Kielipoliisit

[julle-jr]

Hyviä asioita toit esille. Muutama juttu tosin meni väärin:

1. Sanalla lämpö voidaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkoittaa myös lämpötilaa. Esimerkiksi ilmaukset ruumiinlämpö, huoneenlämpö ja Liha paistetaan 200 °C:n lämmössä ovat aivan käypiä.

2. Fahrenheitaste kirjoitetaan pienellä ja ilman yhdysmerkkiä: ei Fahrenheit-aste vaan fahrenheitaste.

Selvä, olen siis väärässä mitä tulee sanan lämpö määritelmään, ihan hyvä tietää. Jotenkin minulle tosin tulee mieleen esimerkiksi sanasta ruumiinlämpö nimenomaan ruumiin sisältämä lämpömäärä, jonka indikaattori lämpötila toki on.

Lisäksi olen tosiaan luullut, että fahrenheitaste on väärin kirjoitettu ja olen jopa ihmetellytkin, että miksi se pitäisi kirjoittaa muodossa Fahrenheit-aste, koska kuitenkin kirjoitetaan celsiusaste pienellä ilman viivoja. Hyvä tietää siis tämäkin, kiitos korjauksesta.

 

[Uleåborgir]

Lämmöstä ja lämpötilasta vielä.

Avaruudessa on harvan kaasun alueita, joista voidaan mitata molekyylien liikkeen perusteella hirmuisen korkeita lämpötiloja. Silti niiden sisällä ihminen jäätyisi välittömästi. Eli: vaikka tällaisen kaasun lämpötila olisi miljoona astetta, ei se olisi lainkaan lämmin.

 

[Kirjoittelija]

Kieli voi muuttua. Seuraavat ilmaisut ovat siis jatkossa täysin OK ja hyväksyttäviä:
-ompa kaunis ilma
-enään ei sada
-sydämmeeni mahtuu kaksi ämmää
-vihdoin tulee kesä tännekkin

Ne voivat olla hyväksyttäviä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta eivät ole vielä tällä hetkellä lähelläkään tuota statusta. Sen sijaan "ruuan" on Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston hyväksymä muoto. Sillä taitaa kielenhuoltoon liittyvissä asioissa olla hivenen enemmän sananvaltaa kuin sinulla. Ne ihmiset miettivät näitä asioita työkseen.

 

[Vintsukka]

Nuo mittayksikkösekoilut aina tuppaavat ottamaan päähän. Moottoritiellä ajetaan sadan kilometrin nopeudella ja jonkin odotus kestää kirjaimellisesti valovuosia. Niin ja hetki sitten EM-kisojen selostaja totesi, että kolmiloikkapaikalla on peräti 3,8 metriä myötätuulta.

 

[Rakettipulu]

Niin ja hetki sitten EM-kisojen selostaja totesi, että kolmiloikkapaikalla on peräti 3,8 metriä myötätuulta.

Haha!

Seuraava on pikemminkin tyylimoka, eikä varsinaisesti kielioppivirhe, mutta se tuppaa ärsyttämään toisinaan. Miksi ihmiset aloittavat kirjoittamaan viestiään muodossa: ''Minun mielestäni...'' Siis mitä skebalia? Totta kai se on kirjoittajan mielipide. Miksi sitä pitää painottaa erikseen? Kaikkien lukijoiden pitäisi ymmärtää ilmankin, että se on nimenomaan kirjoittajan mielipide, eikä mikään kaikkipätevä fakta.

 

[Torspo82]

Miksi ihmeessä nykyään on niin yleistä aloittaa kysymys verbillä ja sisällyttää varsinainen kysymyssana silti lauseeseen myöhemmässä vaiheessa? Esimerkiksi "Kuinka paljon saat palkkaa?" -> "Saatko kuinka paljon palkkaa?". Tuntuu olevan jopa toimittajienkin käytössä, vaikkakaan onneksi en painetussa muodossa vielä ole moiseen törmännyt ammattilaisten toimesta kirjoitettuna.

 

[Mace]

Seuraava on pikemminkin tyylimoka, eikä varsinaisesti kielioppivirhe, mutta se tuppaa ärsyttämään toisinaan. Miksi ihmiset aloittavat kirjoittamaan viestiään muodossa: ''Minun mielestäni...'' Siis mitä skebalia? Totta kai se on kirjoittajan mielipide. Miksi sitä pitää painottaa erikseen? Kaikkien lukijoiden pitäisi ymmärtää ilmankin, että se on nimenomaan kirjoittajan mielipide, eikä mikään kaikkipätevä fakta.

Mutta kun eihän se aina välttämättä ole (ainakaan pelkästään) kirjoittajan mielipide, vaan hänhän voi oman mielipiteensä sijasta ihan hyvin kertoa muualta kuulemansa / lukemansa faktan. Sen vuoksi on nimenomaan hyvä painottaa, onko kyse kirjoittajan omasta mielipiteestä vai kenties jostain muusta.

 

[Radiopää]

Miksi ihmiset aloittavat kirjoittamaan viestiään muodossa: ''Minun mielestäni...'' Siis mitä skebalia?

Tyylimokasta takaisin kielioppiin.

- alkaa kirjoittaa
- rupeaa kirjoittamaan
- aloittaa kirjoittamisen

EI aloittaa/aloittavat kirjoittamaan

 

[Rakettipulu]

Mutta kun eihän se aina välttämättä ole (ainakaan pelkästään) kirjoittajan mielipide, vaan hänhän voi oman mielipiteensä sijasta ihan hyvin kertoa muualta kuulemansa / lukemansa faktan. Sen vuoksi on nimenomaan hyvä painottaa, onko kyse kirjoittajan omasta mielipiteestä vai kenties jostain muusta.

Tietenkin se riippuu myös asiayhteydestä, mutta usein tuota repliikkiä käytetään huonossa kohtaa. Jos se ei ole pelkästään kirjoittajan oma mielipide, on hyvä mainita selkeästi auktoriteetti, jonka kirjoituksia lainaa. ''Minun mielestä...'' -repliikki kuulostaa usein hyvin prameilevalta ja ylikorostavalta omaa kirjoitusta kohtaan.

 

[Mace]

Tietenkin se riippuu myös asiayhteydestä, mutta usein tuota repliikkiä käytetään huonossa kohtaa. Jos se ei ole pelkästään kirjoittajan oma mielipide, on hyvä mainita selkeästi auktoriteetti, jonka kirjoituksia lainaa. ''Minun mielestä...'' -repliikki kuulostaa usein hyvin prameilevalta ja ylikorostavalta omaa kirjoitusta kohtaan.

Kyse on kai sitten vain yksilökohtaisista tulkintaeroista, koska minun mielestäni vittumaista ja prameilevaa on nimenomaan se, jos oma mielipide esitetään siten, ettei käy ilmi, onko kyseessä oikeasti vain mielipide vai yleisesti alan osaajien joukossa tunnustettu tosiasia, jota kirjoittaja komppaa. Jos nyt ajatellaan vaikkapa yleistä taloustilanteeseen liittyvää keskustelua, porukalla saattaa olla täysin toisistaan poikkeavia toimintamalleja, mutta silti molemmat osapuolet saattavat esittää puheenvuoronsa ikään kuin heidän toimintatapansa olisi se oikea ja fiksumpi eikä kyse olisi vain heidän mielipiteestään vaan ikään kuin faktasta.

 

[Uleåborgir]

Tyylimokasta takaisin kielioppiin.

EI aloittaa/aloittavat kirjoittamaan

kuulemansa / lukemansa faktan

Vain ja ainoastaan siksi, että olemme Kielipoliisit-ketjussa, haluan muistuttaa nimimerkkejä Radiopää ja Mace vinoviivan turhuudesta.

Vinoviiva kelpaa lomakkeisiin mainiosti, mutta tavallisessa kirjoituksessa vinoviiva on käytännössä aina korvattavissa sanallisesti. Lisäksi yksisanaisiin silti vinoviivalla erotettuihin ilmauksiin ei tule välilyöntiä vinoviivan ympärille.

 

[Mälkiä]

"-- Liiga-pakin tason omaava Pulli --" . Tällaisen pahoinvointia minulle aiheuttaneen lauseenpätkän löysin SaiPan osiosta. Miten voi edes olla noin paljon väärin noin lyhyessä pätkässä? Voisihan sen laittaa esimerkiksi muotoon "liigatason Pulli" .

 

[finnjewel]

Tietääkö joku kielitieteellisen selityksen sille, miksi samanvartaloisista sanoista iiri, hiiri, jiiri, Liiri, piiri, Siiri ja viiri on hiiri ainoa, jonka vartalon muuttuu monikossa ja sijoihin taivutettaessa?

hiiri - hiiret, mutta kaikki muut mainitut: iiri - iirit

 

[Radiopää]

Voisihan sen laittaa esimerkiksi muotoon "liigatason Pulli" .

Liiga-taso on oikein silloin, kun liigaa käytetään erisnimenä viittaamaan yhteen liigaan, suomen kielessä yleensä SM-liigaan. Liigataso kirjoitettuna yhteen ilman viivaa viittaa yleisesti liigaan, joka voi olla SM-liiga tai esimerkiksi Ruotsin Elitserien.

Vaikka SM-liiga on kokonaisuudessaan erisnimi, on kirjoitetussa mediassa yleistä käyttää muotoa SM-liigaottelu, eikä SM-liiga-ottelu. Miksi tämä sallitaan?

 

[Mälkiä]

Liiga-taso

Kappas vaan, aina oppii uutta. Näinhän se tietysti on kun tarkemmin ajattelee. Pointti oli kuitenkin se, että lause oli hurjan kömpelö ja siinä "omattiin" .

 

[Kirjoittelija]

Liigataso kirjoitettuna yhteen ilman viivaa viittaa yleisesti liigaan, joka voi olla SM-liiga tai esimerkiksi Ruotsin Elitserien.

Minä en tätä väitettäsi allekirjoita. Jääkiekkoliigoja on niin monenlaisia NHL:stä johonkin Englannin liigaan asti, ettei tuollainen yleismaailmallinen "liigataso" tarkoita yhtään mitään. Jos Suomessa puhutaan liigatason pelaajasta ilman sen suurempaa selvennystä, silloin tarkoitetaan SM-liigaa.

 

[jiofa]

Tietääkö joku kielitieteellisen selityksen sille, miksi samanvartaloisista sanoista iiri, hiiri, jiiri, Liiri, piiri, Siiri ja viiri on hiiri ainoa, jonka vartalon muuttuu monikossa ja sijoihin taivutettaessa?

hiiri - hiiret, mutta kaikki muut mainitut: iiri - iirit

Kylmiltään sanoisin, että hiiri on omaperäinen sana (ei siis myöhempää lainaa), jolloin se on ns. e-vartaloinen (suoni:suone-t; vesi:vede-t). Erilaisten historiallisten äänteenmuutosten seurauksena nominatiivi on siis nykyään i-loppuinen.

Jos sana siis on lainautunut tiettyä hetkeä myöhemmin muista kielimuodoista, se ei ole kokenut tuota e>i-muutosta. Esimerkiksi vaikka tuo iiri.

 

[Radiopää]

Minä en tätä väitettäsi allekirjoita. Jääkiekkoliigoja on niin monenlaisia NHL:stä johonkin Englannin liigaan asti, ettei tuollainen yleismaailmallinen "liigataso" tarkoita yhtään mitään. Jos Suomessa puhutaan liigatason pelaajasta ilman sen suurempaa selvennystä, silloin tarkoitetaan SM-liigaa.

Kyllä jalkapalloilijastakin voidaan puhua liigatason pelaajana, koska meillä on Veikkausliiga. Liiga-sanasta (pienellä kirjoitettuna) on tullut puhekielessä synonyymi Suomen jääkiekkoilun pääsarjatasoa, mutta kielipoliisit eivät puhekieltä tunne.

Koska kirjoitamme jääkiekkoaiheiselle keskustelufoorumille, on liigataso minunkin mielestäni sallittua.

 

[Kirjoittelija]

Kyllä jalkapalloilijastakin voidaan puhua liigatason pelaajana, koska meillä on Veikkausliiga.

Liigaa pelataan Suomessa myös ainakin koriksessa, lentopallossa, salibandyssä ja kaukalopallossa, mutta lähdin tässä tosiaan oletuksesta, että puhe on jääkiekkoilijasta.

 

[mikse]

Liiga-sanasta (pienellä kirjoitettuna) on tullut puhekielessä synonyymi Suomen jääkiekkoilun pääsarjatasoa, mutta kielipoliisit eivät puhekieltä tunne.

Enemmän tuo liiga tarkoittaa minkä tahansa lajin (pää)sarjaa. Sulut, koska joskus harvoin alemmistakin sarjoista käytetään nimitystä liiga, varsinkin puhekielessä.

 

[Iker]

Mielestäni on varsin selvä, että jos täällä suomalaisena puhuu tai kirjoittaa suomenkielellä ja mainitsee jonkun olevan liigatason pelaaja, silloin puhutaan kotimaisesta liigasta eikä kaikista maailman liigoista.

Näin ainakin minun kohdallani, jos kerron että siitäkin vanhasta koulukaveristani tuli liigatason koripalloilija, en oleta että joku ymmärtää hänen olevan NBA-tason pelaaja tai edes Espanjan korisliigan vaatimusten tasolla. No okei, NBA-lyhenteessä ei liiga-sanaa mainita, mutta liiga kai se on silti sekin.

Sama futiksessa jne. eli liigatason kaveri pelaa Veikkausliigassa tai on siinä kynnyksellä että voisi siellä pelata, ei ole syytä odottaa kaverin heti ensi viikolla murtautuvan Valioliigaan tai La Ligaan.

 

[Kirjoittelija]

Enemmän tuo liiga tarkoittaa minkä tahansa lajin (pää)sarjaa.

Tosin pienissä lajeissa saatetaan edelleen ratkaista mestaruus SM-sarjassa, kuten jääkiekossakin tehtiin vielä 1970-luvulla. Silloin ei liigasta voi puhua. Eikä Superpesiskään mielestäni ole "liiga".

 

[Kirjoittelija]

No okei, NBA-lyhenteessä ei liiga-sanaa mainita, mutta liiga kai se on silti sekin.

Kyllä, NBA on liiga. Wikipedia kertoo:

The National Basketball Association (NBA) is the pre-eminent men's professional basketball league in North America.

 

[Vercetti]

Tähän liiga-asiaan löyhästi liittyen minua ärsyttää varsinkin tv-uutisissa ja teksti-tv:ssä taajaan käytettävät ilmaisut "NHL-liiga" ja "KHL-liiga". Vaikka kyseisten liigojen varsinaisissa nimissä liiga-sana onkin englanniksi eikä suomeksi, tuntuu silti kovin epäloogiselta puhua jostain National Hockey League -liigasta, varsinkin, kun he, jotka aihetta koskevista uutisista aidosti ovat kiinnostuneita, varmasti ymmärtäisivät, jos puhuttaisiin pelkästä NHL:stä tai KHL:stä.

 

[Snakster]

Tähän liiga-asiaan löyhästi liittyen minua ärsyttää varsinkin tv-uutisissa ja teksti-tv:ssä taajaan käytettävät ilmaisut "NHL-liiga" ja "KHL-liiga". Vaikka kyseisten liigojen varsinaisissa nimissä liiga-sana onkin englanniksi eikä suomeksi, tuntuu silti kovin epäloogiselta puhua jostain National Hockey League -liigasta, varsinkin, kun he, jotka aihetta koskevista uutisista aidosti ovat kiinnostuneita, varmasti ymmärtäisivät, jos puhuttaisiin pelkästä NHL:stä tai KHL:stä.

No joo. Samalla tavalla tietysti ärsyttää, kun puhutaan vaikkapa salsa-kastikkeesta, koska salsa tarkoittaa nimenomaan kastiketta. Joskus olen nähnyt jossain puhuttavan myös queso-juustosta.