Kielipoliisit

[MacRef]

Eivätkö muut huomanneet, että sen pitäisi olla "NHL-miehien"?

Itse käyttäisin mieluummin muotoa NHL-miesten.

 

[Uleåborgir]

On tässä juohtunut mieleeni, että osa ihmisistä pitää kaikkia muita kieliä kuin englanti enemmän tai vähemmän onnistuneina käännöksinä englannista.

 

[Palstalegenda]

Nykyäänhän vältellään sanaa "panna" ja käytetään kaikenmoisia kiertoilmaisuja, kuten "laitoin", "pistin", "asetin" tai mitä muuta tahansa mutta panna ei, paitsi jos puhutaan sukupuoliyhteydestä samaan taikka vastakkaiseen sukupuoleen. Niin, taikka eläimiin. Kerran näin internetissä videon, jossa apina pani sammakkoa suuhun. Tämä järkytti minua. Sammakko taisi siinä kärsiä. Älä pane hakusanaksi "Monkey rapes frog", elämäsi ei enää palaa ennalleen!

Minä en ole panolakossa vaan aion kielellisesti panna niin, että seksimieli-ihmisiä myötävähävettää.

Panemisiin!

 

[Mr.Fox]

Nykyäänhän vältellään sanaa "panna" ja käytetään kaikenmoisia kiertoilmaisuja, kuten "laitoin", "pistin", "asetin" tai mitä muuta tahansa mutta panna ei...
- - -
Minä en ole panolakossa vaan aion kielellisesti panna niin, että seksimieli-ihmisiä myötävähävettää.

Wanha vitsihän tästä jo muistui mieleeni.

Mielestäni siinä vain on eroa pistätkö sian hengiltä vai panetko sian hengiltä...

 

[Puscutractori]

Minä en ole panolakossa vaan aion kielellisesti panna niin, että seksimieli-ihmisiä myötävähävettää.

Niin minäkin. Panevathan jotkut pervertikot vielä oluttakin, ja toiset ovat kuulemma panneet jopa ranttaliksi. Mikseivät kukkahatut ja Päivi Räsänen puutu asiaan?

 

[Tarinankertoja]

Mikseivät kukkahatut ja Päivi Räsänen

... pane asiaa kuntoon?

 

[julle-jr]

Nykyäänhän vältellään sanaa "panna" ja käytetään kaikenmoisia kiertoilmaisuja, kuten "laitoin", "pistin", "asetin" tai mitä muuta tahansa mutta panna ei, paitsi jos puhutaan sukupuoliyhteydestä samaan taikka vastakkaiseen sukupuoleen. Niin, taikka eläimiin.

Onko tuo tummennettu kohta nykyisen kieliopillisen konsensuksen mukaan oikein? Eli onko hyväksyttävää kirjoittaa lauseita, jotka eivät sisällä verbiä? Tuota näkee nykyisin muun muassa kaunokirjallisuudessa ja tälläkin palstalla sellaisten ihmisten kirjoittamana, jotka muuten kiinnittävät huomiota esimerkiksi yhdyssanojen oikeinkirjoitukseen. Voisiko joku asiantuntija vastata? Minua tuollainen verbitön lause häiritsee toden teolla, koska niin on opetettu, että jokaiseen lauseeseen tulee panna verbi.

 

[costi]

Kellonajat

Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".

Minulla on hämärä muistikuva peruskouluajoilta, että suomenkielessä yli/tasan-vertauksia tehtäisiin vain tasatunteihin. En kuitenkaan ole asiasta täysin varma, joten turvaudun kaikkitietävän keskustelupalstan apuun.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".

Minulla on hämärä muistikuva peruskouluajoilta, että suomenkielessä yli/tasan-vertauksia tehtäisiin vain tasatunteihin. En kuitenkaan ole asiasta täysin varma, joten turvaudun kaikkitietävän keskustelupalstan apuun.

No jo on teilläkin kinastelun aiheet. Omasta mielestäni on kyllä ihan sama kumpaa käyttää ja kai se kieliopillisestikkin on aivan se ja sama. Toki jos jollain on tarkempaa tietoa niin olisi kiva saada jotain faktaa asiasta.

 

[julle-jr]

Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".

En osaa vastata varsinaiseen kysymykseen, mutta aiheeseen liittyen: Harmittavan usein puheessa ja jopa kirjoituksessa jätetään lukujen perästä yksiköt pois. Eikö oikeampi tapa olisi sanoa esimerkiksi kahtakymmentä minuuttia vaille kymmenen tai kahtakymmentä sekuntia vaille kymmenen, kummasta nyt sitten onkaan puhe? Monesti kuulee myös puhuttavan esimerkiksi kiloista, ei täsmennetä tarkoitetaanko kilogrammoja, kilometrejä, kiloeuroja tai mitä ikinä.

 

[Mr.Fox]

Harmittavan usein puheessa ja jopa kirjoituksessa jätetään lukujen perästä yksiköt pois. Eikö oikeampi tapa olisi sanoa esimerkiksi kahtakymmentä minuuttia vaille kymmenen tai kahtakymmentä sekuntia vaille kymmenen, kummasta nyt sitten onkaan puhe?

Toisaalta useimmiten tuo yksikkö käy ilmi jo asiayhteydestä.

En tiedä miksi, mutta ainakin minua huvittaa ja jopa melkein ärsyttää, kun vaikkapa ostaessa kupillisen kahvia hinta ilmoitetaan: "kaksi EUROA ja viisikymmentä SENTTIÄ". Jotenkin tuossa tulee aina se olo, että onkohan meillä jotain muitakin virallisia valuuttoja. Mielestäni tuossa (-kin) tapauksessa jo pelkkä "kaksi ja viisikymmentä" riittäisi aivan mainiosti. Ainakaan minun mielestäni tuossa ei jää minkäänlaisia tulkinnanmahdollisuuksia, että mitäköhän noilla luvuilla tarkoitetaan.

Ei ole kerran eikä kaksi, kun olen kaupan kassajonossa kuullut seuraavan keskustelun. Kassa ilmoittaa hinnan ilman yksiköitä. Tähän päälle asiakas kysyy: "Ai, euroja vai?". Siinä sitä sitten tulee itsekseen pohdiskeltua kaikessa hiljaisuudessa, että mitäköhän muuta valuuttaa kassaneiti olisi mahdollisesti voinut tarkoittaa. Ymmärrän toki, että kassan olisi varmasti korrektia ilmoittaa myös nuo yksiköt, mutta kuitenkin suomalaisessa kaupassa asioidessa käytetyn valuutan luulisi olevan kaikille (jopa turisteille) itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole - lähes poikkeuksetta tuo kysyjä on naispuoleinen ja yli 65-vuotias.

Toisaalta poikkeukset vahvistavat säännön, joten tässä on yksi tarina vuosien takaa. Olin kuskaamassa kaveriani, kun hän haki jostain rautakaupasta tms. jotain tavaraa. Seisoskelin kassalla hänen kanssaan, kun myyjä ilmoitti hinnan käyttämättä yksiköitä. Kaverini maksoi kolmella viidenkymmenen euron setelillä. Ihmettelin tätä jo hieman tuossa vaiheessa, että eikö hänellä ole lainkaan kolikoita tai miksi hän ei vastaavasti kysynyt olisiko minulla. Jälkeenpäin autossa istuskellessamme kaverini kiroili tyyliä, jolla myyjä oli ilmoittanut hinnan: "Sata ja kolmekymmentä". Minulle tuo oli itsestäänselvyys - sata euroa ja kolmekymmentä senttiä. Kaverini ymmärsi hinnaksi satakolmekymmentä euroa. Ainakin minä kuulin hinnan täysin selvästi: "sata JA kolmekymmentä" - en "satakolmekymmentä" tai "satakolmekymppiä".

Mun mielestäni noissa hintailmauksissa ei ole mitään epäselvyyksiä, vaikka ne ilmoitetaan ilman yksiköitäkin. Toisaalta nykyisessä asuinpaikassani kuulen noita yksiköitä lähes päivittäin. Hinnat ilmoitetaan aina hemmetin selkeästi: "fünf FRANKEN und dreissig RAPPEN, bitte". Saksaksi kun pelkkä "fünfUNDdreissig" tarkoittaa kirjaimellisesti "kolmekymmentäviisi" eikä "kolme JA viisikymmentä". Toinen asia on tietysti se, että vaikka Sveitsissä frangi on virallinen valuutta, niin käytännössä joka paikassa voi maksaa myös euroilla. Asiaan vaikuttaa varmasti sekin, että mun puheestani kuulee kilometrien päähän, että en ole paikallisia.

 

[julle-jr]

Toisaalta useimmiten tuo yksikkö käy ilmi jo asiayhteydestä.

On totta, että epäselvyyksien vaara on melko pieni. Kyse on lähinnä täsmällisyydestä. Sekaannuksen vaara on pieni usein myös silloin kun yhdyssana kirjoitetaan väärin. Kuitenkin yhdyssanojen väärinkirjoitus on minun mielestäni häiritsevää. Pelkkä luku on vain pelkkä luku. Yksikön kuuluu olla luvun perässä, ehkä tässä asenteessani on mukana ripaus jotain insinöörimäisyyttä.

 

[UnenNukkuja]

valuuttajuttua

Toisaalta, voiko näissä olla jotain tulkintaeroja eri suunnilta tms.? Entisen puolisoni sukua tuli jostain muulta seudulta ja muistan tuollaisen ilmaisun. Siis että sata ja kolmekymmentä tulkittiin 130:ksi. Outoa minustakin, mutta kielemme on rikas.

En tiedä, silkkaa mutuilua...

 

[ms.qvist]

Jälkeenpäin autossa istuskellessamme kaverini kiroili tyyliä, jolla myyjä oli ilmoittanut hinnan: "Sata ja kolmekymmentä". Minulle tuo oli itsestäänselvyys - sata euroa ja kolmekymmentä senttiä. Kaverini ymmärsi hinnaksi satakolmekymmentä euroa. Ainakin minä kuulin hinnan täysin selvästi: "sata JA kolmekymmentä" - en "satakolmekymmentä" tai "satakolmekymppiä".

Olen tavannut useitakin ihmisiä, jotka ymmärtävät sata ja kolmekymmentä tarkoittavan 130 euroa. Ja vielä markka-aikaan saatoin itsekin puhua termein: sata ja kymmenen tms. tarkoittaen 110 markkaa enkä sataa markkaa ja pennit päälle. En sitten tiedä onko tämä murrejuttuja vai aluekohtaisia tapoja ilmaista lukuja, mutta jos minulle joku sanoo sata ja kolmekymmentä niin edelleen hiukan arvon, että mitä hän mahtaa tarkoittaa. Tosin maksan kortilla käytännössä kaikki ostokseni, joten suuren suurta ongelmaa ei kohdille tule koskaan.

vlad.

 

[Radiopää]

terroristi-isku

Jälleen kerran särähti korvaan uutistoimittajan käyttämä sana terroristi-isku, koska minusta sen pitäisi olla terrori-isku. Näen asian niin, että terroristi-isku on anglismi termistä terrorist attack, joka tarkoittaa terroristien tekemää iskua. Suomenkielinen sana terroristi-isku taas tarkoittaa terroristeihin kohdistetulta iskulta.

Saisinko tukea mielipiteelleni.

 

[Jaws]

Saisinko tukea mielipiteelleni.

Saisit. Minullakaan ei ole esittää mitään faktoja tiskiin, mutta näppituntumalta terroristi-isku on väärä ilmaus ja korrektimpi käsite voisi olla terrori-isku. Terrori-isku käsittää laajemmalti sen, mitä ko. asialla haetaan. Terroristi-isku taas yksilöi termin sen kuuloiseksi, että sillä tarkoitettaisiin jotakin tiettyä terroristijärjestöä. Terrorismillahan lähinnä tarkoitetaan tarkoituksenomaista, suurta tuhotyötä.

Kannatan terrori-iskua. En kuitenkaan sillä tavalla.

 

[DAF]

Kannattaa lukea tämän päivän HS:sta Mikko-Pekka Heikkisen loistava kirjoitus suomen kielen ärsyttävimmistä sanoista. Hieno koonti.

 

[pernaveikko]

Enpä ole aikaisemmin jaxuhalista kuullut, mutta haasteellinen on sentään mainittu. Käsittämätön yritysmaailman sana millä ei ole tavallisen ihmisen kanssa mitään tekemistä.

Tässä vielä linkki sanalistaan: Jaxuhali on suomen ärsyttävin sana - suomi - Elämä - Helsingin Sanomat

 

[Ikävänkantaja]

Enpä ole aikaisemmin jaxuhalista kuullut, mutta haasteellinen on sentään mainittu. Käsittämätön yritysmaailman sana millä ei ole tavallisen ihmisen kanssa mitään tekemistä.

Eiköhän "jaxuhali" ole ko. toimittajan oma keksintö; en nimittäin ole itsekään kuullut kyseistä termiä aiemmin, ja vaikea kuvitella moista oksennusta minkään muun kuin Sanoma-yhtiöiden sisällöntuottajan aikaansaannokseksi.

Karmea "haasteellinen"-sana on puolestaan nykykäyttötarkoituksessaan tyylipuhdas anglismi (engl. challenging), joka on, ikävä kyllä, korvannut tällä Sarasvuo-aikakaudella järjestään kaikki "negatiivissävytteiset" suomenkieliset termit (esim. vaikea, ongelmallinen, työläs, vaativa).

 

[Jippo]

Eiköhän "jaxuhali" ole ko. toimittajan oma keksintö; en nimittäin ole itsekään kuullut kyseistä termiä aiemmin, ja vaikea kuvitella moista oksennusta minkään muun kuin Sanoma-yhtiöiden sisällöntuottajan aikaansaannokseksi.

Taitaa olla peräisin noilta vauvapalstoilta. Ja jos sattuu olemaan Vauva-lehden puolelta, niin oikeassahan olet.

Mutta yleisesti UGC:tä (tyhmä trendilyhenne käyttäjien tuottamasta sisällöstä) ei pidetä saitin omistajan omaisuutena ja aikaansaannoksena, eikä palstoille kirjoittajaan palstan ylläpitäjän sisällöntuottajana...

 

[benicio]

kurssinousu- tai -laskutilanne
Voiko noita yhdysviivoja käyttää noin? Jos ei, miksei ja miten sitten?
Sanat on hiukan keinotekoiset, älkääpä puuttuko siihen.

 

[hanu]

kurssinousu- tai -laskutilanne
Voiko noita yhdysviivoja käyttää noin? Jos ei, miksei ja miten sitten?
Sanat on hiukan keinotekoiset, älkääpä puuttuko siihen.

No ei voi, koska säännöt. Kurssinousu- tai kurssilaskutilanne, ehkä kirjoittaisin jopa "kurssin noustessa tai laskiessa".

t. hanu

 

[mjr]

Sen sijaan, että käskettäisiin sanomaan sakki tai sampoo shakista ja shampoosta niin voisi miettiä, että onko tosiaan ok, että ulkomaalaisille tarkoitetuissa suomen kielen oppikirjoissa käytetään muotoja "minun auto", "sinun vaimo" jne. Ollaan näköjään päätetty, että tässä kohtaa voidaan antaa periksi, miksi?

 

[Radiopää]

No ei voi, koska säännöt.

Niin mitä? Inhottavaa lopettaa lause ke.

 

[Iker]

Niin mitä? Inhottavaa lopettaa lause ke.

Mikä juttu tämä tosiaan on, tuntuu nyt viime aikoina suorastaan räjähdysmäisesti yleistyneen ainakin täällä Jatkoajassa tuo lauseiden omituinen lopettaminen kesken?

En minä ennen muista täällä noihin törmänneeni, jos mietitään vaikka vuosi tai pari taaksepäin. Nykyään jää yhdellä jos toisellakin kirjoittajalla lauseet kirjoittamatta kokonaisuudessaan loppuun, koska kiire.

Kuka retale tämän typerän tavan on aloittanut ja miksi ihmeessä niin moni on ottanut tuon tavakseen?