Kielipoliisit

  • 470 233
  • 2 993

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Kellonajat

Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".

Minulla on hämärä muistikuva peruskouluajoilta, että suomenkielessä yli/tasan-vertauksia tehtäisiin vain tasatunteihin. En kuitenkaan ole asiasta täysin varma, joten turvaudun kaikkitietävän keskustelupalstan apuun.
 
Suosikkijoukkue
KK
Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".

Minulla on hämärä muistikuva peruskouluajoilta, että suomenkielessä yli/tasan-vertauksia tehtäisiin vain tasatunteihin. En kuitenkaan ole asiasta täysin varma, joten turvaudun kaikkitietävän keskustelupalstan apuun.
No jo on teilläkin kinastelun aiheet. Omasta mielestäni on kyllä ihan sama kumpaa käyttää ja kai se kieliopillisestikkin on aivan se ja sama. Toki jos jollain on tarkempaa tietoa niin olisi kiva saada jotain faktaa asiasta.
 

julle-jr

Jäsen
Onko kieliopillisesti oikein ilmaista kellonaikoja "viittä vaille puoli" tai "kymmenen yli puoli"? Asia tuli tänään puheeksi tyttöystäväni kanssa, koska hän käyttää em. ilmaisutapaa puhekielessä. Omasta mielestäni oikeampi ilmaisutapa olisi "kaksikymmentäviisi yli" ja "kahtakymmentä vaille".
En osaa vastata varsinaiseen kysymykseen, mutta aiheeseen liittyen: Harmittavan usein puheessa ja jopa kirjoituksessa jätetään lukujen perästä yksiköt pois. Eikö oikeampi tapa olisi sanoa esimerkiksi kahtakymmentä minuuttia vaille kymmenen tai kahtakymmentä sekuntia vaille kymmenen, kummasta nyt sitten onkaan puhe? Monesti kuulee myös puhuttavan esimerkiksi kiloista, ei täsmennetä tarkoitetaanko kilogrammoja, kilometrejä, kiloeuroja tai mitä ikinä.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Harmittavan usein puheessa ja jopa kirjoituksessa jätetään lukujen perästä yksiköt pois. Eikö oikeampi tapa olisi sanoa esimerkiksi kahtakymmentä minuuttia vaille kymmenen tai kahtakymmentä sekuntia vaille kymmenen, kummasta nyt sitten onkaan puhe?
Toisaalta useimmiten tuo yksikkö käy ilmi jo asiayhteydestä.

En tiedä miksi, mutta ainakin minua huvittaa ja jopa melkein ärsyttää, kun vaikkapa ostaessa kupillisen kahvia hinta ilmoitetaan: "kaksi EUROA ja viisikymmentä SENTTIÄ". Jotenkin tuossa tulee aina se olo, että onkohan meillä jotain muitakin virallisia valuuttoja. Mielestäni tuossa (-kin) tapauksessa jo pelkkä "kaksi ja viisikymmentä" riittäisi aivan mainiosti. Ainakaan minun mielestäni tuossa ei jää minkäänlaisia tulkinnanmahdollisuuksia, että mitäköhän noilla luvuilla tarkoitetaan.

Ei ole kerran eikä kaksi, kun olen kaupan kassajonossa kuullut seuraavan keskustelun. Kassa ilmoittaa hinnan ilman yksiköitä. Tähän päälle asiakas kysyy: "Ai, euroja vai?". Siinä sitä sitten tulee itsekseen pohdiskeltua kaikessa hiljaisuudessa, että mitäköhän muuta valuuttaa kassaneiti olisi mahdollisesti voinut tarkoittaa. Ymmärrän toki, että kassan olisi varmasti korrektia ilmoittaa myös nuo yksiköt, mutta kuitenkin suomalaisessa kaupassa asioidessa käytetyn valuutan luulisi olevan kaikille (jopa turisteille) itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole - lähes poikkeuksetta tuo kysyjä on naispuoleinen ja yli 65-vuotias.

Toisaalta poikkeukset vahvistavat säännön, joten tässä on yksi tarina vuosien takaa. Olin kuskaamassa kaveriani, kun hän haki jostain rautakaupasta tms. jotain tavaraa. Seisoskelin kassalla hänen kanssaan, kun myyjä ilmoitti hinnan käyttämättä yksiköitä. Kaverini maksoi kolmella viidenkymmenen euron setelillä. Ihmettelin tätä jo hieman tuossa vaiheessa, että eikö hänellä ole lainkaan kolikoita tai miksi hän ei vastaavasti kysynyt olisiko minulla. Jälkeenpäin autossa istuskellessamme kaverini kiroili tyyliä, jolla myyjä oli ilmoittanut hinnan: "Sata ja kolmekymmentä". Minulle tuo oli itsestäänselvyys - sata euroa ja kolmekymmentä senttiä. Kaverini ymmärsi hinnaksi satakolmekymmentä euroa. Ainakin minä kuulin hinnan täysin selvästi: "sata JA kolmekymmentä" - en "satakolmekymmentä" tai "satakolmekymppiä".

Mun mielestäni noissa hintailmauksissa ei ole mitään epäselvyyksiä, vaikka ne ilmoitetaan ilman yksiköitäkin. Toisaalta nykyisessä asuinpaikassani kuulen noita yksiköitä lähes päivittäin. Hinnat ilmoitetaan aina hemmetin selkeästi: "fünf FRANKEN und dreissig RAPPEN, bitte". Saksaksi kun pelkkä "fünfUNDdreissig" tarkoittaa kirjaimellisesti "kolmekymmentäviisi" eikä "kolme JA viisikymmentä". Toinen asia on tietysti se, että vaikka Sveitsissä frangi on virallinen valuutta, niin käytännössä joka paikassa voi maksaa myös euroilla. Asiaan vaikuttaa varmasti sekin, että mun puheestani kuulee kilometrien päähän, että en ole paikallisia.
 

julle-jr

Jäsen
Toisaalta useimmiten tuo yksikkö käy ilmi jo asiayhteydestä.
On totta, että epäselvyyksien vaara on melko pieni. Kyse on lähinnä täsmällisyydestä. Sekaannuksen vaara on pieni usein myös silloin kun yhdyssana kirjoitetaan väärin. Kuitenkin yhdyssanojen väärinkirjoitus on minun mielestäni häiritsevää. Pelkkä luku on vain pelkkä luku. Yksikön kuuluu olla luvun perässä, ehkä tässä asenteessani on mukana ripaus jotain insinöörimäisyyttä.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
valuuttajuttua

Toisaalta, voiko näissä olla jotain tulkintaeroja eri suunnilta tms.? Entisen puolisoni sukua tuli jostain muulta seudulta ja muistan tuollaisen ilmaisun. Siis että sata ja kolmekymmentä tulkittiin 130:ksi. Outoa minustakin, mutta kielemme on rikas.

En tiedä, silkkaa mutuilua...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jälkeenpäin autossa istuskellessamme kaverini kiroili tyyliä, jolla myyjä oli ilmoittanut hinnan: "Sata ja kolmekymmentä". Minulle tuo oli itsestäänselvyys - sata euroa ja kolmekymmentä senttiä. Kaverini ymmärsi hinnaksi satakolmekymmentä euroa. Ainakin minä kuulin hinnan täysin selvästi: "sata JA kolmekymmentä" - en "satakolmekymmentä" tai "satakolmekymppiä".

Olen tavannut useitakin ihmisiä, jotka ymmärtävät sata ja kolmekymmentä tarkoittavan 130 euroa. Ja vielä markka-aikaan saatoin itsekin puhua termein: sata ja kymmenen tms. tarkoittaen 110 markkaa enkä sataa markkaa ja pennit päälle. En sitten tiedä onko tämä murrejuttuja vai aluekohtaisia tapoja ilmaista lukuja, mutta jos minulle joku sanoo sata ja kolmekymmentä niin edelleen hiukan arvon, että mitä hän mahtaa tarkoittaa. Tosin maksan kortilla käytännössä kaikki ostokseni, joten suuren suurta ongelmaa ei kohdille tule koskaan.

vlad.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
terroristi-isku

Jälleen kerran särähti korvaan uutistoimittajan käyttämä sana terroristi-isku, koska minusta sen pitäisi olla terrori-isku. Näen asian niin, että terroristi-isku on anglismi termistä terrorist attack, joka tarkoittaa terroristien tekemää iskua. Suomenkielinen sana terroristi-isku taas tarkoittaa terroristeihin kohdistetulta iskulta.

Saisinko tukea mielipiteelleni.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Saisinko tukea mielipiteelleni.

Saisit. Minullakaan ei ole esittää mitään faktoja tiskiin, mutta näppituntumalta terroristi-isku on väärä ilmaus ja korrektimpi käsite voisi olla terrori-isku. Terrori-isku käsittää laajemmalti sen, mitä ko. asialla haetaan. Terroristi-isku taas yksilöi termin sen kuuloiseksi, että sillä tarkoitettaisiin jotakin tiettyä terroristijärjestöä. Terrorismillahan lähinnä tarkoitetaan tarkoituksenomaista, suurta tuhotyötä.

Kannatan terrori-iskua. En kuitenkaan sillä tavalla.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kannattaa lukea tämän päivän HS:sta Mikko-Pekka Heikkisen loistava kirjoitus suomen kielen ärsyttävimmistä sanoista. Hieno koonti.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Enpä ole aikaisemmin jaxuhalista kuullut, mutta haasteellinen on sentään mainittu. Käsittämätön yritysmaailman sana millä ei ole tavallisen ihmisen kanssa mitään tekemistä.
Eiköhän "jaxuhali" ole ko. toimittajan oma keksintö; en nimittäin ole itsekään kuullut kyseistä termiä aiemmin, ja vaikea kuvitella moista oksennusta minkään muun kuin Sanoma-yhtiöiden sisällöntuottajan aikaansaannokseksi.

Karmea "haasteellinen"-sana on puolestaan nykykäyttötarkoituksessaan tyylipuhdas anglismi (engl. challenging), joka on, ikävä kyllä, korvannut tällä Sarasvuo-aikakaudella järjestään kaikki "negatiivissävytteiset" suomenkieliset termit (esim. vaikea, ongelmallinen, työläs, vaativa).
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eiköhän "jaxuhali" ole ko. toimittajan oma keksintö; en nimittäin ole itsekään kuullut kyseistä termiä aiemmin, ja vaikea kuvitella moista oksennusta minkään muun kuin Sanoma-yhtiöiden sisällöntuottajan aikaansaannokseksi.

Taitaa olla peräisin noilta vauvapalstoilta. Ja jos sattuu olemaan Vauva-lehden puolelta, niin oikeassahan olet.

Mutta yleisesti UGC:tä (tyhmä trendilyhenne käyttäjien tuottamasta sisällöstä) ei pidetä saitin omistajan omaisuutena ja aikaansaannoksena, eikä palstoille kirjoittajaan palstan ylläpitäjän sisällöntuottajana...
 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
kurssinousu- tai -laskutilanne
Voiko noita yhdysviivoja käyttää noin? Jos ei, miksei ja miten sitten?
Sanat on hiukan keinotekoiset, älkääpä puuttuko siihen.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
kurssinousu- tai -laskutilanne
Voiko noita yhdysviivoja käyttää noin? Jos ei, miksei ja miten sitten?
Sanat on hiukan keinotekoiset, älkääpä puuttuko siihen.

No ei voi, koska säännöt. Kurssinousu- tai kurssilaskutilanne, ehkä kirjoittaisin jopa "kurssin noustessa tai laskiessa".

t. hanu
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sen sijaan, että käskettäisiin sanomaan sakki tai sampoo shakista ja shampoosta niin voisi miettiä, että onko tosiaan ok, että ulkomaalaisille tarkoitetuissa suomen kielen oppikirjoissa käytetään muotoja "minun auto", "sinun vaimo" jne. Ollaan näköjään päätetty, että tässä kohtaa voidaan antaa periksi, miksi?
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin mitä? Inhottavaa lopettaa lause ke.

Mikä juttu tämä tosiaan on, tuntuu nyt viime aikoina suorastaan räjähdysmäisesti yleistyneen ainakin täällä Jatkoajassa tuo lauseiden omituinen lopettaminen kesken?

En minä ennen muista täällä noihin törmänneeni, jos mietitään vaikka vuosi tai pari taaksepäin. Nykyään jää yhdellä jos toisellakin kirjoittajalla lauseet kirjoittamatta kokonaisuudessaan loppuun, koska kiire.

Kuka retale tämän typerän tavan on aloittanut ja miksi ihmeessä niin moni on ottanut tuon tavakseen?
 

Vanhapuuma

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYPinkylä, Suomen maajoukkueet, IF Gnistan
En minä ennen muista täällä noihin törmänneeni, jos mietitään vaikka vuosi tai pari taaksepäin. Nykyään jää yhdellä jos toisellakin kirjoittajalla lauseet kirjoittamatta kokonaisuudessaan loppuun, koska kiire.

No tuossa nimenomaisessa tapauksessa minä hyväksyisin lausahduksen tuollaisenaan. Koska jos on kiire niin on kiire. Mutta tokihan tuollaisella keskeyttämisellä tuodaan esille lähinnä se, että kyseistä lausetta ei tarvitse perustella, koska se on jo itsestäänselvää.

Tänne on muuten pelottavaa kirjoittaa yhtään mitään, kun ei ikinä tiedä mistä narahtaa.
 

tulikaste

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Tero Lehterä
Uskoakseni tuo lauseen päättäminen koska-sanaan on enemmänkin "vitsi", ei sitä kannata kovin tosissaan ottaa. Alunperin sen on varmaan joku teini keksinyt, alkanut sitä viljellä, se on vähän levinnyt ja nyt sitä saattaa nähdä vähän enemmän kuin olisi syytä. Nuorison keskuudessa sitä ainakin esiintyy, esimerkiksi omassa kaveripiirissäni joskus joku saattaa sanoa vaikka "Ei kerkeä koska kesä", mutta kaikki silloin tietävät että tämä on lähinnä vitsailua sille kuinka tökeröltä tuo kuulostaa. Totta kai tuo sitten muissa ympyröissä olisi vaikka "En taida tänään ehtiä, on niin kaunis kesäpäivä että haluan viettää sen ulkona". En haluaisi uskoa että kukaan tosissaan päättää lauseen ensimmäisen esimerkin tavalla. Ylilaudan tyyliset paikat ovat monen tällaisen trendin alkulähde.

Ohimennen voisi mainita että minua rasittaa eniten tapa sanoa vaikkapa "yksi kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija". Koulussa, kotona ja kaikkialla on opetettu sanomaan "yksi kaikkien aikojen parhaimmista", eikä tämä nykyinen tapa edes oikein voi olla anglismi koska englanniksikin sanotaan "one of the greatest ...... of all time", joten mistä kiikastaa? Voihan tietysti olla että ensimmäinenkin tapa on ihan oikeaa suomea.
 

Lawless

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
"Verot nousee, meidän hinnat ei" -Lidl
"Voiko hinnat enää tämän halvemmaksi mennä" -Tarjoustalo

Tässä vain pari esimerkkiä viimeaikaisesta tarjonnasta. Saisi kyllä jokin kielipoliisivirasto lätkäistä huomattavia sakkoja tuollaisesta toiminnasta.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Ohimennen voisi mainita että minua rasittaa eniten tapa sanoa vaikkapa "yksi kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija". Koulussa, kotona ja kaikkialla on opetettu sanomaan "yksi kaikkien aikojen parhaimmista", eikä tämä nykyinen tapa edes oikein voi olla anglismi koska englanniksikin sanotaan "one of the greatest ...... of all time", joten mistä kiikastaa? Voihan tietysti olla että ensimmäinenkin tapa on ihan oikeaa suomea.

En nyt tiedä luinko jotain väärin, mutta eikö tuo boldaamani kohta ole myös väärin? Minulle on aina opetettu että sen on oltava "yksi kaikkien aikojen parhaista", ja "parhaimmista" on puhekielinen ilmaisu.

Voin olla väärässäkin.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Onko tämä toisesta ketjusta löytynyt karhuhyökkäysuutinen muiden mielestä selkeä?
Ilta-Sanomat kirjoitti:
Aikaisemmin julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan kaksi miestä olivat ulkoiluttamassa koiriaan, kun ne hätistivät talvipesässään nukkuneen karhun hereille. Karhu oli hyökännyt toisen miehen kimppuun viime viikon keskiviikkona. Toinen mies ampui karhun haulikolla, mutta eläin ehti haavoittaa toista miestä.
Eikö tuossa nyt aikamuotojen käytöllä anneta ymmärtää, että ensin karhu hyökkäsi, sitten meni nukkumaan ja koirat tulivat herättämään?

Lisäksi karhun kohteena oli toinen mies, haulikolla ampui toinen mies ja toinen mies haavoittui. Mitä tapahtui ensimmäiselle miehelle?
 

Anonymous

Jäsen
Kielipoliisit;

Taivuttakaa sana kirkua kaikissa muodoissa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kielipoliisit;

Taivuttakaa sana kirkua kaikissa muodoissa.

Aivan simppeli, vaikkakin pöhkön kuuloinen. Kirun-kirut-kirkuu-kirumme-kirutte-kirkuvat jne. Isolta osin tämän pöhköyden vuoksi ovat useimmat taivutusmuodot varsin harvoin käytössä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös