vaan yrityksen pitäisi tuottaa jotakin. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Palkka muodostuu tuottavuuden mukaan, ei sen mukaan kuinka paljon tekee töitä.

Kun menemme tämän maailman moderneimpeihin tuotantomenetelmiin, puhumme juuri robotiikasta. Robotiikka nimenomaan vähentää ihmisen työmäärää, mutta lisää yrityksen tuottavuutta ja mahdollista myös iäkkäämpien tai muuten huono kuntoisempien työn tekemisen.

Esimerkki

Yritys 1: Yritys 1 työllistää 10 henkilöä ja käyttää vanhaa tuotantomenetelmää. Leikitään kuvitteellinen luku, että yrityksen pitää tuottaa 10 tuotetta päivässä ja yritys tuottaa tällä vanhalla tuotantomenetelmällä 1 tuotteen 1 tunnissa.

Tulos: Yritys saa kasaan 10 tuotetta 10 tunnissa. Näin ollen yritykselllä 10h työaika

Yritys 2: Yritys 2 työllistää samat 10 henkilöä ja käyttää uutta tuotantomenetelmää, jossa on 2x tuotantotehokkuus. Näin ollen yritys 2 tuottaa tällä uudella tuotantomenetelmällä 1 tuotteen 30 minuutissa.

Tulos: Yritys saa kasaan 10 tuotetta 5 tunnissa. Näin ollen yritykselllä on 5h työaika
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Oy Robit Rocktools Ltd: ”Haluamme olla esimerkki kasvuyrityksestä, joka tekee tuotteensa Suomessa ja pysyy silti kansainvälisesti kilpailukykyisenä.” - Tampereen Seudun Vetovoima

"Robit on investoinut aktiivisesti tuotantoon ja jatkaa samalla linjalla: tänä vuonna investoidaan yli miljoona euroa, josta selkeä osa yhtiön Lempäälän yksikköön, ennen kaikkea tuotannon automatisointiin ja robotisointiin. Taloon tulee myös merkittävästi uusia ihmisiä. Näin säilytetään kilpailukyky, tuottavuus ja erinomainen laatu.

Robit haluaa myös osoittaa suomalaiselle teollisuudelle, että Suomessa voi harjoittaa kilpailukykyisesti tämäntyyppistä metalliteollisuuden tuotantotoimintaa moderneilla laitteilla. Haluamme olla esimerkki kasvuyrityksestä, joka pystyy tekemään tuotteitaan Suomessa ja on kansainvälisesti kilpailukykyinen."

Tämä ei ole ihan tuore juttu mutta halusin nostaa sen ylös koska Robit Rocktoolsin hallituksen puheenjohtaja Harri Sjöholmia haastateltiin Ylen alkuillan uutisissa koskien Suomen piristynyttä talouskasvua ja hän hieman moitiskeli suomalaisia PK-yrityksiä. Hän oli sitä mieltä että monissa yrityksissä ollaan vähän kylläisiä eikä uskalleta kasvaa. Voi kunpa meillä olisi PK-yrityksissä enemmän harrisjöholmeja näiden olosuhteista itkijöiden sijaan.

MAKE FINLAND GREAT AGAIN!
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Yksi asia on joka on muuttunut tässä viime aikoina. Takavuosina megatrendi liike-elämässä oli ns. rönsyjen karsiminen. "Keskitymme ydinliiketoimintaan" jne oli yhden aikakauden totuus jonka mukaan yritykset loivat strategioitaan. Eli kun munat ovat yhdessä korissa ja jos tulee vastoinkäymisiä niin jälki on rumaa.

Nyt ihan omien poikkitieteellisten havaintojeni perusteella voisin väittää että suunta on jossain määrin muuttunut. Moni yhtiö on alkanut perustaa omia sisäisiä start-uppejaan. Näiden tehtävä on etsiä uutta kassavirtaa ydinbisneksen rinnalle. Raaka-ainevaltaiset alat etsivät prosessiensa sivuvirroista uusia kaupallisia sovelluksia. Posti leikkaa nurmikoita, pankit perustavat omia sairaaloitaan.. listaa voisi jatkaa enemmänkin. Muutama tuttu pk firmakin etenee omien start-uppiensa kanssa uskoen, toivoen ja investoiden riskirahaa etsien.

On näitä tietysti aina ollut jossain määrin, mutta nyt kehitysprojektit ovat enemmän etupainotteisia, enemmän riskirahalla ja toivotaan toivotaan linjalla. Onko Suomi muuttunut uskaliaaksi kokeilijaksi? Mihin katosi ydinliiketoimintojen palvominen sekä rönsyjen vihaaminen?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksi asia on joka on muuttunut tässä viime aikoina. Takavuosina megatrendi liike-elämässä oli ns. rönsyjen karsiminen. "Keskitymme ydinliiketoimintaan" jne oli yhden aikakauden totuus jonka mukaan yritykset loivat strategioitaan. Eli kun munat ovat yhdessä korissa ja jos tulee vastoinkäymisiä niin jälki on rumaa.

Nyt ihan omien poikkitieteellisten havaintojeni perusteella voisin väittää että suunta on jossain määrin muuttunut. Moni yhtiö on alkanut perustaa omia sisäisiä start-uppejaan. Näiden tehtävä on etsiä uutta kassavirtaa ydinbisneksen rinnalle. Raaka-ainevaltaiset alat etsivät prosessiensa sivuvirroista uusia kaupallisia sovelluksia. Posti leikkaa nurmikoita, pankit perustavat omia sairaaloitaan.. listaa voisi jatkaa enemmänkin.
En osaa sanoa näiden esimerkkien valossa että onko suunta mielestäsi oikea vai väärä.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En osaa sanoa näiden esimerkkien valossa että onko suunta mielestäsi oikea vai väärä.
Ei sitä tiedä vielä kukaan tiedä miten esimerkeissäni käy. Jos nyt veikata pitää niin pankkien laajentuminen terveydenhuoltoon onnistuu hyvin ja alkaa tuottaa rahaa melko nopeastikin. Postin lisäpalveluihin en usko.

Ei minulla ole tähän suuntaukseen henkilökohtaista oikea/väärä mielipidettä. Ihmettelen vain ääneen miksi tämä suuntaus "rönsyjen" vapaaehtoisesta luomisesta on nyt in. Sanotaan nyt että hyvä juttu se on jos yhtiöt etsivät kasvua ennakkoluulottomasti jatkuvan negatiivisuuden sijaan.
 
Ihmettelen vain ääneen miksi tämä suuntaus "rönsyjen" vapaaehtoisesta luomisesta on nyt in. Sanotaan nyt että hyvä juttu se on jos yhtiöt etsivät kasvua ennakkoluulottomasti jatkuvan negatiivisuuden sijaan.

Mun teoriani on, että yritykset ovat nyt pakkoraossa (monen perinteisen toimialan kasvunäkymät heikentyneet ja vauhti hiipunut) ja toisaalta uusiin investointeihin on tarjolla huippuhalpaa rahaa. Kolmas on digitaalinen murros, jonka valtava vaikutus ja mahdollisuus aletaan hiljalleen ymmärtää perähikiän metallipajan yritysjohtajankin ajatuksissa.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Mun teoriani on, että yritykset ovat nyt pakkoraossa (monen perinteisen toimialan kasvunäkymät heikentyneet ja vauhti hiipunut) ja toisaalta uusiin investointeihin on tarjolla huippuhalpaa rahaa. Kolmas on digitaalinen murros, jonka valtava vaikutus ja mahdollisuus aletaan hiljalleen ymmärtää perähikiän metallipajan yritysjohtajankin ajatuksissa.

EK: Suhdanteet kääntyneet parempaan | Yle Uutiset | yle.fi

"Näkymät ovat myönteisiä kaikilla päätoimialoilla, selviää EK:n tekemässä kyselyssä." Suomalaiset yritysjohtajat ovat kanssasi eri mieltä kasvunäkymistä.

Iso enkelirahasto alkaa investoida Suomen startupeihin | Yle Uutiset | yle.fi

Myös PK-sektorille ja startupeille on luvassa mannaa mahan täydeltä. Toivottavasti nämä positiiviset uutiset saavat investoinnit liikkeelle, tässä asiassa Ruotsi ja Saksa menevät kaukana edellä.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Metallialan alihankkijoilla on ainakin tilanne hieman piristynyt viimeisen vuoden aikana Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Aiheesta on omakohtainen havainto näin tuotteita ostavan yrityksen näkökulmasta sekä yhden tutun kautta, joka työkseen pyörii näitä pajoja läpi kaluston huolto- ja myyntihommien puitteissa. Ei kuulemma monellakaan firmalla enää lomautukset ole hetkeen painaneet, kun koko kuluvan vuosikymmenen ne ovat olleet joka hetki arjessa mukana.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mun teoriani on, että yritykset ovat nyt pakkoraossa (monen perinteisen toimialan kasvunäkymät heikentyneet ja vauhti hiipunut) ja toisaalta uusiin investointeihin on tarjolla huippuhalpaa rahaa..
Jeah, saman tapaista teoriaa mielessä. Tilanne on jotenkin skitsofreeninen. Talousuutiset ja muutamat juhlalliset tiedotustilaisuudet seuranneena olen salaa hymähtänyt itsekseni. Ensin saarnataan perusliiketoiminnan haastavista näkymistä tummin sanankääntein, kun taas seuraavassa hetkessä sama kaveri ylistää tulevaa start up konseptin hienoutta, johon satsataan riskirahaa lapiokaupalla lennokkailla tulevaisuuden ennustuksilla.

Kuten jo aiemmin totesin niin hienoa että taas uskalletaan yrittää uutta. Mutta usein unohtuu että se olemassaoleva business pyörii ja tuottaa rahaa minimihenkilöstöllä ilman konkreettisia suunnitelmia edes ylläpitoinvestoinneista. No tämä on ansaintalogiikka tällä hetkellä ja mikäs siinä. Vaihtaa sitä jotkut muijansa ja autonsakin riskillä ja riskirahalla. Joskus natsaa ja ainakin aluksi on helvetin nastaa ja jännää.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Polkupyörä suomalaisesta verkkokaupasta 300€, sama pyörä suoraan valmistajalta Saksasta 300€(ts. mikä määrähinnoittelu se onkaan nimeltään jos käytännössä valmistaja sanelee hinnat), postikulut Suomen Tampereelta 40€, postikulut Saksasta 10€. Eurot matkustivat saksanmaalle.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Juu, mutta verrattuna mihin? Pitää katsoa vähän pidempää aikaväliä kuin paria kvartaalia.

Findikaattori.fi - Toimialoittainen kehitys
Findikaattori.fi - Teollisuuden suhdanteet

Mikä olisi sinusta sopiva tarkastelujakso? Minusta nyt pitää katsoa eteenpäin, ei taaksepäin. Menneitä on hyvä muistella jotta opitaan tehdyistä virheistä mutta katse pitää olla eteenpäin. Eivätköhän kyselyyn osallistuneet yritysjohtajat verranneet näkymiä lähimenneisyyteen, tuskin 90-luvun alkuun ainakaan. Kasvu tulee olemaan lähivuodet hidasta, tuollaista 1.5-2 % per vuosi. Mutta kasvua kuitenkin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Mikä olisi sinusta sopiva tarkastelujakso? Minusta nyt pitää katsoa eteenpäin, ei taaksepäin. Menneitä on hyvä muistella jotta opitaan tehdyistä virheistä mutta katse pitää olla eteenpäin. Eivätköhän kyselyyn osallistuneet yritysjohtajat verranneet näkymiä lähimenneisyyteen, tuskin 90-luvun alkuun ainakaan. Kasvu tulee olemaan lähivuodet hidasta, tuollaista 1.5-2 % per vuosi. Mutta kasvua kuitenkin.
Nimenomaan, aika kovat on odotukset, jos pitäisi nyt yhtäkkiä saada parin prossan kasvu joihinkin huippuvuosiin verrattuna. Kasvu on kasvua, ja suunta on pitkästä aikaa oikea. Tokikaan tuo kasvu ei mitään kulutusjuhlia avaa, melkeinpä vielä päinvastoin noillakin luvuilla. En haluaisi negailla itsekään, mutta vähän sellainen vanhoihin hyviin aikoihin perustuva ilo on monella(ei täällä, vaan oikeassa elämässä ympärilläni) liittyen tähän orastavaan nousukauteen. Ei jotenkin olla tajuttu sitä, että parhaimmillaankin tulevalla kasvulla voidaan säilyttää nykyistä elintasoa, ei nostaa sitä.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Tässä tänään sain kuulla, että eräänkin ison Tamperelaisen konepajan myynti huhtikuussa oli n. 17M€, kun se vuosi sitten samoilla nurkilla oli 4-5M€. Että kyllä tämä ihan hyvältä näyttää. Suuret asiakkaat nyt eivät tunne lamaa varsinaisesti, mutta pienemmätkin uskaltavat investoida. Tosin, juuri yhtään ei taida olla kauppaa. Muutenkin täältä alkaa konepajan mennä täydellä kapasiteetilla. Lähinnä taivastellaan sitä, kun alihankkijat haluavat laittaa kesällä ovet kuukaudeksi kiinni. Kun niitä töitä olisi vitusti...
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Oy Robit Rocktools Ltd: ”Haluamme olla esimerkki kasvuyrityksestä, joka tekee tuotteensa Suomessa ja pysyy silti kansainvälisesti kilpailukykyisenä.” - Tampereen Seudun Vetovoima

"Robit on investoinut aktiivisesti tuotantoon ja jatkaa samalla linjalla: tänä vuonna investoidaan yli miljoona euroa, josta selkeä osa yhtiön Lempäälän yksikköön, ennen kaikkea tuotannon automatisointiin ja robotisointiin. Taloon tulee myös merkittävästi uusia ihmisiä. Näin säilytetään kilpailukyky, tuottavuus ja erinomainen laatu.

Robotit eivät lakkoile toisin kuin pirkanmaan ay-demari änkyrät

Tuhat työntekijää lakkoon Pirkanmaalla torstaina kello 22: ”Valtava pettymys ja mainehaitta” - Aamulehti

Toivotaan suuresti että tämä kehitys jatkuu vahvasti, ehkä jossain vaiheessa vihdoinkin myös demarihenkiset ay-mafian politrukit tajuavat että he kaivavat omaa kuopppaansa entistä syvemmälle.

Hallituksen pitäisi tukea verohelpotuksilla kaikkia investointeija joilla korvataan ay-politrukkeja roboteilla.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tässä tänään sain kuulla, että eräänkin ison Tamperelaisen konepajan myynti huhtikuussa oli n. 17M€, kun se vuosi sitten samoilla nurkilla oli 4-5M€. Että kyllä tämä ihan hyvältä näyttää. Suuret asiakkaat nyt eivät tunne lamaa varsinaisesti, mutta pienemmätkin uskaltavat investoida. Tosin, juuri yhtään ei taida olla kauppaa. Muutenkin täältä alkaa konepajan mennä täydellä kapasiteetilla. Lähinnä taivastellaan sitä, kun alihankkijat haluavat laittaa kesällä ovet kuukaudeksi kiinni. Kun niitä töitä olisi vitusti...

Taas hyviä uutisia taloudesta: Vienti singahti maaliskuussa yli viiteen miljardiin euroon | Yle Uutiset | yle.fi

Myös tullin tilastot tukevat havaintojasi. Vienti vetää silloin kun on kysyntää ja nyt näyttäisi olevan.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hienoa, että SAK:ssa on älyllistä elämää. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo faktoja ja käy läpi 2010-luvun virheitä. Palkkoja korotettiin jatkuvasti tilanteessa, jossa maan talous supistui pitkään ja jo yksin raamisopimuksen palkankorotukset olivat liian suuria. Kaukoranta toteaa myös, että VVM:n laskelmat johtivat kaikkia harhaan, koska talouden ennustettiin kasvavan [kaksi vastuutonta tapausta eli Katainen ja Urpilainen valtiovarainministereinä].

Kaukoranta lainaa ETLA:n laskelmia ja kirjoittaa:

Alkuvuodesta Vesa Vihriälä pohti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan kolumnissa, olisiko palkanmuodostuksen toisenlainen reaktio voinut lievittää 2008 alkaneen kriisin vaikutuksia. Laskelmien tulos on, että olisi.

Palkkojen jäädytys vuoden 2010 tasolle olisi Etlan laskelman mukaan johtanut siihen, että viime vuonna bruttokansantuote olisi ollut 2–2,5 prosenttia korkeampi ja työllisiä olisi ollut 40 000 enemmän. Jälkiviisaana voikin argumentoida 2010-luvun palkkapolitiikan epäonnistuneen, mutta jälkiviisaus onkin paljon helpompaa kuin reaaliaikainen päätöksenteko.

Olen todella positiivisesti yllättynyt, että SAK:ssa on vihdoin pääekonomisti, joka ei valehtele SAK:n ja SDP:n johdon käskyn mukaisesti, vaan nojaa kirjoituksissaan faktoihin. Koko kirjoitus löytyy tästä:

Palkkapolitiikkaa reaaliajassa vai jälkiviisaudella?

Toivottavasti Kaukorannan varsin ajankohtainen blogi antaa jotain neuvottelijoille myös tulevissa ratkaisuissa. Maltillisuus ja paikallinen sopiminen tukevat bkt:n kasvua ja työllisyyttä parhaiten.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Hienoa, että SAK:ssa on älyllistä elämää. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo faktoja ja käy läpi 2010-luvun virheitä. Palkkoja korotettiin jatkuvasti tilanteessa, jossa maan talous supistui pitkään ja jo yksin raamisopimuksen palkankorotukset olivat liian suuria. Kaukoranta toteaa myös, että VVM:n laskelmat johtivat kaikkia harhaan, koska talouden ennustettiin kasvavan [kaksi vastuutonta tapausta eli Katainen ja Urpilainen valtiovarainministereinä].

Kaukoranta lainaa ETLA:n laskelmia ja kirjoittaa:



Olen todella positiivisesti yllättynyt, että SAK:ssa on vihdoin pääekonomisti, joka ei valehtele SAK:n ja SDP:n johdon käskyn mukaisesti, vaan nojaa kirjoituksissaan faktoihin. Koko kirjoitus löytyy tästä:

Palkkapolitiikkaa reaaliajassa vai jälkiviisaudella?

Toivottavasti Kaukorannan varsin ajankohtainen blogi antaa jotain neuvottelijoille myös tulevissa ratkaisuissa. Maltillisuus ja paikallinen sopiminen tukevat bkt:n kasvua ja työllisyyttä parhaiten.

Ainakin joku osaa nostaa kättä pystyyn virheen merkiksi. Tuota paikallista sopimista kannatan tosiaan itsekin, mutta sen toimiminen vaatii joustoa myös ta-puolelta, ja aitoa halua sopimiseen. Niin kauan kun paikallinen sopiminen on puhdasta sanelua, mennään tes-sopimusten mukaan.

Tuo palkkamaltti onkin kinkkisempi juttu. Alkaa nimittäin duunaria kiristää jatkuvat nollakorotukset pitkässä juoksussa, kun meilläkin on käytännössä menty useampi vuosi nollalinjalla. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että mitkään elinkustannukset eivät seuraisi tuota samaa käyrää, vaan reaaliansiot tippuvat jatkuvasti, syöden ostovoimaa. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että jo puolet ansioista menee pelkästään asumiseen. Mutta hei, Suomi nousuun palkkamaltilla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Joo, vaikea on @godofthunder tilanne, kun mediakin provosoi palkankorotuksia. Eihän tästä ole kuin hetki, kun saatiin kuulla ja lukea otsikoita, että Ruotsissa nostavat jopa 5-6 prosenttia palkkoja. Jostain syystä medialta unohtui se, kyse oli kolmesta vuodesta ja että inflaatio on Ruotsissa samaan aikaa lähes 2 prosenttia ja se on myös hallituksen tavoite. Tämän jälkeen oli pääkirjoituksia, joissa povailtiin Suomeenkin palkakorotuksia, koska Ruotsi. Eikä niissäkään mainittu, että eihän reaalipalkat Ruotsissa nouse.

Tällaista peliä se on, mutta hyvä SAK:lle, että sieltä löytyi rehellistä puhetta.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että jo puolet ansioista menee pelkästään asumiseen.

Asuntojen hinnat tuppaavat nousemaan palkkojen mukana (kts linkki alla). Nyt kun on saatavissa löysää rahaa, sitä otetaan lainaksi ja asuntojen hinnat nousevat entistä enemmän (kts toinen linkki alla)

Tilastokeskus - 3. Asuntojen hintojen ja ansiotasonmuutokset
Suomalaisten asuntovelat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla – osalla velkaa jopa viisi kertaa vuositulojen verran - Aamulehti

Yllä olevien tilastojen perusteella uskallan sanoa, että asumisen kallistuminen jatkuu ja jos ja kun palkankorotuksia tulee, ne mitataan ulos mm. asuntojen hintoihin.
 

Rontti

Jäsen
Suosikkijoukkue
paska kiekko
Olen todella positiivisesti yllättynyt, että SAK:ssa on vihdoin pääekonomisti, joka ei valehtele SAK:n ja SDP:n johdon käskyn mukaisesti, vaan nojaa kirjoituksissaan faktoihin.
Ok, onko näistä käskytyksistä heittää jotain esimerkkiä?

Nämäkin korotukset ovat kuitenkin käsittääkseni tehty yhteisesti sovitusti ja "syyllisiä" ovat yhtälailla molemmat osapuolet, että sikäli tässä nyt on turha itkeä kaatunutta maitoa sen enempää.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
@Cobol eipä nämä nollakorotukset ainakaan ole mitenkään hillinneet asuinkustannusten nousua, joten itse ainakin suhtaudun tuohon aika varauksella. Nollakorotuksilta menee mielestäni täysin pohja siinä vaiheessa, kun se ei koske kaikkia. Samaan aikaan kun puhutaan palkkamaltista, yläkerran väli mällää täysin kärjettömillä korotuksilla.
Jos kerran Suomi halutaan nousuun nollalinjalla, pitää sen koskea silloin kaikkia, eikä vaan sitä porrasta, johon se kipeimmin iskee. Pelkkä kepin antaminen ja tehostaminen ilman porkkanaa on pitkässä juoksussa täysin kestämätön skenaario.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös