Vai olenko kujalla?
Et ole. Tai sitten ollaan samalla kujalla.
Vai olenko kujalla?
Voihan se olla, että yksi 16:sta ymmärtää.Repesin tuolle. Kyllähän tuon kiviseinän lyhennyksen ymmärtää, mutta ei siten miten hän sen olisi tarkoittanut. Ei tuosta kyllä saa millään muotoa sanaa kuudentoista. Vai tarkoittikohan hän muotoa kuusitoistasta?
Parasta kuitenkin oli, kun joku jonne tms. riensi tuolla neuvomaan, että kirjoitusasun kyseenalaistaneen nimimerkin pitäisi palata äidinkielen tunneille.
Eikö "16 parhaan joukkoon" ole (myös) oikein kirjoitettu, kun sana "parhaan" paljastaa mitä taivutusmuotoa pitää käyttää luettaessa tekstiä?
Eli siis eikö "16 parhaan joukkoon" ole parempi valinta kuin "16:n parhaan joukkoon"?
Vai olenko kujalla?
Tämän päivän Aamulehdessä kerrotaan, että Tampere-talo on saanut "Chaîne des Rôtisseurs'n" eli Paistinkääntäjien järjestön myöntämän kilven. Kyseessä on melko yleinen virhe. Esim. Esko Seppänen twiittaili taannoin Nykin-reissultaan "Stephane Matteau'n" legendaarisesta jatkoaikamaalista. Suuri osa ihmisistä näyttää kuvittelevan, että aina kun ranskankielistä nimeä taivutetaan, pitää johonkin väliin tunkea heittomerkki.
Nimenomaan näin. Tietyissä asiayhteyksissä on toki mahdollisuus kirjoittaa teksti esim. muotoon "Chaîne des Rôtisseurs -järjestön".Lainaan melko vanhaa viestiä, mutta eipä tähän ole kukaan tarttunut.
Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalina, jolloin ilman heittomerkkiä kirjoitettaessa tulisi suomen kieleen kummallisen näköinen kirjainyhdistelmä; tässä tapauksessa siis "Rôtisseursn" joka ei kyllä näytä pätkääkään oikelta.
Seppäsellä puolestaan oli twiitissä selkeä virhe, sillä Matteau loppuu niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä vokaaliin, jolloin n olisi pitänyt kirjoittaa sen perään ihan ilman heittomerkkejä.
Eikö "Chaîne des Rôtisseurs'n" ole nimenomaan oikein? Heittomerkki laitetaan taivutuspäätteen eteen silloin, kun vierasperäinen sana päättyy konsonanttiin mutta lausutaan vokaalin
Tuntuu hiukan oudolta, että suomenkielisessä tekstissä voisi tehdä virheen riippuen siitä, osaako jotain tiettyä muuta kieltä vai ei. Niin ja entä ne tapaukset, joissa tuo ääntöasu vielä vaihtelee eri murteiden välillä?
Minulle opetettiin muinaisella 90-luvulla Tampereen yliopistossa, että suomenkielisessä tekstissä on aina hyväksyttävää taivuttaa vierasperäisetkin sanat sen mukaan, kuin jos ne olisivat suomalaisia sanoja.
Ehkä on parempi taivuttaa nimeä kuten se olisi suomenkielinen, jos ei ole mitään hajua siitä, miten ko. nimi äännetään. Esim. Glasgow'n kohdalla voidaan mielestäni olettaa jokaisen alle 40-vuotiaan suomalaisen tietävän, että tuon nimen äänneasu ei pääty konsonanttiin. "Glasgowin" äännettäisiin suunnilleen muodossa "glääsgouin". Siksi niin ei kirjoiteta.
Minun mielestäni molemmat tavat kirjoittaa nimen Glasgow genetiivi ymv. ovat yhtä oikein.
Eli alle 40-vuotiaiden pitää osata taivuttaa "Glasgow'n", mutta yli nelikymppisiltä hyväksyttäisiin "Glasgowin".
Jos ihminen kirjoittaa "Glasgowin", odotan siinä tapauksessa, että hän johdonmukaisuuden nimissä lausuu tuon sanan jotenkin tyyliin "glasgovin" tai "glääsgovin". Jos hän osaa lausua nimen oikeaoppisesti muodossa "glääsgoun", en ymmärrä, miksi hän lykkäisi tuohon genetiiviin mukaan I-kirjaimen, kun ei hän mitään I:tä siinä lausu.
Esim. tuolla linkkaamassasi Kotuksen ohjeistuksessa ei sanota, että "Glasgowin" on ihan yhtä oikein kuin "Glasgow'n". Minulle se on luotettavampi lähde kuin se, mitä Tampereen yliopistossa on 1990-luvulla jollain luennolla sanottu.
Mulla ei ole valtuuksia määrätä sitä, miten ihmiset saavat kirjoittaa ja miten eivät. Mutta jos 70-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että eipä tuo ole mikään ihme, koska hänen nuoruudessaan tällaisia juttuja tuskin hirveästi Suomen kouluissa opetettiin. Jos 20-vuotias suomalainen kirjoittaa "Glasgowin", ajattelen, että tuo kaveri on nukkunut äidinkielen tunnit.
Mihin se raja sitä paitsi sitten vedetään, eli mitkä vieraskieliset sanat on osattava taivuttaa oikein heittomerkin kanssa ja mitkä ei?
Kotus lienee paras olemassaoleva lähde, mutta sielläkin esitetään vain suosituksia tähän asiaan.
Muotoa "Glasgow'n" suositellaan siksi, että se istuu tähän suomen kielen perusperiaatteeseen. Kun I-kirjainta ei lausuta, silloin on loogista, että sitä ei myöskään kirjoiteta. Samasta syystä suositellaan myös esim. käytettäväksi kirjoitusasua "Tšekki" ennemmin kuin muotoa "Tshekki". Suomen kielen rakenne pysyy loogisempana, kun meillä ei ole kahta sanaa, joissa kirjainyhdistelmä "sh" ääntyisi eri tavalla; "Tshekki" vs. "hammashoitola".Suomen kielen oikeinkirjoitus (ortografia) on pitkälti johdonmukaisesti fonologinen, eli kutakin äännettä vastaa yleensä yksi kirjain. Merkittäviä poikkeuksia ovat
- äng-äänne ŋ, jota merkitään n:llä k:n edellä (kenkä) tai kahdentuneena ng:llä (kengät)
- sandhi-ilmiöt eli sanojen rajoilla tapahtuvat äänneilmiöt, näistä etenkin niin sanottu rajageminaatio (sananrajakahdennus, loppukahdennus, alkukahdennus, jäännöslopuke).
Minä ainakin vedän sen siihen, että jos nykypäivän Suomessa nuori tai nuorehko ihminen ei tiedä, miten sana "Glasgow" äännetään, herättää se vähemmän myönteisiä konnotaatioita. Englantia kun opiskelee nykyään käytännössä jokainen. Jos henkilö A kirjoittaa "Glasgowin" ja henkilö B "Glasgow'n", siitä voidaan päätellä, että henkilö B kirjoittaa erittäin suurella todennäköisyydellä kauttaaltaan oikeakielisempää suomea ja englantia kuin henkilö A.
Suomen lainsäädännön mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia asioista, josta he ne ovat yksimielisiä. Ehkä sitten Leki ja Hilden ovat yhteisymmärryksessä päätyneet tällaiseen oudolta vaikuttavaan sopimukseen. Tai sitten eivät ole.Jatkoajan etusivulta löytyy tällä hetkellä uutinen, jonka ingressissä sanotaan näin: "LeKi ja Antti Hildén purkivat tämän kauden kestäneen sopimuksen." Miten sopimus on voinut kestää koko kauden, jos se puretaan kesken kauden?
Tuolla Liiga-osiossa hyvät ja huonot selostajat -ketjussa on ollut nyt puhetta translitteroinnista ja nimien lausumisesta. Mä en viitti siellä aihetta sivuta niin kysyn täällä. Jos venäjänkielinen sana translitteroidaan niin eikö se nimi pyritä kirjoittamaan siten kuin se pitäisi lausua? Esim. Саша on Sasha ja lausutaan kuten kirjoitetaan. Muut venäjän s-äänteet translitteroidaan eri tavalla ja lausutaan eri tavalla.
Ok, kiitos tiedosta.Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".
Aivan näin. Lisäksi ymmärretyksi tulemisen kannalta on oikean tavun painotus venäjän kielessä vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäisen s-äänteen oikea suhautus tai sihautus.Ei pyritä, vaan jokaista kirjainta vastaa translitteroinnissa kirjain. Tuo pitäisi kirjoittaa Saša (nimihän on toki Aleksandr säännönmukaisesti, tuo on kutsumanimi) ja lausutaan toki suurinpiirtein noin, mutta vaikkapa nimi Роман Фёдоров kirjoitetaan kirjain kerrallaan Roman Fjodorov, muttei lausuta "RO-man FJO-do-rov" vaan "ra-MAN FJOO-da-raf".
"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, minkä yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."
VAI
"Tästä voimme johtaa kysymyksen, mikä on oikeudenmukainen sosiaalietuuksien taso, jonka yhtä osa-aluetta pyrin tutkimaan työssäni."
Kirjoittaja pyrkii tutkimaan kysymyksen yhtä osa-aluetta.
Toki kätevä ratkaisu tällaisissa ongelmatilanteissa on kiertää koko ongelma