Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[bebeto]

Minusta väittämäsi Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on tästä hetkestä taaksepäin ja eteenpäin katsottuna kuin suomettumisen syvin persereikä. Siitä voidaan aina keskustella, onko vaikutus nyt hyvin pieni tai pieni tai jotain muuta, mutta ei siitä, että kyse olisi foliohattuilusta - paitsi jossain toveripiireissä.

Suosittelen katsomaan vaikkapa aina niin ylistämäsi YLE:stä yhden ohjelman. Yhteinen sävel, 4/6 Moskovan valot. Siinä kommari Seppänen sanoo ja kommari Nikkilä säestää, että Neuvostoliitto oli oikeasti koko ajan uhkana, mutta siitä ei vaan puhuttu. Putinin Venäjä on vielä pahempi, mutta siitäkään ei puhuta julkisuudessa kuten puhua pitäisi.

Sinulla on hyvin, hyvin vahvat Venäjä-lasit päässäsi, jos Venäjän vahingollinen vaikutus kriisiaikoina (kuten nyt kun Venäjän hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan) ulkomaisten investointien osalta Suomeen kuittaantuu sillä, että kyse on foliohattuilusta.

Nobel-palkittu Ahtisaari katsoo myös - kuten minäkin tuossa ylempänä - että NATO-jäsenyys lisäisi ulkomaisia investointeja. Ahtisaarella on erittäin laaja kokemus ja kenties paras kontaktipinta suomalaisista:

Länsimaiset sijoittajat saattavat mennä Suomen sijaan Baltian maihin, koska nämä ovat Nato-maita.

Ahtisaari: Nato-jäsenyys lisäisi investointeja Suomeen | Kotimaa | Kaleva.fi

No kylläpäs minä nyt menin ihosi alle, ei ollut tarkoitus. Alunperin kyse oli siitä mikä selittää tällä hetkellä ulkomaisten investointien vähäisen määrän Suomeen. Sinä itse linkitit artikkelin jossa tuo Venäjän vaikutus kumottiin. On itsestään selvää että Venäjän agressiot lähialueilla lisäävät maariskiä Suomen osalta mitä tulee ulkomaisiin investointeihin mutta nyt puhuttiinkin tästä hetkestä. Ja nuo toveripiirihöpinät voit tunkea aunukseen, minun edesmennyt isäni oli Karjalan evakko ja molempien sotien veteraani. Sinulla tuntuu olevan näin äkkiä laskien kolme sokeaa pistettä, Venäjä, mamut ja Yle. Suomen Yleisradio on tiedonvälittäjänä ja sähköisenä mediana omaa luokkaansa Suomessa ja Ylen aseman heikentäminen budjettia leikkaamalla ei tule nostamaan kaupallisen median tasoa, valitettavasti. Tämä on sama kuin Kärpille ja Tapparalle asetettaisiin palkkakatto koska ne ovat menestyneet viime vuosina liian hyvin kilpailijoiden mielestä. Tämäkään ei nostaisi kilpailijoiden tasoa koska laadulla on tekijänsä.

 

[Cobol]

Tuttuun tapaasi @bebeto siirrät keskustelun kirjoittajaan substanssin sijasta kun huomaat, että kirjoitit paskaa. Mutta se ei ole uutta. Jos jossain vaiheessa pystyt, vastaa, onko Ahtisaarella foliohattu päässä, kuin hän puhuu NATO-jäsenyyden mahdollisesti lisäävän investointeja Suomeen.

Maantieteestä johtuen Venäjä on Suomelle riski kaikilla tavoilla, mutta ei se poistu noilla lähinnä suomettumisen ajan höpinöillä, että investointien osalta se on foliohattuilua. Itse en tällä hetkellä riskiä suurena pidä, mutta ei se olematon ole jo senkään takia, että Venäjä on hyökännyt pikalaskutoimituksella jo neljän naapurinsa kimppuun.

 

[bebeto]

Tuttuun tapaasi @bebeto siirrät keskustelun kirjoittajaan substanssin sijasta kun huomaat, että kirjoitit paskaa. Mutta se ei ole uutta. Jos jossain vaiheessa pystyt, vastaa, onko Ahtisaarella foliohattu päässä, kuin hän puhuu NATO-jäsenyyden mahdollisesti lisäävän investointeja Suomeen.

Maantieteestä johtuen Venäjä on Suomelle riski kaikilla tavoilla, mutta ei se poistu noilla lähinnä suomettumisen ajan höpinöillä, että investointien osalta se on foliohattuilua. Itse en tällä hetkellä riskiä suurena pidä, mutta ei se olematon ole jo senkään takia, että Venäjä on hyökännyt pikalaskutoimituksella jo neljän naapurinsa kimppuun.

Minusta se olit sinä joka lähdit tuolle henkilökohtaisuuksien tielle väittämällä minun käyttävän jotain Putin-sientä. Nato-jäsenyydellä spekulointi ei liity keskusteluun millään tavalla kun puhe on koko ajan ollut siitä mikä selittää ulkomaisten investointien vähyyden TÄLLÄ HETKELLÄ. Minusta Venäjä on enemmän mahdollisuus kuin uhka, tälläkin hetkellä vaikka pakotteet ovat päällä. Kerro nyt vielä missä kirjoitin paskaa?

 

[Cobol]

Minusta se olit sinä joka lähdit tuolle henkilökohtaisuuksien tielle väittämällä minun käyttävän jotain Putin-sientä. Nato-jäsenyydellä spekulointi ei liity keskusteluun millään tavalla kun puhe on koko ajan ollut siitä mikä selittää ulkomaisten investointien vähyyden TÄLLÄ HETKELLÄ. Minusta Venäjä on enemmän mahdollisuus kuin uhka, tälläkin hetkellä vaikka pakotteet ovat päällä. Kerro nyt vielä missä kirjoitin paskaa?

Kannattaa lukea uudelleen. Ihan huolella. Enpä ole väittänyt sinun mitään Putin-sieniä käyttävän. Sen sijaan sanatarkasti väitin ja väitän edelleen:

"Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on venäjäriskin puhtaaksi pesemistä Putin-sienellä.

Tartuin sinun tekstiisi, en sinuun. Uskon sinun olevan varsin mukava ja fiksu henkilö. Mutta välillä tekstisi ovat samanlaisia kuin monet tekstit olivat suomettumisen ajan Suomessa. Niihin teksteihisi tartun jatkossakin, jos ne tielleni osuvat.

En olisi koko tekstiisi reagoinut ellet olisi kirjoittanut - ja lue nyt rauhassa ja huolella - täyttä paskaa näin: "Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena"

Päinvastoin kuin kirjoitat, NATO-jäsenyydellä toki saattaa olla vaikutusta ulkomaisiin investointeihin. On se iso tai pieni, se on. Ahtisaari pitää sitä jossain määrin merkittävänä kun meni sanomaan, että NATO-jäsenyys toisi Suomeen lisää investointeja. Ainakaan tekstisi perusteella et yksinkertaisesti ymmärrä, miksi NATO-jäsenyys toisi mahdollisesti Suomeen lisää ulkomaisia sijoituksia. Ihan oikeastiko et ymmärrä?

Heitot siitä, että joku kuten Ahtisaari näkee Venäjän läheisyyden ainakin ilman Suomen NATO-jäsenyyttä olevan joillekin investoinneille ei suinkaan ongelma, vaan foliohattuilua, on yksinkertaisesti roskaa.

 

[TosiFani]

...Heitot siitä, että joku kuten Ahtisaari näkee Venäjän läheisyyden ainakin ilman Suomen NATO-jäsenyyttä olevan joillekin investoinneille ei suinkaan ongelma, vaan foliohattuilua, on yksinkertaisesti roskaa.

Käsittääkseni monet ulkomaiset yritykset ovat ainakin takavuosina nähneet Suomen porttina Venäjän markkinoille. Onko tämä mennyttä maailmaa?

 

[Cobol]

Käsittääkseni monet ulkomaiset yritykset ovat ainakin takavuosina nähneet Suomen porttina Venäjän markkinoille. Onko tämä mennyttä maailmaa?

Takavuosina olin mukana useammassa projektissa ja Venäjän markkinoille päästiin. Nyt puhun ulkomaisten, en kotimaisten yritysten pääsystä, joista myös on kokemusta. Gorban aikaa alkoi lähes buumi ja Jeltsinin alku meni vielä hyvin. Putinin aikana luottamus alkoi rapautumaan ja tällä hetkellä lännessä ei luottoa kovin paljon ole. Omien tuttavieni kautta tiedän jonkin verran siitä, miksi monet suomalaisyritykset ovat vetäytyneet Venäjältä tai laittaneet investoinnit jäihin. Sen voisi tiivistää vaikka niin, että Venäjän talous ja lainsäädäntö on mielivaltaista. Nyt puhun trendeistä, sillä on myös niitä, jotka juuri nyt kokevat hyväksi hetkeksi Venäjälle lähdön. Riskit ovat varsinkin valtiollisilla toimijoilla (joita Suomesta löytyy) kuitenkin kasvaneet, kuten Suomen Kuvalehden artikkeli kertoo:

Venäjän-riski kasvaa: ”Karhun kaulapantaan ei kannattaisi kytkeä itseään” - Suomenkuvalehti.fi

Henkilökohtaisesti omaan vieläkin hieman riskisijoituksia Venäjällä. Pidän maasta ja kansasta, mutta en järjestelmästä Putinin kanssa tai aiemmasta kommarimenosta. Aikanaan oli enemmän niin omia kuin firman riskejä Venäjällä, mutta nyt on ehkä sopivassa määrin tilanne huomioiden.

 

[bebeto]

Kannattaa lukea uudelleen. Ihan huolella. Enpä ole väittänyt sinun mitään Putin-sieniä käyttävän. Sen sijaan sanatarkasti väitin ja väitän edelleen:

"Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on venäjäriskin puhtaaksi pesemistä Putin-sienellä.

Tartuin sinun tekstiisi, en sinuun. Uskon sinun olevan varsin mukava ja fiksu henkilö. Mutta välillä tekstisi ovat samanlaisia kuin monet tekstit olivat suomettumisen ajan Suomessa. Niihin teksteihisi tartun jatkossakin, jos ne tielleni osuvat.

En olisi koko tekstiisi reagoinut ellet olisi kirjoittanut - ja lue nyt rauhassa ja huolella - täyttä paskaa näin: "Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena"

Päinvastoin kuin kirjoitat, NATO-jäsenyydellä toki saattaa olla vaikutusta ulkomaisiin investointeihin. On se iso tai pieni, se on. Ahtisaari pitää sitä jossain määrin merkittävänä kun meni sanomaan, että NATO-jäsenyys toisi Suomeen lisää investointeja. Ainakaan tekstisi perusteella et yksinkertaisesti ymmärrä, miksi NATO-jäsenyys toisi mahdollisesti Suomeen lisää ulkomaisia sijoituksia. Ihan oikeastiko et ymmärrä?

Heitot siitä, että joku kuten Ahtisaari näkee Venäjän läheisyyden ainakin ilman Suomen NATO-jäsenyyttä olevan joillekin investoinneille ei suinkaan ongelma, vaan foliohattuilua, on yksinkertaisesti roskaa.

Voisitko ystävällisesti lakata siirtelemästä maalitolppia, keskustelu on erittäin hankalaa kun teet sitä koko ajan. Puhe on ollut tästä hetkestä eli mikä selittää ulkomaisten investointien vähäisen määrän tällä hetkellä. Sinä tuot keskusteluun omat mieliaiheesi eli Naton ja Venäjän vaikka ne eivät liity tällä hetkellä aiheeseen millään lailla. Lisäisikö Nato-jäsenyys ulkomaisten investointien määrää Suomessa, ehkä, mutta ei selitä tämän hetken tilannetta. Parantaisiko ero eurosta Suomen kilpailukykyä, kyllä, mutta ei liity keskusteluun koska on erittäin epätodennäköinen skenaario. Venäjän läheisyys on maantieteellinen fakta ja Venäjän agressio lähialueella lisäisi maariskiä Suomen osalta mutta ei selitä tämän hetken tilannetta. Ulkomaisten investointien vähyyden selittäminen Venäjän läheisyydellä on foliohattuilua mutta tilanne voi muuttua jos Venäjän agressio lähialueella konkretisoituu.

 

[TosiFani]

Takavuosina olin mukana useammassa projektissa ja Venäjän markkinoille päästiin. Nyt puhun ulkomaisten, en kotimaisten yritysten pääsystä, joista myös on kokemusta. Gorban aikaa alkoi lähes buumi ja Jeltsinin alku meni vielä hyvin. Putinin aikana luottamus alkoi rapautumaan ja tällä hetkellä lännessä ei luottoa kovin paljon ole. Omien tuttavieni kautta tiedän jonkin verran siitä, miksi monet suomalaisyritykset ovat vetäytyneet Venäjältä tai laittaneet investoinnit jäihin. Sen voisi tiivistää vaikka niin, että Venäjän talous ja lainsäädäntö on mielivaltaista. Nyt puhun trendeistä, sillä on myös niitä, jotka juuri nyt kokevat hyväksi hetkeksi Venäjälle lähdön. Riskit ovat varsinkin valtiollisilla toimijoilla (joita Suomesta löytyy) kuitenkin kasvaneet, kuten Suomen Kuvalehden artikkeli kertoo:

Venäjän-riski kasvaa: ”Karhun kaulapantaan ei kannattaisi kytkeä itseään” - Suomenkuvalehti.fi

Henkilökohtaisesti omaan vieläkin hieman riskisijoituksia Venäjällä. Pidän maasta ja kansasta, mutta en järjestelmästä Putinin kanssa tai aiemmasta kommarimenosta. Aikanaan oli enemmän niin omia kuin firman riskejä Venäjällä, mutta nyt on ehkä sopivassa määrin tilanne huomioiden.

Pitää varmasti paikkansa, mutta Venäjän markkinat ovat edelleen olemassa. Nyt riski on ehkä liian kova, mutta suhdanteet vaihtelevat vuosien kuluessa. Porin lahja suomalaiselle musiikkimaailmalle, Olli Lindholm, runoili aikanaan osuvasti. Kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta, kun joskus Nancy kuolla kupsahtaa. Samoin tulee käymään Putinille, vaikka onkin Maoon ja isoisä Kimiin rinnastettava supermies. Tällöin suomalaisella venäjänkaupan osaamisella olisi taas tarvetta, tätä osaamista ei kannattaisi hävittää.

 

[Cobol]

Voisitko ystävällisesti lakata siirtelemästä maalitolppia, keskustelu on erittäin hankalaa kun teet sitä koko ajan. Puhe on ollut tästä hetkestä eli mikä selittää ulkomaisten investointien vähäisen määrän tällä hetkellä.

En ole siirrellyt kun ei ole tarvetta. Puhe on nimenomaan tästä hetkestä ja taaksepäin:

Syitä - siis minusta - on täällä kyllä varmaan kerrottu, mutta ne ovat varsin hajallaan, ja osittain eri ketjuissakin. Itse olen nostanut esille mielestäni yhden oleellisen syyn, jota harvoin pohditaan. Suomea pidetään riskisijoituksena vrt Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan. Suomella on noin 1 300 km maarajaa Venäjän kanssa eikä Suomi ole NATO:n jäsen. Jälkimmäinen ei ole mikään investointeja automaattisesti lisäävä asia, mutta saattaisi hieman auttaa kuitenkin. Suomen osalta riski on kuitenkin aina Venäjä, Venäjä, Venäjä - ja se näkyy kiinnostuksessa Suomea kohtaan.

Johon sinä vastasit:

Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena.

Ja minä tarkensin vielä, että kyse todella on tästä hetkestä ja taakse - jopa eteenpäin:

Minusta väittämäsi "Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena" on tästä hetkestä taaksepäin ja eteenpäin katsottuna kuin suomettumisen syvin persereikä.

Nobel-palkittu Ahtisaari katsoo myös - kuten minäkin tuossa ylempänä - että NATO-jäsenyys lisäisi ulkomaisia investointeja. Ahtisaarella on erittäin laaja kokemus ja kenties paras kontaktipinta suomalaisista:

Länsimaiset sijoittajat saattavat mennä Suomen sijaan Baltian maihin, koska nämä ovat Nato-maita.

Ahtisaari: Nato-jäsenyys lisäisi investointeja Suomeen | Kotimaa | Kaleva.fi

Onko tosiaan - siis ihan oikeasti - noin vaikeaa myöntää se, että kirjoitit paskaa väittäessäsi, että Venäjän pitäminen investointikarkoittimena on foliohattuilua? No, sama se on minulle, mutta itse en pitäisi Ahtisaarta foliohattuna.

 

[bebeto]

En ole siirrellyt kun ei ole tarvetta. Puhe on nimenomaan tästä hetkestä ja taaksepäin:



Johon sinä vastasit:



Ja minä tarkensin vielä, että kyse todella on tästä hetkestä ja taakse - jopa eteenpäin:



Onko tosiaan - siis ihan oikeasti - noin vaikeaa myöntää se, että kirjoitit paskaa väittäessäsi, että Venäjän pitäminen investointikarkoittimena on foliohattuilua? No, sama se on minulle, mutta itse en pitäisi Ahtisaarta foliohattuna.

Venäjästä uhkaa tulla Suomen riski kansainvälisten sijoittajien silmissä | Venäjä | HS

Tuossa on tuo Hesarin juttu jonka sinä linkitit ja jossa todetaan että tällä hetkellä maariskiä ei ole. Koko ajan on ollut kyse siitä miksi ulkomaiset investoinnit ovat vähissä juuri nyt. Minä kirjoitin että sijainti ei selitä mitään joka on tällä hetkellä totta, sinä esitit hypoteeseja siitä mitä saattaa tapahtua. Venäjän läheisyys ei selitä ulkomaisten investointien vähyyttä juuri tällä hetkellä koska niin Suomen kuin Venäjänkään maariski ei ole kasvanut.

 

[Cobol]

Tuossa on tuo Hesarin juttu jonka sinä linkitit ja jossa todetaan että tällä hetkellä maariskiä ei ole.

Lue nyt edes juttu:

"Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia.
"En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantua Viron tai muiden Baltian maiden asioihin. Silloin Suomi jää tilanteessa välikäteen."

Missä siinä lukee, että maariskiä ei ole? Sen sijaan siinä lukee, että nyt ei olla tilanteessa, jossa Suomeen ei enää haluta investoida. Maariski ei ole kasvanut sellaiseksi (ainakaan vielä), että Suomeen ei haluttaisi investoida. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö osa jätä investoimatta nykyisellä riskitasolla, kuten Ahtisaaren linkittämästäni jutusta selviää. Ja uskon, että hän tietää mistä puhuu.

Edelleen sinä sivuutat Ahtisaaren näkemyksen ja sen sivuuttaminen kertoo siitä, että koska se kaataa väitteesi täysin, jätät sen kokonaan huomioimatta:

"Länsimaiset sijoittajat saattavat mennä Suomen sijaan Baltian maihin, koska nämä ovat Nato-maita."

Venäjän läheisyys ei selitä ulkomaisten investointien vähyyttä juuri tällä hetkellä koska niin Suomen kuin Venäjänkään maariski ei ole kasvanut.

Sinulla on outo logiikka. Jos jokin ei kasva, se ei selitä mitään... Ja kuten olen todennut, pääsyyt nyt ovat ihan muualla investointiongelmien osalta kuin Venäjässä. Mutta se ei tarkoita, etteikö joku 1-5 prosenttia siitäkin johdu.


Jatkoja.

 

[bebeto]

Lue nyt edes juttu:

"Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia.
"En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantua Viron tai muiden Baltian maiden asioihin. Silloin Suomi jää tilanteessa välikäteen."

Missä siinä lukee, että maariskiä ei ole? Sen sijaan siinä lukee, että nyt ei olla tilanteessa, jossa Suomeen ei enää haluta investoida. Maariski ei ole kasvanut sellaiseksi (ainakaan vielä), että Suomeen ei haluttaisi investoida. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö osa jätä investoimatta nykyisellä riskitasolla, kuten Ahtisaaren linkittämästäni jutusta selviää. Ja uskon, että hän tietää mistä puhuu.

Edelleen sinä sivuutat Ahtisaaren näkemyksen ja sen sivuuttaminen kertoo siitä, että koska se kaataa väitteesi täysin, jätät sen kokonaan huomioimatta:

"Länsimaiset sijoittajat saattavat mennä Suomen sijaan Baltian maihin, koska nämä ovat Nato-maita."



Sinulla on outo logiikka. Jos jokin ei kasva, se ei selitä mitään... Ja kuten olen todennut, pääsyyt nyt ovat ihan muualla investointiongelmien osalta kuin Venäjässä. Mutta se ei tarkoita, etteikö joku 1-5 prosenttia siitäkin johdu.


Jatkoja.

Koko juttu lähti liikkeelle siitä että sinä ja Edustaja olitte sitä mieltä että Venäjän läheisyys selittää ulkomaisten investointien vähyyden Suomeen. Hyvä että sinäkin olet tullut siihen johtopäätökseen että Venäjän läheisyys ei ole selittävä tekijä, tällä hetkellä. Jos Sahtivaari pohdiskelee että joku yritys saattaa investoida Suomen sijaan Baltiaan koska Baltian maat kuuluvat Natoon on ainoastaan pohdiskelua, ei faktaa. Toki näin voi olla mutta sitä emme tiedä.

 

[Cobol]

Koko juttu lähti liikkeelle siitä että sinä ja Edustaja olitte sitä mieltä että Venäjän läheisyys selittää ulkomaisten investointien vähyyden Suomeen.

Jahas, taas keksit lisää. Bebeto, olet nyt armollinen ja lopeta paskan puhuminen. Tämän kirjoitin asiasta:

Cobol kirjoitti:
Syitä - siis minusta - on täällä kyllä varmaan kerrottu, mutta ne ovat varsin hajallaan, ja osittain eri ketjuissakin. Itse olen nostanut esille mielestäni yhden oleellisen syyn, jota harvoin pohditaan. Suomea pidetään riskisijoituksena vrt Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan. Suomella on noin 1 300 km maarajaa Venäjän kanssa eikä Suomi ole NATO:n jäsen. Jälkimmäinen ei ole mikään investointeja automaattisesti lisäävä asia, mutta saattaisi hieman auttaa kuitenkin. Suomen osalta riski on kuitenkin aina Venäjä, Venäjä, Venäjä - ja se näkyy kiinnostuksessa Suomea kohtaan.

Sanasta sanaan tuossa. Ja siinä todetaan, että

1. Suomi ei ole NATO:n jäsen (fakta),
2. maarajaa on noin 1 300 km Venäjän kanssa (fakta),
3. NATO-jäsenyys automaattisesti ei lisää lisää kiinnostusta (fakta, ehkä)
4. mutta NATO-jäsenyys saattaisi hieman auttaa (väite, jota Ahtisaari tukee)

Tätä sinä kommentoit foliohatulla... Olet niin väitteinesi pahasti pussissa, että ei voi nauramatta lukea juttujasi.

 

[bebeto]

@dana77 ,@Cobol ja @hemppo ,jatketaan keskustelua täällä niin ei mene offtopiciksi väärässä ketjussa. Oli puhetta työn tuottavuudesta ja miten sitä saataisiin parannettua. En työskentele autoalalla vaan PK-yrityksessä joka valmistaa erilaisia tuotteita rakennusteollisuudelle eli myymme bussines to bussines niinkuin hienosti sanotaan. Tuotteidemme omakustannehinnasta suurimman osan muodostavat kiinteät kulut ja raaka-ainekulut, suorittavan portaan palkkakulujen ollessa hyvin pienet per tuotettu kappale. Tehokkain keino parantaa työn tuottavuutta meidän yrityksessämme olisi hankkia nopeampia ja modernimpia koneita, itse asiassa kaksi uutta tulikin tuossa maaliskuussa. Yhden tuotteen läpimenoaika pieneni uuden koneen ansiosta kolme sekuntia joka ei kuulosta isolta muutokselta, mutta kun tuotteita valmistetaan satoja tuhansia, alkaa hyöty näkyä selvästi. Toki investoinnit maksavat eikä niitä voi siirtää ulosmyyntihintaan tuosta vaan, meillä on suurten asiakkaiden kanssa neuvotellut vuosisopimukset jotka sitovat. Meillä kateprosentit pyörivät siinä 20:n molemmin puolin, vähän tuotteesta riippuen.

Työajan pidennys ja kiky-sopimus eivät siis suoraan paranna meidän kustannuskilpailukykyämme kuin marginaalisesti ja mutkan kautta mutta vähän kuitenkin. Hemppo, on totta että vähemmän työntekijöitä tarkoittaa pienempiä palkkakuluja. Meillä on kahdeksan palkollista joista tällä hetkellä kaksi on sairauslomalla joten muiden pitää venyä koska kahta vuoroa pitää pyörittää. En usko että tänä päivänä yhdelläkään vientiä harjoittavalla PK-yrityksellä on "ylimääräisiä" työntekijöitä vaan porukka on juuri niin minimissä kuin on mahdollista jotta tuotanto pyörii. Dana, vaikka liikevaihtomme ei ole suuren suuri niin rikkana rokassa kuitenkin. Ja vaikka PK-yritysten osuus vientituloista on muistaakseni alle 20 prosenttia niin ne ovat kuitenkin niitä jotka työllistävät. Toivottavasti Cobol pystyy lukemaan tämän kuolematta nauruun.

 

[stunt cock]

Rakennusalaa ainakin vaivaa nykyisellään suunnaton tyhjänpäiväisten kurssien määrä. Olemme laskeneet töissä, että mestareilla menee keskimäärin 2 työpäivää vuodessa tyhjänpäiväisiin kursseihin. Viiden vuoden välein uusitaan tieturvakurssia, tulityökurssia tai työturvakurssia etc etc. Viimeksi kun olin uusimassa työturvakurssia, opettajana oli ilmeisesti sairaanhoitaja tai ainakin sairaanhoitoalalla päätoimisesti työskentelevä henkilö. Rakennusalasta hän ei ymmärtänyt mitään eikä hän sitä häpeillyt peitellä. Vuosi vuodelta kurssien määrä kasvaa koko ajan. Aina joku fiksu keksii uuden asian, mistä "pitää ehdottomasti" järjestää kurssi koko rakennuspuolelle.

Toinen vaiva on se, että rakennuspuolella tehdää todella paljon rakentamiseen suoranaisesti liittymättömiä suunnitelmia ja asioita pelkästään lain tai määräyksen takia ilman että kukaan pystyy järjellisesti perustelemaan suunnitelman tarvetta. Tärkeitä tuntuu olevan se, että asiat näyttävät hyvältä ulkopuolisille (komannelle osapuolelle). Tätä tapahtuu varmasti kaikkialla työelämässä ja trendi tuntuu olevan kasvava.

 

[Cobol]

Työajan pidennys ja kiky-sopimus eivät siis suoraan paranna meidän kustannuskilpailukykyämme kuin marginaalisesti ja mutkan kautta mutta vähän kuitenkin. Hemppo, on totta että vähemmän työntekijöitä tarkoittaa pienempiä palkkakuluja. Meillä on kahdeksan palkollista joista tällä hetkellä kaksi on sairauslomalla joten muiden pitää venyä koska kahta vuoroa pitää pyörittää. En usko että tänä päivänä yhdelläkään vientiä harjoittavalla PK-yrityksellä on "ylimääräisiä" työntekijöitä vaan porukka on juuri niin minimissä kuin on mahdollista jotta tuotanto pyörii. Dana, vaikka liikevaihtomme ei ole suuren suuri niin rikkana rokassa kuitenkin. Ja vaikka PK-yritysten osuus vientituloista on muistaakseni alle 20 prosenttia niin ne ovat kuitenkin niitä jotka työllistävät. Toivottavasti Cobol pystyy lukemaan tämän kuolematta nauruun.

Mitä vielä, koko kirjoitus oli hyvä. Ihan sama tilanne oli itselläni kun mulla oli IT-firma. Tämä nykyinen Kiky on täyttä puuhastelua, eikä sillä ole mielestäni juuri merkitystä PK-yrityksen kannalta, koska paikallinen sopiminen jäi niin vajaaksi. Tällä taas on iso merkitys sen takia, että ainakin Yrittäjien tilastojen mukaan yli 10 vuoden aikana suuryrityksiin (yli 250 työntekijää) on syntynyt alle 8 000 työpaikkaa kun taas PK-yrityksiin (alle 250 työntekijää) on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa. Juuri PK-yrityksissä on kertomistasi syistä tarvetta paikalliseen sopimiseen.

Mulle on jotenkin jäänyt sellainen kuva, että Kokoomuksessa ei ole ymmärretty riittävän hyvin PK-yritysten merkitystä Suomen taloudessa. Kepussa siitä taas ei välitetä, koska kyse ei ole maakuntahallinnosta eikä maanviljelijöistä. Persuille mikä taas sopii, kunhan ei tule vaaleja. Lopputulos lienee se, että Kikylle nauretaan 10-15 vuoden päästä.

 

[Wingman]

Mulle on jotenkin jäänyt sellainen kuva, että Kokoomuksessa ei ole ymmärretty riittävän hyvin PK-yritysten merkitystä Suomen taloudessa. Kepussa siitä taas ei välitetä, koska kyse ei ole maakuntahallinnosta eikä maanviljelijöistä. Persuille mikä taas sopii, kunhan ei tule vaaleja. Lopputulos lienee se, että Kikylle nauretaan 10-15 vuoden päästä.

Ei Kokoomusta kiinnosta yrittäjän ongelmat. EK sama juttu.

 

[Cobol]

Ei Kokoomusta kiinnosta yrittäjän ongelmat. EK sama juttu.

Tästä olen eri mieltä, osittain. Kokoomus on ainoa puolue RKP:n ohella, jota yrittäjyys aidosti kiinnostaa. Osin tämä johtuu ideologisista syistä. Käytännössä Kokoomus antaa ehkä liikaa periksi mm. EK:n lobbareille, mutta on silti yrittäjän asialla ihan toisella tavalla kuin Kepu, SDP, Vassarit, Persut tai Vihreät. Jos pohditaan Suomen kilpailukykyä ja sen parantamista, uusien työpaikkojen luominen on oleellista. Oppositiosta ei taida löytyä yhtää puoluetta, jolla olisi konkreettinen esitys siitä, miten se tapahtuu. Alla joitakin Kokoomuksen näkemyksiä yrittäjyydestä parin vuoden takaa. Siinä on hyviä ja vähemmän hyviä ajatuksia, mutta ihan yes kuitenkin näin ex-yrittäjän silmin:

Tässä ovat kokoomuksen kymmenen tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi - Politiikka - Verkkouutiset

 

[godofthunder]

Sijainti ei selitä mitään, on melkoista foliohattuilua pitää Venäjän läheisyyttä jonain investointikarkottimena. Rahdin osuus lopputuotteen hinnasta on vielä marginaalisempi kuin työvoimakustannukset. Jos salibandymailojen valmistaja Exel rahtasi täällä valmistetut lavat ja varret kokoonpantavaksi Kiinaan ja valmiit tuotteet takaisin ei rahdin osuudella ole juuri merkitystä.

Näin vienti-alalla työskentelevänä, euroopasta katsottuna pitää ajatella Suomea saarena. käytännössä kaikki suomesta vietävä kama pitää laivata pois suomesta, joko Eestin tai Sakaan kautta. tietysti kärryn sisällöstä riippuu, kuinka suuri osuus rahdin hinnalla on kokonaishinnasta. Jos mietitään, että tavara menee kappaletavarakuljetuksena (ei siis täyttä autoa), sen matka suomesta Saksaan voi viedä viikonkin. Täyden auton saa nopeammin kyllä. Raftisti ajateltuna, tavaran kuljetus Eestistä Saksaan on noin puolet halvempaa kuin Suomesta.

 

[Kimmo_Ahteri]

On jo saatettu mainita tässä ketjussa, mutta missä prosenteissa liikutaan kun puhutaan Suomen perusteollisuuden työvoimakustannusten osuudesta koko kustannuksista? Mikä taasen on isoin kuluerä perusteollisuudessa noin yleisesti? Energia/pääoma/työ/yms?

Jokin nyrkkisääntö kuluissa saattaisi auttaa ymmärtämään helpommin miten suuria helpotuksia teollisuus saa kikyn myötä.

 

[kahden suunnan sentteri]

Rakennusalaa ainakin vaivaa nykyisellään suunnaton tyhjänpäiväisten kurssien määrä. Olemme laskeneet töissä, että mestareilla menee keskimäärin 2 työpäivää vuodessa tyhjänpäiväisiin kursseihin. Viiden vuoden välein uusitaan tieturvakurssia, tulityökurssia tai työturvakurssia etc etc. Viimeksi kun olin uusimassa työturvakurssia, opettajana oli ilmeisesti sairaanhoitaja tai ainakin sairaanhoitoalalla päätoimisesti työskentelevä henkilö. Rakennusalasta hän ei ymmärtänyt mitään eikä hän sitä häpeillyt peitellä. Vuosi vuodelta kurssien määrä kasvaa koko ajan. Aina joku fiksu keksii uuden asian, mistä "pitää ehdottomasti" järjestää kurssi koko rakennuspuolelle.

Olettaisin että siihen on hyvä syy miksi duunareille pidetään työturvallisuuskoulutusta. Toki varmaanhan se kilpailukykyä kasvattaisi jos mentäisiin kolmansien maiden malliin, että työt tehdään vain tehokkuuden näkökulmasta ja kukin toikkaroi minkäkinlaisilla tikkailla omalla vastuullaan. Itse asiassa jos talous halutaan kustannuskilpailukykyä kohentamalla nostaa jaloilleen niin kaikesta tuollaisestahan se olisi karsittava. Me kun ollaan kustannuskilpailukykyisiä jo nyt, mutta tulosta ei tule ellei maailmantalous vedä meitä mukanaan.
What the OECD has really said about Finland’s economy – Finland Politics

 

[godofthunder]

Olettaisin että siihen on hyvä syy miksi duunareille pidetään työturvallisuuskoulutusta. Toki varmaanhan se kilpailukykyä kasvattaisi jos mentäisiin kolmansien maiden malliin, että työt tehdään vain tehokkuuden näkökulmasta ja kukin toikkaroi minkäkinlaisilla tikkailla omalla vastuullaan. Itse asiassa jos talous halutaan kustannuskilpailukykyä kohentamalla nostaa jaloilleen niin kaikesta tuollaisestahan se olisi karsittava. Me kun ollaan kustannuskilpailukykyisiä jo nyt, mutta tulosta ei tule ellei maailmantalous vedä meitä mukanaan.
What the OECD has really said about Finland’s economy – Finland Politics

Meidän työnantaja kustantaa kaikille työturvallisuuskortit, ja tarvittaessa tulityökortit. Niinkin naurettavalta kuulostavalla asialla, kun työterveyden järjestämällä nostokoukulutuksella saatiin tiputettua suuri osa selkäsaikuista pois. Työterveydeltä pyydettiin myös katselmua työpisteiden ergonomiasta, ja esitetyt korjaukset tehtiin mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä ei yhtään selkäsaikkua yli puoleen vuoteen. Suomalaisilla on jotenkin helvetin nuiva asenne siihen, että joku ulkopuolinen taho tulisi kertomaan, miten asiat pitäisi tehdä. Kyllä ne ihan ammattilaisia ovat, ja pitkässä juoksussa maksavat itsensä takaisin. Ohan se kova hinta pitää pajaa kiinni pari tuntia moisen roskan takia.

 

[Everton]

Toki varmaanhan se kilpailukykyä kasvattaisi jos mentäisiin kolmansien maiden malliin, että työt tehdään vain tehokkuuden näkökulmasta ja kukin toikkaroi minkäkinlaisilla tikkailla omalla vastuullaan. Itse asiassa jos talous halutaan kustannuskilpailukykyä kohentamalla nostaa jaloilleen niin kaikesta tuollaisestahan se olisi karsittava.

Näinhän Suomessa käytännössä toimitaankin. Ulkomaiset työntekijät ainakin rakennusalalla suostuvat helposti tekemään mitä mestari määrää. Pari konkreettista esimerkkiä, joista olen kuullut ns. luottamuksellisilta tahoilta, enkä siksi viitsi kovin yksityiskohtaisesti kuvailla:

Työtapaturmat:
- Rakenteilla olevaan kerrostaloon pitää kantaa painavaa lastia. Ohjeistuksen mukaan tavaraa pitäisi kantaa kahden miehen voimin. Työvoimaa on kuitenkin sen verran vähän, että hommat meinaavat seisahtua jos kaksi miestä laitetaan kantopuuhiin. Mestari kysyy kohteliaasti, jaksaako ulkomaalainen vuokratyöntekijä kantaa kuorman yksin. Vaihtoehdot todellisuudessa: joko kantaa yksin tai ei tarvitse tulla jatkossa työmaalle. Kantaa siis yksin ja saattaa satuttaa selkänsä.
- Kovassa kiireessä on käynyt unohdus, jonka paikkaaminen vaatisi joko purkamisen ja homman aloittamisen alusta tai nosturin tilaamisen toiselta työmaalta seuraavaksi päiväksi. Mestari kuitenkin kysyy, että kokeiltaisiinko ensin itse (ulkomaiset työntekijät tässäkin) ja homma saadaankin paikattua muutaman tunnin työllä. Turvallisuusmääräyksiä kuitenkin rikotaan, sillä tilanteessa on vakavan loukkaantumisen riski.

Sutta ja sekundaa:
- Rakennustyömaalle ei voida palkata suomalaisia työntekijöitä, sillä he hidastavat hommia odottaessaan että betonivalu kuivuu. Virolaiset suostuvat tekemään siinä tahdissa kuin mestari määrää. Kahden vuoden päästä piikkaillaan lattiaa auki.
- Valmisteilla kerrostalon viimeiset kerrokset. Joku tölväsee vahingossa vatupassilla nyrkin kokoisen reiän eristeeseen. Ollaan jo myöhässä aikataulusta ja eristeen vaihtaminen tarkoittaisi huomattavaa lisätyötä. Mestari sanoo (suomalaiselle) vuokratyöntekijälle, että paikkaa se jotenkin. Urtsikkaa ei ole lähellä, joten iskee vaan levyn päälle, jolloin reikä jää piiloon. Talon valmistumisen jälkeen ei mene kauaa, kun lehdissä ihmetellään miten on mahdollista että uusi "mallitalo" joudutaan mahdollisesti purkamaan kokonaan pahan kosteusvaurion johdosta.

 

[godofthunder]

Näinhän Suomessa käytännössä toimitaankin. Ulkomaiset työntekijät ainakin rakennusalalla suostuvat helposti tekemään mitä mestari määrää. Pari konkreettista esimerkkiä, joista olen kuullut ns. luottamuksellisilta tahoilta, enkä siksi viitsi kovin yksityiskohtaisesti kuvailla:

Työtapaturmat:
- Rakenteilla olevaan kerrostaloon pitää kantaa painavaa lastia. Ohjeistuksen mukaan tavaraa pitäisi kantaa kahden miehen voimin. Työvoimaa on kuitenkin sen verran vähän, että hommat meinaavat seisahtua jos kaksi miestä laitetaan kantopuuhiin. Mestari kysyy kohteliaasti, jaksaako ulkomaalainen vuokratyöntekijä kantaa kuorman yksin. Vaihtoehdot todellisuudessa: joko kantaa yksin tai ei tarvitse tulla jatkossa työmaalle. Kantaa siis yksin ja saattaa satuttaa selkänsä.
- Kovassa kiireessä on käynyt unohdus, jonka paikkaaminen vaatisi joko purkamisen ja homman aloittamisen alusta tai nosturin tilaamisen toiselta työmaalta seuraavaksi päiväksi. Mestari kuitenkin kysyy, että kokeiltaisiinko ensin itse (ulkomaiset työntekijät tässäkin) ja homma saadaankin paikattua muutaman tunnin työllä. Turvallisuusmääräyksiä kuitenkin rikotaan, sillä tilanteessa on vakavan loukkaantumisen riski.

Sutta ja sekundaa:
- Rakennustyömaalle ei voida palkata suomalaisia työntekijöitä, sillä he hidastavat hommia odottaessaan että betonivalu kuivuu. Virolaiset suostuvat tekemään siinä tahdissa kuin mestari määrää. Kahden vuoden päästä piikkaillaan lattiaa auki.
- Valmisteilla kerrostalon viimeiset kerrokset. Joku tölväsee vahingossa vatupassilla nyrkin kokoisen reiän eristeeseen. Ollaan jo myöhässä aikataulusta ja eristeen vaihtaminen tarkoittaisi huomattavaa lisätyötä. Mestari sanoo (suomalaiselle) vuokratyöntekijälle, että paikkaa se jotenkin. Urtsikkaa ei ole lähellä, joten iskee vaan levyn päälle, jolloin reikä jää piiloon. Talon valmistumisen jälkeen ei mene kauaa, kun lehdissä ihmetellään miten on mahdollista että uusi "mallitalo" joudutaan mahdollisesti purkamaan kokonaan pahan kosteusvaurion johdosta.

Jep, näinhän tää menee. Kertoo kovaa kieltä mestareiden moraalista ja ammattiylpeydestä. sitten porukalla ihmetellään, miten suomalaisen rakentamisen laatu on romahtanut. Koskee toki muutenkin illuusiota "suonalaisen työn laadusta".

 

[stunt cock]

Aika hyvin täällä vedetään mutkat suoriksi. Nimimerkki kahden suunnan sentteri on heti kärjistämässä ja ajamassa alas koko työturvallisuuskulttuurin, kun ehdotan kurssien uusimisen aikataulun järkeistämistä. Ulkomaiseen työvoimaan liittyen on ihan täyttä harhaa suomalaisten ylivoimaisuus ammattitaidossa ja työn jäljessä. Kyllä niitä hyviä tekijöitä löytyy niin virosta, latviasta, puolasta kuin suomesta. Samaten paskoja tekijöitä löytyy joka kansallisuudesta.

Rakentamisen laatuun liittyen jokainen raksalla työskentelevä kantaa oman osansa laatuvastuusta. Ei siinä mestari paljoa pysty vaikuttamaan jos porukkaa ei kiinnosta yhtään oman työnsä laatu. Voi olla, että nykyisellään ammattiylpeys on monilla aloilla laskenut. Varmasti myös ulkoinen arvostus eri ammattiryhmiä kohtaan on muuttunut merkittävästi vuosikymmenien aikana. Varmasti erittäin ammattitaitoinen kirvesmies on ollut reilusti nykyistä arvostetumpi viisikymmentä vuotta sitten.

Mestarien moraalin ja ammattiylpeyden analysoinnin sijaan suurempi syy rakentamisen laadun heikkenemiseen löytyy urakoiden pilkkomisesta pieniin kokonaisuuksiin ja töiden myymisestä ulos. Varsinkin silloin tämä on suuri haaste jos tekijöiden valinnassa hinta on ainoa merkitsevä asia. Halvimmat tekijät yhdistettynä tiukkoihin aikatauluihin eivät ole kovin hyvä yhtälö.