Alla olevassa linkissä kerrotaan tarkemmin siitä, että Suomi on nyt EU:n kallein maa. Se on saavutus - näillä palkoilla! Vuonna 2014 suomalainen keskivertokotitalous maksoi 121 euroa hyödykekorista, jonka sai euroalueella keskimäärin 100 eurolla. Kuluttajahintojen suhdetta kilpailukykyongelmaan havainnollistaa se, että saman ostovoiman saavuttamiseksi Suomessa työntekijän täytyy saada 21 prosenttia suurempaa nimellispalkkaa kuin euroalueella keskimäärin.
Mikäli kyse on yleisestä tarkoitetusta nimelllispalkasta joka ei huomioi palkan ostovoimaa kuten oletan, Suomen talous on lähestymässä tilannetta jossa käänne ylös ei onnistu ilman - yllätys - hallituksen vankkoja ja rankkoja toimia. Ja vaikka AKT pyörii lähes kaikessa ongelmana, Suomen talouden kanssa sillä ei juuri ole tekemistä. Suurin ongelma on kilpailun puute, monopolit ja niihin rinnastettavat yhtiöt ja jopa alat sekä mm. kaupan osalta liika keskittyminen. Valitettavasti sen sijaan että hallitus olisi ryhtynyt purkamaan mm. kaupan keskittymistä kuten sen pitäisi tehdä pelastaakseen Suomen talouden eikä räpistellä mm. AKT:n jutuissa Jatkoajan palstan tapaan, kauppa keskittyy yhä tiukemmin uusimpien Siwa-siirtojen jälkeen.
Lehti: Suomi on kallein euromaa – näiden elintarvikkeiden hinnat pomppasivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Suomen Pankin uusimman katsauksen (10.12.2015) mukaan Suomen talouden pitkään jatkunut taantuma on näkynyt suoraan julkisessa taloudessa, jonka rahoitusasema on ollut jo 6 vuotta alijäämäinen. Julkinen velka ylittää 68 % suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkaan. Koska Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot pitkittyneen taantuman, työikäisen väestön määrän supistumisen ja teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi, julkisen velan kasvu on huolestuttavaa.
Olemme siis tilanteessa, jossa Suomi on EU:n kallein maa, palkkojen ostovoima yksi vanhan EU:n matalimmista, taantumaa jatkuu ensi vuonna seitemättä vuottaan ja julkinen velka on tuplaantunut 10 vuodessa. Vaikka asiaa ei kovin herkästi ääneen sanota, Suomen mamutuksen tavoite on saada palkkoja alas ja lisätä työikäisen työvoiman tarjontaa. Keskustellaan turvapaikanhakijoista toisessa ketjussa, mutta noin taloudellisessa mielessä mamutuksen tavoite voisi onnistua jos työikäisestä työvoimasta saataisiin arviolta 70-75 prosenttia aktiiviseksi työvoimaksi kun huomioidaan myös aktiivisen työvoiman lasten koulutus ja lukuisat muut piilokustannukset. Tällä hetkellä näyttää siltä, että turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuudet uusina työpaikkoina ovat erittäin matalat. Mahdollista nykytilanteeseen päivitettyä tutkimusta en löytänyt, mutta liikutaan ehkä 20 prosentin vaiheilla. Sen lisäksi osa työllistyy halvemmalla töihin joita kantasuomalaiset tekivät aiemmin.
Nyt pitäisi vihdoin herätä.