Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[tosiasia]

Kovin ovat populistisia lääkkeesi. Taidat olla SAK:n miehiä. Muuten eikö mielestäsi SAK:n jäsenten pidä mitenkään osallistua näihin talkoisiin? Mikään esityksistäsi ei rokota heitä, vaan päinvastoin osa parantaa heidän tilannettaan. Esim. eläkemaksun alentaminen.

Ei, en ole SAK:n kanssa tekemisissä, heh. Yllä oleva vain itsestä tuntui jotenkin ensimmäisenä tulevan mieleen. Lomapäivien tasaaminen kaiketi rokottaa myös osaa SAK:n jäsenistä. Itse en näe pelkkiä leikkauksia ratkaisuna tilanteeseen. Meillä on yksi yhteinen kakku, jota ei mielestäni pelkästään leikkaamalla saada kasvamaan. Jostain pitäisi leipoa myös uutta. SAK ja EK ovat perinteisesti olleet hyvin napit vastakkain ja mielestäni molemmat voisivat nykytilanteessa joustaa ja etsiä sen yhteisen tien. SAK ampuu itseään jalkaan jos ei tuo rakentavaa ehdotusta pöytään, vaan vaatii vain alkua puhtaalta pöydältä. EK:lle hallituksen esitys sopii enemmän kuin hyvin, mutta kyllä senkin pitää jostain joustaa tuntuvasti.

Julkisella puolella on kyllä vahvasti tarvetta tasoittaa tuloja ja menoja, mutta yksityisellä puolella markkinat ovat jo hoitaneet asian. Suomi on jo pitkälti hävinnyt massatuotannon ja sitä ei millään 5% työn alennuksella saada takaisin. Erikoistuneempia tuotteita ja laatua sitä vastoin valmistetaan yhä ihan markkinavetoiseen hintaan ja se ei juuri muuksi muutu näillä toimilla. Itseasiassa viennin suurin ongelma ei ole tosiaankaan työnhinta, vaan markkinoiden huono kysyntä ja alhainen ostovoima. Jos suuret markkinat vetävät se tuntuu täälläkin, mutta jos ei, niin ei täällä sille juuri mitään voida.

 

[bebeto]

Työmarkkinoiden kriisisopimus Tässä siis SAK:n esitys neuvottelujen pohjaksi.

EK: SAK:n esitykset eivät riitä – hallituksen tehtävä omat ratkaisut | Yle Uutiset | yle.fi

EK ei tunnu olevan kovin halukas neuvottelupöytään. Mielenkiintoista nähdä millainen ehdotus tulee kun kolme liittoa lyövät viisaat päänsä yhteen.

 

[Salama44]

Sipilältä ja STTK:n Palolta hieno ele etteivät lähteneet kommentoimaan esityksiä julkisuudessa.

EK:n Häkämiehelle puolestaan pitkä miinus että julkisuudessa tyrmäsi SAK:n esityksen ja ikään kuin "hallituksen puolesta" totesi että nyt hallituksen on ryhdyttävä toimiin. Ei hyvä Sylvi sentään näin edistetä sopua.

EK vain odottaa että hallitus ajaa pelkästään sen etuja eikä työmarkkinoiden vakaus tunnu tulevaisuudessa kiinnostavan.

Toivon todella että palkansaajajärjestöt saavat keskenään sovun aikaan ja sen jälkeen yhdessä hallituksen kanssa löytävät järkevän ratkaisun. Näissä esityksissä on tullut uusiakin elementtejä esille ja niitä kannattaa harkita.

 

[RexHex]

Minä olen miettinyt paljon tätä pakkolaki termiä. Mistä se nyt kumpuaa näihin keskusteluihin ja mitä se nyt tarkoittaa?

 

[Tadu]

Minä olen miettinyt paljon tätä pakkolaki termiä. Mistä se nyt kumpuaa näihin keskusteluihin ja mitä se nyt tarkoittaa?

Käsitykseni mukaan lakia, jota on pakko noudattaa. Melko poikkeuksellista ja ainutkertaista siis.

 

[Rontti]

Minä olen miettinyt paljon tätä pakkolaki termiä. Mistä se nyt kumpuaa näihin keskusteluihin ja mitä se nyt tarkoittaa?

Sipilältä itsestäänhän tuo termi lähti, kun esitteli tekosiaan ensimmäisen kerran. Ja sitähän se on, kun puututaan täysin poikkeuksellisesti asioihin, jotka eivät aiemmin ole varsinaisesti edes kuuluneet hallituksen tehtäviin.

Häkiksen esiintyminen alkaa olla kohtalaisen rasittavaa, toivottavasti tukehtuu pihviinsä.

 

[blue line]

Olen itse sitä mieltä, että jos aidosti uskotaan työn hinnan halventamisen auttavan esim. Suomen taloutta, niin olisi kannattanut yrittää paljon suurempaa leikkausta kuin joku 5%, kun jumalattoman vaivan takana se kuitenkin on. Sellainen 15%:n alennus palkkoihin, kun saataisiin vietyä läpi kautta linjan, niin voitaisiin jälkikäteen tarkastella vaikutuksia selvemmässä tilanteessa. Ja ne palkkojen leikkaukset pitäisi koskea etenkin korkeasti koulutettuja, koska sillä saralla voimme vielä paremmin kilpailla työn hinnan kautta investoinneista.

 

[RexHex]

Sipilältä itsestäänhän tuo termi lähti, kun esitteli tekosiaan ensimmäisen kerran. Ja sitähän se on, kun puututaan täysin poikkeuksellisesti asioihin, jotka eivät aiemmin ole varsinaisesti edes kuuluneet hallituksen tehtäviin.

Onpa kyllä jotenkin rasittava termi. Olisi nyt voinut Sipilä vähän miettiä tuota.

Häkiksen esiintyminen alkaa olla kohtalaisen rasittavaa, toivottavasti tukehtuu pihviinsä.

Häkämiehestä en ole koskaan itse pitänyt ja ei nämä sen ulostulot ole kyllä asiaa muuttaneet.

 

[Fancy Jasper]

Olen itse sitä mieltä, että jos aidosti uskotaan työn hinnan halventamisen auttavan esim. Suomen taloutta, niin olisi kannattanut yrittää paljon suurempaa leikkausta kuin joku 5%, kun jumalattoman vaivan takana se kuitenkin on. Sellainen 15%:n alennus palkkoihin, kun saataisiin vietyä läpi kautta linjan, niin voitaisiin jälkikäteen tarkastella vaikutuksia selvemmässä tilanteessa. Ja ne palkkojen leikkaukset pitäisi koskea etenkin korkeasti koulutettuja, koska sillä saralla voimme vielä paremmin kilpailla työn hinnan kautta investoinneista.

Mietippä mitä tuo 15 % tarkoittaisi asuntovelallisille ja asuntojen hintoihin. Ois aika tylyä jälkeä kansantaloudelle. Noin raju äkillinen leikkaus saisi aikaan massiivisen asuntovelkojen reaalisoinnin? Pankit menis nurin käytännössä.

 

[Tadu]

Työmarkkinoiden pikakokous päättyi jo: vaihtoehto ei synny maanantaiksi | m.iltalehti.fi

Ay-johtajat eivät saa viikonloppulisiä johtaja-sopimuksillaan, joten miksi neuvotella viikonloppuna?

 

[Väsyneet Kädet]

SAK:lta hyvin odotettu peukaloidenpyörittelyehdotus. Tuon ryhmittymän ainoa tarkoitus on pyrkiä tuhoamaan Suomen talous ja nousta ylivaltiaaksi demareiden kautta. Nyt hallituksen tulee vetää erittäin tiukkaa linjaa ja valmistella vastakeinot tuleville lakoille jne. Enemmän ja kovempia, työntekijöille henkilökohtaisia rangaistuksia lakoista, jäsenmaksujen vähennysoikeus pois jne. Nyt vain kova kovaa vasten. Virkavallalle kuitenkin helpotukset ja korotukset, jotta yhteiskuntarauha säilyy.

 

[bebeto]

SAK:lta hyvin odotettu peukaloidenpyörittelyehdotus. Tuon ryhmittymän ainoa tarkoitus on pyrkiä tuhoamaan Suomen talous ja nousta ylivaltiaaksi demareiden kautta. Nyt hallituksen tulee vetää erittäin tiukkaa linjaa ja valmistella vastakeinot tuleville lakoille jne. Enemmän ja kovempia, työntekijöille henkilökohtaisia rangaistuksia lakoista, jäsenmaksujen vähennysoikeus pois jne. Nyt vain kova kovaa vasten. Virkavallalle kuitenkin helpotukset ja korotukset, jotta yhteiskuntarauha säilyy.

Sinä olet nyt ymmärtänyt jotain perustavanlaatuisesti väärin. Tuo esitys on hyvä avaus neuvotteluille ja mitä tulee hallituksen pakkolakiesityksiin, virkavalta joutuu maksumieheksi raskaimman jälkeen. Kysy vaikka @Ahar ilta.

 

[Aurinkotuuli]

.......Nyt hallituksen tulee vetää erittäin tiukkaa linjaa ja valmistella vastakeinot tuleville lakoille jne. Enemmän ja kovempia, työntekijöille henkilökohtaisia rangaistuksia lakoista, jäsenmaksujen vähennysoikeus pois jne. Nyt vain kova kovaa vasten. Virkavallalle kuitenkin helpotukset ja korotukset, jotta yhteiskuntarauha säilyy.

Arvon Väsyneet Kädet. Suosittelen, että luet ajatuksella Lasse Laatusen kirjoituksen Aamulehdestä. Ohessa linkki.

Työmarkkinakonkari Lasse Laatunen varoittaa: Sipilän isolla riskillä uhkaa tulla iso vahinko | Aamulehti.fi

Hallitus, joka Tammikuun kihlauksen jälkeen lähtee "pelaajaksi" työmarkkinakentälle, on tuomittu epäonnistumaan. Pyydän sinua vielä täsmentämään, mitä voisivat olla vastakeinot tuleville lakoille

a) tilanteessa, jossa ei ole enää voimassa olevia työehtosopimuksia, tai
b) vastalauseena hallituksen omille toimille ns. poliittiset lakot.

 

[Joonatan]

Talouselämä lehdessä juttu suomalaisen työn kannattavuudesta. Tilastoja lukemalla tavalla A) (työn tuottavuus per työntekijä) saadaan suomalaisen työn tuottavuus näyttämään täysin onnettomalta, tätä rakkaat porvaripoliitikkomme ovat nyt hyödyntäneet propagandana AY-liikkeen tuhoamisprojektissaan. Kun taas luetaan tavalla B) (työn tuottavuus per työtunti) niin selviää, että esimerkiksi verrokit Saksa ja Ruotsi ovat Suomeen verrattuna ihan mikkihiiri osastoa työn tuottavuuden suhteen. En itse osaa sanoa mitä mieltä näistä pitäisi olla. Suomella ei mene hyvin, se lienee fakta. Onko syy työn tuottavuudessa vai jossain muualla? Veikkaisin jälkimmäistä. Niin että missä muualla? No en tosiaan tiedä.

 

[Daespoo]

@Daespoo uskon huomattavasti enemmän nobelistiä, kuin esim. Sipilää, jonka näytöt talouden hallitsemisesta ovat yli 20v takaa Suomen IT-kuplan aikana. Vähän sama asia kun vertaisi Dunantia ja Bushia rauhan edistämisestä, vaikka eri aikakaudelta ovatkin.

Suosittelen vahvasti tutustumista itse argumentteihin sen sijaan että dumaa nimien perusteella. Stigtlizt suositteli Suomelle mm. naisten työllistämisen lisäämistä vaikka Suomessa naisten työttömyysaste on miehiä pienempi ja työllisyysaste about samalla tasolla.

Toki on varsin ymmärrettävää miksi niin moni suomalainen vasemmistolaisesti ajattelevat riemuitsee tämän Nobelistin viestistä, ilman että miettii mitä hän sanoo.

Mitä sä nyt oikein sönkötät. Ei tässä edes minun palkkapussistani ole kysymys. Mutta ei ole paisunut, on ohentunut, kuten yritin kovasti selittää. Kun nimellispalkkoja ei voi heikentää, on vähennetty työn määrää(koulussa=isommat ryhmät) eli työtä ja sitä kautta palkkaa on tullut vähemmän. Näin nuo säästöt luultavasti monessakin paikassa vaikuttavat. Kovasti tunnut kääntävän tämän nyt niin, että kaiken takana täytyy olla oma etu. Kertoo ehkä enemmänkin omasta ajatusmallistasi.

Sorry, luin väärin. My bad. Kyllä, jos työaikaa pidennetään niin esim. ylityökorvaukset vähenevät. Ongelma näkyy ensisijaisesti julkisella sektorilla, hyödyt tulevat sitten avoimen sektorin puolella.

Omat lääkkeet tilanteeseen:

-Eläkemaksut alemmas eläkerahastoista otettavan tuoton turvin. 1 mrd vuodessa maksuja alemmas työntekijöiltä ja 1mrd työnantajilta. Ostovoima kasvaa ja työllistämisen kulut laskevat.

-Eläkerahastojen tuottoja sijoitettaisiin kotimaahan 2 mrd vuodessa enemmän. Näin yritystoiminta saisi piristysruiskeen.

Eläkemaksut ja eläkesijoitukset ovat sijoituksia tulevaisuuden eläkkeisiin, en todellakaan halua että näitä riskeerataan alentamalla nykyisiä eläkemaksuja tai pakottamalla sijoittamaan tuotto/riski -suhteen osalta huonommin.

Eläkeyhtiöt sijoittavat varmasti enemmän Suomeen jos tuotto/riski suhde paranee, tämä tapahtuu kilpailukykyä parantamalla.

Sipilältä itsestäänhän tuo termi lähti, kun esitteli tekosiaan ensimmäisen kerran. Ja sitähän se on, kun puututaan täysin poikkeuksellisesti asioihin, jotka eivät aiemmin ole varsinaisesti edes kuuluneet hallituksen tehtäviin.

Oliko tosissaan niin että Sipilä oli se joka lanseerasi "pakkolain"? Rohkenen olla eri mieltä, kyllä se termi taisi tulla ensiksi ay-liikkeeltä.

Koko termi on sinänsä huvittava, ihan kuin lait olisi muutenkaan "vapaaehtoisia".

Arvon Väsyneet Kädet. Suosittelen, että luet ajatuksella Lasse Laatusen kirjoituksen Aamulehdestä. Ohessa linkki.

Työmarkkinakonkari Lasse Laatunen varoittaa: Sipilän isolla riskillä uhkaa tulla iso vahinko | Aamulehti.fi

Hallitus, joka Tammikuun kihlauksen jälkeen lähtee "pelaajaksi" työmarkkinakentälle, on tuomittu epäonnistumaan. Pyydän sinua vielä täsmentämään, mitä voisivat olla vastakeinot tuleville lakoille

a) tilanteessa, jossa ei ole enää voimassa olevia työehtosopimuksia, tai
b) vastalauseena hallituksen omille toimille ns. poliittiset lakot.

Arvon Aurinkotuuli, Lasse Laatunen on ollut about 30v rakentamassa tätä parlamentarismin ohittavaa työmarkkinajärjestöjen valtarakennetta, aivan varmasti hän on eri mieltä nykymenosta.

EK on osa sitä samaa menneisyyden paskaa joka hiljalleen tuhoaa Suomea, ei nykymaailmassa voi olla systeemiä jossa ylipainoiset yli 50v miehet määräävät palkankorotukset kaikille.

Uusi aika on NYT! Paikallinen sopiminen, joustavat työmarkkinat, yksilön vastuu/palkitsiminen on nykyaikaa. Tähän ei sovi mitenkään vanhakantainen kolmikanta perseily.

Talouselämä lehdessä juttu suomalaisen työn kannattavuudesta. Tilastoja lukemalla tavalla A) (työn tuottavuus per työntekijä) saadaan suomalaisen työn tuottavuus näyttämään täysin onnettomalta, tätä rakkaat porvaripoliitikkomme ovat nyt hyödyntäneet propagandana AY-liikkeen tuhoamisprojektissaan. Kun taas luetaan tavalla B) (työn tuottavuus per työtunti) niin selviää, että esimerkiksi verrokit Saksa ja Ruotsi ovat Suomeen verrattuna ihan mikkihiiri osastoa työn tuottavuuden suhteen. En itse osaa sanoa mitä mieltä näistä pitäisi olla. Suomella ei mene hyvin, se lienee fakta. Onko syy työn tuottavuudessa vai jossain muualla? Veikkaisin jälkimmäistä. Niin että missä muualla? No en tosiaan tiedä.

Kyseinen tilasto kertoo työn tuottavuuden KEHITYKSESTÄ kahdella eri mittarin perusteella, ei absoluuttisesta tuottavuudesta.

 

[Uuhis #97]

Tavallaan mielestäni on ironista että edelliset hallitukset joissa esimerkiksi Kokoomus ja Demarit sekä Kepu ja Demarit istuivat eivät uskaltaneet tehdä niitä "vähemmän kipeitä kipeitä päätöksiä" joilla oltaisiin estetty tilanteen ajautuminen tähän pisteeseen. Ja nyt sitten epäsuorasti syyllistetään(osittaen taitavasti unohtaen Euroopan yleisen taloustilanteen) tavalliset palkansaajat syypäiksi talouden ongelmiin ja on saatu muunmuassa yrittäjät(sekä osa työväestöstä), maanviljelijät sekä muut vastaavassa asemassa olevat tukkanuottasille peruspalkansaajien kanssa. Kuitenkin suurin syypää tilanteeseen löytyy Arkadianmäeltä puoluetaustaan katsomatta, kun ei oman puolueen suosionmenetyksen pelossa tehty mitään aiemmin.

 

[TosiFani]

Ei Laatusella riitä substanssiosaaminen näissä jutuissa. Woodoo-agitaattorit tietää paremmin. Pesevät talous-nobelistitkin vasurilla mennen tullen.

Laatunen antaa tunnustusta ex-vastapuolelleen, mutta kyllä Laatunen itse oli myös näiden ay-liikkeen sopimussihteerien kauhu. Nämä sopimussihteerit ovat pääsääntöisesti niitä jotka konkreettisesti vääntävät työnantajapuolen juristeja ja muita neuvottelijoita vastaan silloin kun tes-neuvotteluita käydään.

Laatunen kehuu pääsosan kirjoituksestaan itseään, sitten juristeja ja lopuksi muistellaa vanhoja. Hänen kirjoituksessaan ei ole yhtään oikeaa perustelua. Sipilän hallitusta haukutaan sillä perusteella, kun ennenkin on tehty näin.

 

[mjr]

"Tulipalon patoaminen", "niskalenkki markkinoista", "ei koske Suomea", "me tienataan tällä", etc olivat vain tavan tallaajien kusetusta siirrettäessä miljardiluokan pääomia veronmaksajilta pankkien omistajille.

Juurikin näin, mutta silti on huomautettava, että kapitalismi on tosiaan hyvä keräämään ja keskittämään pääomia. Ja missä on keskittynyttä pääomaa, siellä on huomattavaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Ja missä on valtaa, on korruptiota. Tämä nyt vain on ihmisluonto, mikä ei ole muuttumaan päin. En oikein ymmärrä, että miten kauan saisimme nauttia tästä myyttisestä ihan aikuisten oikeasti vapaasta markkinataloudestasi ennenkuin se sama sykli alkaisi pyöriä uudestaan. Ei kapitalismissa ole mitään sisäistä mekanismia, mikä estäisi tämän poliittisen ja yhteiskunnallisen korruption ja vapaan kilpailun monet rajoitukset. It's not a bug, it's a feature.

 

[Aurinkotuuli]

........EK on osa sitä samaa menneisyyden paskaa joka hiljalleen tuhoaa Suomea, ei nykymaailmassa voi olla systeemiä jossa ylipainoiset yli 50v miehet määräävät palkankorotukset kaikille.

Uusi aika on NYT! Paikallinen sopiminen, joustavat työmarkkinat, yksilön vastuu/palkitsiminen on nykyaikaa. Tähän ei sovi mitenkään vanhakantainen kolmikanta perseily.........

Arvon Daespoo. Kirjoittaessasi yksilön vastuusta sivuutat kokonaan yritysten ja yrittäjien vastuun. Itse näen työmarkkinat välttämättömänä yin/yan -ilmiönä. Ellei ole tasapainoa, ei ole työrauhaa. Ellei ole työrauhaa, ei ole menestyvää vientiteollisuutta.

Ellei ole yrittäjien vastuuta eli vastuuta palveluksessa olevista työntekijöistä ja heidän työsuhteidensa säilymisestä ja paranemisesta silloin kun yhtiöllä menee hyvin, ei voi olla myöskään työntekijöiden sitoutumista yritykseen. Kvartaalitalouden harjoittaminen ja osinkojen etusija suhteessa yrittäjien vastuuseen on rikkonut suomalaisen yhteiskunnan. Tämä vinoutuma pitäisi saada korjatuksi ennen mitään muuta.

 

[tosiasia]

Talouselämä lehdessä juttu suomalaisen työn kannattavuudesta. Tilastoja lukemalla tavalla A) (työn tuottavuus per työntekijä) saadaan suomalaisen työn tuottavuus näyttämään täysin onnettomalta, tätä rakkaat porvaripoliitikkomme ovat nyt hyödyntäneet propagandana AY-liikkeen tuhoamisprojektissaan. Kun taas luetaan tavalla B) (työn tuottavuus per työtunti) niin selviää, että esimerkiksi verrokit Saksa ja Ruotsi ovat Suomeen verrattuna ihan mikkihiiri osastoa työn tuottavuuden suhteen. En itse osaa sanoa mitä mieltä näistä pitäisi olla. Suomella ei mene hyvin, se lienee fakta. Onko syy työn tuottavuudessa vai jossain muualla? Veikkaisin jälkimmäistä. Niin että missä muualla? No en tosiaan tiedä.

Ongelman ydin oikeastaan on se, että todellista ongelmaa ei haluta edes etsiä. Ongelmaa sivutaan, esittämällä omia intressejä tukevia tilastoja, mutta harvoin on hyvää puolueetonta näkemystä asioiden takana. Tällöin on suuri vaara, että todellinen ongelma jää huomaamatta ja toimet mitä tehdään, eivät korjaa todellisia syitä. EK ja AY ovat molemmat syyllistyneet tähän tilastokikkailuun.

Ruotsin ja Saksan menestyksen taustat pitäisi oikeasti analysoida laajemmin. Ei voida vain sanoa, että kaikki johtuu työnhinnasta, vaikka varmasti siitäkin jotain johtuu. Yksi syy nyt ainakin on isommat markkina alueet. Saksa on keskellä Eurooppaa valtavien markkinoiden läheisyydessä. Saksa-Ranska akselille pelkästään mahtuu jo n.140 miljoonan ihmisen markkinat. Ruotsi, Norja, Tanska alueella on "lähes" sama kieli ja n.20 miljoonan ihmisen markkinat. Suomella ei ole edes kunnon maayhteyttä naapureihinsa, paitsi Venäjään, joka on lähes sulkenut markkinansa. Keskisuurten yritysten myyntimiehet eivät osaa edes Ruotsia puhua kunnolla, Venäjästä nyt puhumattakaan. Nykyään tosin Englannilla pärjää pitkälle, mutta silti olisi varmasti plussaa, jos keskusteluja voidaan käydä asiakaan näkökulmasta läheisemmin.

Eläkemaksut ja eläkesijoitukset ovat sijoituksia tulevaisuuden eläkkeisiin, en todellakaan halua että näitä riskeerataan alentamalla nykyisiä eläkemaksuja tai pakottamalla sijoittamaan tuotto/riski -suhteen osalta huonommin.

Eläkeyhtiöt sijoittavat varmasti enemmän Suomeen jos tuotto/riski suhde paranee, tämä tapahtuu kilpailukykyä parantamalla.

Eläkemaksuilla katetaan itseasiassa suurin osa jo nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeistä. Eläkerahastoissa on nyt yli 180 mrd, varallisuutta, mikä on huomattavasti enemmän kuin esim. valtionvelka. Riskit ne ovat ulkomaisilla sijoituksillakin ja mielestäni kotimaasta löytyy hyviä ja turvallisia sijoituskohteita muutamalle "lisä" miljardille. Sijoituksia säätelee vahvasti lainsäädäntö ja riskejä pyritään koko ajan hallitsemaan. Kotimaahan onnistuneessa sijoittamisessa on lisäksi rahastoille merkittävä bonus, mitä ulkomailla ei ole. Hyvällä sijoittamisella voidaan oikeasti luoda uusia työpaikkoja ja eläkemaksujen maksajia. Suomalaisesta palkasta menee käsittääkseni keskimäärin eläkemaksuihin 24%, joten luulisi rahastojen näkökulmasta uusien työpaikkojen luomisen olevan varsin kannattavaa toimintaa. Mikään ei turvaa tulevaisuuden eläkkeitä niin hyvin, kuin työssäkäyvien suuri määrä. Rahastoista n.70% on sijoitettu ulkomaisiin pörsseihin.

 

[bebeto]

Kuinka paljon kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? – Euro ja talous

Laitetaan tämä @Daespoo n löytämä linkki tänne niin ei huku hyvä keskustelun pohjustus persuketjuun. Nämä Suomen Pankin pohdinnat ja laskelmat on päivätty 25.6.2015.
"Kotimaisen kustannustason useimpia kauppakumppanimaita nopeampi nousu selittää osan viennin supistumisesta muihin maihin verrattuna. Vientiin ovat lisäksi vaikuttaneet elektroniikka- ja metsäteollisuuden vaikeudet, joita ei voi merkittävässä määrin selittää työkustannuksilla."

Viennin supistumista selittää mielestäni suurelta osin myös se että Suomessa valmistettavat koneet ja laitteet ovat pitkälti investointituotteita, ja jos maailmalla ei investoida, ei kysyntää näille juurikaan ole. Investoinnit maailmalla ovat vasta lähdössä nousuun kun taloudet alkavat elpyä.

"Työkustannukset suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin ovat kasvaneet, kun niitä mitataan palkansaajakorvauksilla palkansaajaa kohti. Vuodesta 1999 vuoteen 2014 työkustannukset kasvoivat 16% suhteessa tärkeimipien kauppakumppanimaiden painotettuun keskiarvoon, jossa painot edustavat maiden osuuksia Suomen ulkomaankaupasta."

Laskelmat ovat varmasti tehty Suomen Pankissa aivan oikein jos halutaan painottaa tiettyjä asioita jolloin Suomen tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman huonolta. Tuottavuustekijöistä siivottu teollisen työn yksikköhinta on kuitenkin kilpailukykyinen jos verrataan sitä tärkeimpiin kilpailijamaihin.

"Suomen tehdasteollisuuden poikkeavan hintakehityksen taustalla on ollut teollisuuden toimialarakenne. Paperiteollisuuden osuus on Suomessa edelleen verrattain suuri, ja sen tuotteiden kansainvälinen hintakehitys on ollut pitkään heikkoa. Tehdasteollisuuden poikkeuksellinen hintakehitys on näkynyt koko talouden tasolla ulkomaankaupan vaihtosuhteen poikkeuksellisena heikkenemisenä. Toisin sanoen vientihinnat ovat laskeneet suhteessa tuontihintoihin."

Suomen ongelma on se että suurimman luonnonvaramme eli puun jalostusastetta pitäisi saada nostettua. Orastavaa kehitystä tästä on jo näkyvissä kun paperin valmistusta ollaan korvaamassa kartongilla ja kartonkipakkausteollisuudella. Samoin paljon mainostettu biotalous nostaa puun jalostusastetta. Mielenkiintoisia lukuja ja käyriä ovat Suomen Pankin ekonomistit tuottaneet silmiemme iloksi mutta en edelleenkään juurikaan viisastunut sen suhteen miten työn tuottavuutta lasketaan, ainakaan niin että se osattaisiin esittää "kansantajuisesti".

 

[bebeto]

EK:n Häkämies esittää alakohtaisia työn kustannusten leikkauksia | Yle Uutiset | yle.fi

Viikonlopun aikana on tarkoitus saada aikaan etujärjestöjen yhteinen esitys hallitukselle. Kuulostaa lupaavalta.

 

[tosiasia]

Laitetaan tämä @Daespoo n löytämä linkki tänne niin ei huku hyvä keskustelun pohjustus persuketjuun. Nämä Suomen Pankin pohdinnat ja laskelmat on päivätty 25.6.2015.
"Kotimaisen kustannustason useimpia kauppakumppanimaita nopeampi nousu selittää osan viennin supistumisesta muihin maihin verrattuna. Vientiin ovat lisäksi vaikuttaneet elektroniikka- ja metsäteollisuuden vaikeudet, joita ei voi merkittävässä määrin selittää työkustannuksilla."

Kiitos linkistä. Tuohon analyysiin taitaa hallituksen skenaariot 15% kilpailukyvyn parantamisesta pitkälti perustua. Lähinnä tuossa otetaan kantaa kuitenkin vientiyrityksiin, ei juurikaan julkiseen talouteen (hieman tosin palveluihin) ja sen sopeuttamiseen. Mistähän hallitus on vetäissyt tuon 15% kaikkialle? Itse haluaisin uskoa, että Suomen pankki tekee puolueettomia tutkimuksia ja antaa päättäjille "oikeaa" tietoa, mutta kaipa kaikkeen pitää suhtautua pienellä varauksella. Ainakin analyysi ainakin aihetta miettiä poliittisesti valittua linjaa. Oletuksia analyysissä on ainakin paljon ja tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ensimmäinen lause jo antaa heti arvailun varaa:

Vienti ja teollisuuden työllisyys ovat vähentyneet jyrkästi, mikä johtuu osin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä.

Analyysissä myönnetään että eri aloilla kehitys on ollut erilaista, mutta silti kaikki laitetaan samaan muottiin. Osalla aloista voisi siis tämän mukaan olla korkeammatkin palkat. Alleviivattu kohta on mielenkiintoinen. Se olettaa, että jos yrityksellä menee huonosti verrattuna toisen maan kilpailijaan, palkkoja on laskettava nopeasti. Olisiko tällä tavalla pelastettu Suomen teollisuus ja vältetty valtaosa YT neuvotteluista? Taantuman riivaamilla markkinoilla on kuitenkin ylikapasiteettia ja pakkoa poistaa sitä, että tuotteiden hinnat tulevat kestävälle tasolle. Mielestäni palkkojen laskeminen ei poista ylikapasiteetti ongelmaa, koska tilanteessa tuotteiden hinnan lasku jatkuu ja kannattavuus heikkenee.

Kun kustannuskilpailukyvyn mittareita tulkitaan, voidaan kysyä, pitäisikö elektroniikka- ja metsäteollisuus poistaa vertailuista. Niiden suhteellisen kannattavuuden heikkeneminen kun ei ainakaan suurelta osin ole ollut useimpia muita maita nopeamman palkkakehityksen seurausta. Toisaalta voidaan väittää, että yhtä mielekästä olisi tällöin poistaa vertailusta myös kemianteollisuus ja sekä koneiden ja laitteiden valmistus (pl. elektroniikka). Näin siksi, että niiden suhteellisen hyvä kannattavuuskehitys ei sekään liene muista maista poikkeavan palkkakehityksen seurausta.

Edellä esitetty kysymyksenasettelu paljastaa, että teollisuuden toimialojen yksityiskohtainen vertailu kertoo paljon niiden ongelmista ja onnistumisista. Talouden ulkoisen tasapainon edellytyksistä kuitenkin kertoo enemmän koko avoimen sektorin keskimääräinen kannattavuus ja mm. työkustannusten kehitys koko taloudessa keskimäärin kauppakumppanimaihin nähden. Jos talouden tulonmuodostuskyky suhteessa muihin maihin syystä tai toisesta heikkenee ja suhteellinen palkkataso ei reagoi siihen nopeasti, kustannuskilpailukyky kärsii. Tämä heikentää talouden ulkoista tasapainoa, avoimen sektorin työllisyyttä ja pidemmän päälle työllisyyskehityksen edellytyksiä koko taloudessa.

Lopussa todetaan, että todellinen tarve kustannusten ja palkkatason sopeuttamiseen on lähempänä 10%. Tästä huolimatta hallitus elää täysin 15% mukaan.

Kuviossa näkyvät tiedot viittaavat siihen, että tämä edellyttäisi koko talouden työkustannusten tason alenemista suhteessa kauppakumppanimaiden keskiarvoon suurin piirtein 10–15 prosentin verran, ehkä lähempänä 10 prosenttia.

 

[Daespoo]

Arvon Daespoo. Kirjoittaessasi yksilön vastuusta sivuutat kokonaan yritysten ja yrittäjien vastuun. Itse näen työmarkkinat välttämättömänä yin/yan -ilmiönä. Ellei ole tasapainoa, ei ole työrauhaa. Ellei ole työrauhaa, ei ole menestyvää vientiteollisuutta.

Ellei ole yrittäjien vastuuta eli vastuuta palveluksessa olevista työntekijöistä ja heidän työsuhteidensa säilymisestä ja paranemisesta silloin kun yhtiöllä menee hyvin, ei voi olla myöskään työntekijöiden sitoutumista yritykseen. Kvartaalitalouden harjoittaminen ja osinkojen etusija suhteessa yrittäjien vastuuseen on rikkonut suomalaisen yhteiskunnan. Tämä vinoutuma pitäisi saada korjatuksi ennen mitään muuta.

Arvon Aurinkotuuli, yrittäjillä ja yrityksillä on ensisijainen vastuu omistajille, niille jotka ovat riskeeranneet sijoituksella yritykseen. Mitään varsinaista vastuuta työsuhteiden säilymisestä ei ole. Tässä suhteessa olet täysin väärässä.

Työsuhteet säilyvät ja palkat paranevat jos kilpailukyky on kunnossa.

Olen samaa mieltä työmarkkinoiden tasapainosta, ongelma onkin se että tällä hetkellä työmarkkinat eivät jousta palkanmuodostuksen osalta suhdanteiden mukaan vaan jousto päätetään kabineteissa. Se johtaa nykytilanteeseen jossa suurin osa työmarkkinoiden joustosta tapahtuu työttömyyden kautta. Tämä ei ole fiksua kenenkään kannalta.

Osinko on yrittäjän palkka ja sijoittajien palkinto panostuksestaan, mitä enemmän jaetaan osinkoja, sitä paremmin Suomella menee noin yleisesti.

Voit itse kuvitella missä tilanteessa ollaan jos osingot tippuvat radikaalisti. Se ei varmasti ole hyvä tilanne työntekijöillekkään.

Keskisuurten yritysten myyntimiehet eivät osaa edes Ruotsia puhua kunnolla, Venäjästä nyt puhumattakaan. Nykyään tosin Englannilla pärjää pitkälle, mutta silti olisi varmasti plussaa, jos keskusteluja voidaan käydä asiakaan näkökulmasta läheisemmin.

Ruotsin kielen taito auttaa varmasti mutta sen tärkeyttä ei kannata liioitella, jos muuten on kilpailukyky kunnossa niin kauppaa tulee vaikka puhuisikin englantia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa puhutaan englantia paremmin kuin Suomessa, monestakin syystä.

Anekdoottina todettakoon että tanskalaisten kanssa ei ruotsin kielen osaaminen auta hirveästi, sen verran eroja löytyy näistä kielistä. Norjalaisten kanssa paljon parempi tilanne.

Eläkemaksuilla katetaan itseasiassa suurin osa jo nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeistä. Eläkerahastoissa on nyt yli 180 mrd, varallisuutta, mikä on huomattavasti enemmän kuin esim. valtionvelka.

Joka kerta kun kuulen tämän vertauksen niin poistan, kuvannoillisesti siis, varmistimen. Tämä fakta on yhtä relevantti kuin se että Suomessa on enemmän puita kuin Islannissa.

Eläkerahastojen kokoa ei pidä verrata valtion velkaan koska eläkerahastojen varallisuus on eläkevastuita varten. Ja ne eläkevastuut on valtavat.

Riskit ne ovat ulkomaisilla sijoituksillakin ja mielestäni kotimaasta löytyy hyviä ja turvallisia sijoituskohteita muutamalle "lisä" miljardille. Sijoituksia säätelee vahvasti lainsäädäntö ja riskejä pyritään koko ajan hallitsemaan. Kotimaahan onnistuneessa sijoittamisessa on lisäksi rahastoille merkittävä bonus, mitä ulkomailla ei ole. Hyvällä sijoittamisella voidaan oikeasti luoda uusia työpaikkoja ja eläkemaksujen maksajia. Suomalaisesta palkasta menee käsittääkseni keskimäärin eläkemaksuihin 24%, joten luulisi rahastojen näkökulmasta uusien työpaikkojen luomisen olevan varsin kannattavaa toimintaa. Mikään ei turvaa tulevaisuuden eläkkeitä niin hyvin, kuin työssäkäyvien suuri määrä. Rahastoista n.70% on sijoitettu ulkomaisiin pörsseihin.

Lähdetään nyt ihan perusteista. Riskejä on jokaisessa sijoituksessa, skaala lähtee jostain Saksan valtionlainoista ja päätyy WinCapita tyyppisiin pyramideihin. Se että riskejä on ulkomaisissakin sijoituksissa lienee selviö kaikille. Se että sinun mielestä löytyy hyviä ja turvallisia kotimaisia sijoituksia "muutamalle lisämijardille" on yksi näkemys, sillä ei ole mitään perustetta ennenkuin kerrot mihin ja kuinka paljon pitäisi rahaa lyödä. Ja sinun pitää huomioida se että hyville sijoituksille löytyy aina rahoittajat, se miellä rahoitusta tarvitaan enemmän on ne isompi-riskiset hankkeet.

Kärjistetysti voidaan kysyä, haluatko lyödä "muutaman lisämiljardin" eläkerahastoista johonkin korvavalo -tyyppisiin firmoihin?

Riski ja tuotto kävelevät käsi kädessä

Viennin supistumista selittää mielestäni suurelta osin myös se että Suomessa valmistettavat koneet ja laitteet ovat pitkälti investointituotteita, ja jos maailmalla ei investoida, ei kysyntää näille juurikaan ole. Investoinnit maailmalla ovat vasta lähdössä nousuun kun taloudet alkavat elpyä.

Laitatko linkkiä globaalien investointien määrään joka tukisi näkemystäsi? Maailmantalous on kasvanut 2-4% vauhdilla viimeiset 5v, eikö investoinnit ole kasvaneet?

Tuottavuustekijöistä siivottu teollisen työn yksikköhinta on kuitenkin kilpailukykyinen jos verrataan sitä tärkeimpiin kilpailijamaihin.

Miksi ihmeessä tuottavuustekijät pitäisi siivota luvuista pois?

 

[tosiasia]

Eläkerahastojen kokoa ei pidä verrata valtion velkaan koska eläkerahastojen varallisuus on eläkevastuita varten. Ja ne eläkevastuut on valtavat.

Eläkerahastot ovat alun perin rakennettu suuria ikäluokkia varten puskuriksi ja vielä 1990 luvulla ajateltiin, että niitä käytettään nykyisessä tilanteessa (missä suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle) huomattavasti enemmän. Käyttötarkoitus on siis ajan myötä muuttunut huomattavasti tulevaisuus painotteisemmaksi ja nykyäänkin rahastot vielä kasvavat huomattavaa vauhtia, jos trendi jatkuu samana. Minkä takia edes rahastojen kasvua ei voisi käyttää kuten oli alun perin tarkoitettu, varsinkin kun nyt on taloudellisesti haastavat ajat? Jos tilanne muuttuu vaikeammaksi voidaan aina reagoida uudestaan, kuten jo nytkin on reagoitu mm. elinaikakertoimella?

Kärjistetysti voidaan kysyä, haluatko lyödä "muutaman lisämiljardin" eläkerahastoista johonkin korvavalo -tyyppisiin firmoihin?

Riski ja tuotto kävelevät käsi kädessä

Kuten tuossa aiemmin kirjoittaessani jo totesin, niin eläkerahastoille riski / tuotto tilanne kotimaassa on merkittävästi erilainen, kuin ihan tavalliselle sijoitusrahastolle. Jos kotimaahan onnistutaan luomaan sijoituksilla työpaikkoja saavat eläkerahastot todella merkittävän hyödyn. Ei tietenkään ihan mihin tahansa "korvavaloon" kannata lähteä työpaikkojen luomiseksi, mutta voisi olla paikallaan laajemmin arvioida riski / tuotto suhdetta kotimaan osalta ja tehdä siitä päätelmiä.