Kielipoliisit

[SGD]

Sanna ei tullut tänään, eikä tullut Jarikaan.

Noin tuo kyllä minusta toimii, mutta ei kovin sujuvasti.

Olenko minä muuten ainoa, jota häiritsee suunnattomasti jostakin ilmaantunut tapa kirjoittaa "täytän 30-vuotta" tuolla tavalla täysin päin honkia? "Olen käynyt 4-kertaa ulkomailla"... Mikä ihme tuossa nyt on yhtäkkiä noin vaikeaa? Varsinkin kun yleensä väliviiva nimenomaan puuttuu yhdys-sanoista.

Jostakin syystä myös HS:n "ruuan, ruuasta, ruukaan" -epätaivutus häiritsee laatulehtenä itseään pitävässä julkaisussa. Amatöörit.

 

[Vercetti]

Olenko minä muuten ainoa, jota häiritsee suunnattomasti jostakin ilmaantunut tapa kirjoittaa "täytän 30-vuotta" tuolla tavalla täysin päin honkia? "Olen käynyt 4-kertaa ulkomailla"... Mikä ihme tuossa nyt on yhtäkkiä noin vaikeaa? Varsinkin kun yleensä väliviiva nimenomaan puuttuu yhdys-sanoista.

Sama ihmetyttää täälläkin. Ei tuon nyt niin vaikeaa pitäisi yhtäkkiä olla, ja kyseinen tunarointi todellakin tuntuu vasta hiljattain nostaneen kunnolla päätään. Onhan tämä ennen osattu?! Lievää ahdistuneisuutta tällä hetkellä aiheuttaa myös kirjoitusasua "Stanley Cup-finaalit" mukaileva toiminta.

 

[odwaz]

Noin tuo kyllä minusta toimii, mutta ei kovin sujuvasti.

Toimii juu, ihan ok, mutta sitähän tuossa ei haettu. Pilkunnussintaa siis oli se.

 

[DAF]

Jostakin syystä myös HS:n "ruuan, ruuasta, ruukaan" -epätaivutus häiritsee laatulehtenä itseään pitävässä julkaisussa. Amatöörit.

Tuskin Hesari "ruukaan" kirjoittaa, vaan "ruokaan", sen sijaan kaksi muuta mainitsemaasi taivutusmuotoa ovat nykyään hyväksyttyjä siinä missä aiemmin ainoana oikeana pidetyt "ruoan" ja "ruoasta" - Kotus kun on hyväksynyt myös nämä puhekielestä tulleet muodot.

 

[sampio]

Vai tarkoitatko nyt kuitenkin virkettä, etkä niinkään lausetta? Vai pitääkö joka lauseessa olla tosiaan predikaatti?

Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.

Sanna ei tullut tänään, tullut eikä Jarikaan.

Ei se ihan oikealta kuulosta sekään.

Nus nus.

No joo, pilkunviilaus on aina hauskaa. En kuitenkaan sanonut, että tuon pitäisi tulla välittömästi pilkun jälkeen.

 

[mikse]

Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.

Virke koostuu lauseista, yhdestä tai useammasta. Miten virke voi olla ilman predikaattia, jos lause sellaisen kuitenkin vaatisi?

 

[MacRef]

Virke voi olla ilman predikaattia, mutta täydellinen lause vaatii predikaatin. En minä näistä viisaampieni kanssa ala kinata, mutta tuon kyllä muistan.


No joo, pilkunviilaus on aina hauskaa. En kuitenkaan sanonut, että tuon pitäisi tulla välittömästi pilkun jälkeen.

Virke koostuu lauseista, yhdestä tai useammasta. Miten virke voi olla ilman predikaattia, jos lause sellaisen kuitenkin vaatisi?

Olisko nyt sampiolta menneet lause ja virke sekaisin. Virke on siis se, kun alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Yhdessä virkkeessä voi olla enemmän kuin yksi lause, esimerkiksi päälause ja sivulause.

 

[Sateentekijä]

Nämä virkkeet ja kaikki muu kieleen liittyvä on kyllä aina niin tylsää luettavaa... kun kaikki kirjoittaa... aina ihan oikein. Sori tästäkin.

Pahoittelen, kielipoliisit, kuka sellainen ikinä onkin.

 

[sampio]

Virke koostuu lauseista, yhdestä tai useammasta. Miten virke voi olla ilman predikaattia, jos lause sellaisen kuitenkin vaatisi?

Olisko nyt sampiolta menneet lause ja virke sekaisin. Virke on siis se, kun alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Yhdessä virkkeessä voi olla enemmän kuin yksi lause, esimerkiksi päälause ja sivulause.

Ei ole mennyt sekaisin. Lauseen tunnus on predikaatti ja virke koostuu yleensä lauseesta tai useammasta, joilloin virkkeesseenkin sisältyy predikaatti tai useampi mokoma. Virke voi kuitenkin olla, vaikkei se koostuisikaan lauseista, esim. "Hei poika!" --> virkkeen tunnus täyttyy, lauseen ei.

Tsekkasin nämä pikaisesti, ja väitän olevani edelleen oikeassa, tosin ymmärrän kyllä liikkuvani rajapinnalla:

Lause – Wikipedia

Virke – Wikipedia

Edelleen myönnyn parempien perustelujen edessä, koska nämä jutusteluni pohjautuvat lähinnä muutamien sijaistuntien synnyttämään mielenkiintoon perehtyä yläkoulun kielioppiin.

 

[Uleåborgir]

Tukea nuorille
päihde ongelmaisille

Tällainen ilmoitus on luettavissa Oulussa Tuiran terveyskeskuksessa.

Lause Suomen ison kieliopin mukaan:

Lause on sanoista ja lausekkeista muodostuva rakenteellinen kokonaisuus, jonka ytimenä on verbin persoonamuoto eli finiittiverbi ja jonka osien välillä valitsee erilaisia riippuvuus- ja määrityssuhteita. Verbi on keskeinen siinäkin mielessä, että lause voi muodostua pelkästään yhdestä verbistä, verbin liittomuodosta tai verbiketjusta:
Sataa. | Nukahdin. | Selvisittekö? | Rukoilkaamme. | En osta. | Olisi osattu levätä. | Kannattaa yrittää.

Verbin ohella lauseen ytimeen kuuluvat verbin argumentit: subjekti, objekti sekä adverbiaalitäydennys. Syntaktiselta kannalta predikatiivi on olla- (ja tulla-) verbin täydennys. Täydennysmuotti tarkoittaa konstruktiota, jossa verbi yhdessä muiden jäsenten kanssa edellyttää täydennystä (» § 449). Näiden lisäksi lauseessa voi olla verbin tai lauseen valinnaisia määritteitä, jotka ovat adverbiaaleja tai lisäyksiä

Virke Suomen ison kieliopin mukaan:

Virke on tekstin ortografinen rakenneyksikkö: ison alkukirjaimen ja pisteen, kysymys- tai huutomerkin välinen tekstin osa. Virkkeen voi muodostaa yksinkertainen lause (a) tai yhdyslause, jonka jäsenten välillä voi vallita paitsi alistus- tai rinnastussuhde myös hyvin löyhäkin, vain välimerkeillä osoitettu yhteys (b). Toisaalta virke voi käsittää esim. verbittömän ilmauksen tai yksittäisen sanankin (c).
(a) Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi. (K)
(b) Molemmissa tulee samanlainen olo, hiukan ahdistava ja kalsea, ja sitä pitää ponnistella viihtyäkseen. (k) | Kun tuntuu että puheenaiheet alkavat loppua, äiti sanoo että voidaanhan sitten lähteä sinne kauppaan. (k) | Ruotsin vaaleissa demarien puhe kantoi vaivoin, eikä ihme: tilastojen mukaan puolueen äänistä hävisi yli kymmenen prosenttia. (E)
(c) Mikä hätänä? | Syy? (L)

Oma näkemykseni Sanna ei tullut tänään eikä Jari -virkkeeseen on se, että eikä-rinnastuskonjunktio ei vaadi edes pilkkua eteensä, sillä "tullut" verbi on yhteisenä lauseenjäsenenä - tosin elliptisenä (sanattomana) - mukana myös "eikä Jari" -rakenteessa.

 

[SGD]

Tuskin Hesari "ruukaan" kirjoittaa, vaan "ruokaan", sen sijaan kaksi muuta mainitsemaasi taivutusmuotoa ovat nykyään hyväksyttyjä siinä missä aiemmin ainoana oikeana pidetyt "ruoan" ja "ruoasta" - Kotus kun on hyväksynyt myös nämä puhekielestä tulleet muodot.

No tuohan on helppo systeemi, virhe lakkaa olemasta virhe kun sääntö mukautetaan siihen. Sanojen taivutushan on helppo juttu, ei ole mitään "oikeana pidettävää" muotoa vaan yksi ainoa oikea muoto. Se, että joku ääliö ei osaa äidinkieltä, ei voi olla syy hyväksyä virheitä. Varsinkin kun tässä poikkeus ilmeisesti koskee vain sanaa "ruoka". Emme edelleenkään puhu mäntysuuvasta?

Kohta on varmaan oikein kirjoittaa "täytän 30-vuotta" ja "ostan tänään maksa laatikkoa". Samalla laillahan nuokin ovat yleisiä virheitä, helpommalla päästään kun tehdään niistä hyväksyttäviä muotoja...

 

[DAF]

No tuohan on helppo systeemi, virhe lakkaa olemasta virhe kun sääntö mukautetaan siihen. Sanojen taivutushan on helppo juttu, ei ole mitään "oikeana pidettävää" muotoa vaan yksi ainoa oikea muoto. Se, että joku ääliö ei osaa äidinkieltä, ei voi olla syy hyväksyä virheitä. Varsinkin kun tässä poikkeus ilmeisesti koskee vain sanaa "ruoka". Emme edelleenkään puhu mäntysuuvasta?

Kohta on varmaan oikein kirjoittaa "täytän 30-vuotta" ja "ostan tänään maksa laatikkoa". Samalla laillahan nuokin ovat yleisiä virheitä, helpommalla päästään kun tehdään niistä hyväksyttäviä muotoja...

Niin, kieli muuttuu ja kehittyy - näin on tapahtunut koko sen ajan, kun suomen kieli on kirjoitettuna ollut olemassa. Myös kirjakieli muuttuu ja kehittyy, eikä todellakaan pidä paikkaansa, että kaikille ilmaisuille olisi vain yksi ainoa oikea muoto. Hankalaksi menisi, jos pitäisi vieläkin kirjoittaa ABC-ciriasta jne.

Mäntysuopa on muuten huono rinnastus ja heikko esimerkki jo siksikin, ettei mäntysuuvasta puhuta puhekielessäkään - muutos- tai hyväksyntätarvetta ei ole koskaan ollutkaan. Voi olla, että tiettyjen yhdyssanojen kirjoittamistakin Kotus pohtii, onhan se niin tehnyt tähänkin saakka, mutta toki hieman eri asioissa. Lähinnä kai keskustellaan siitä, mitkä vierasperäiset sanat ovat vakiintuneet kieleen ja voidaan siksi jättää erottamatta yhdysviivalla.

 

[SGD]

Mäntysuopa on muuten huono rinnastus ja heikko esimerkki jo siksikin, ettei mäntysuuvasta puhuta puhekielessäkään - muutos- tai hyväksyntätarvetta ei ole koskaan ollutkaan.

Ei ole mitään tarvetta, jos ihmiset osaisivat. Suopa ja ruoka taipuvat tietääkseni samalla tavalla. Jos tarpeeksi monta urveloa ei osaa taivuttaa sanoja, ei se tee väärästä taivutuksesta oikeaa. Taivutus kuuluu ihan peruskielioppiin. Jos tällä palstalla repäisee englantia päin mäntyä, jaksetaan valittaa siitä, kuinka juntteja ja kielitaidottomia suomalaiset ovat. Ketään ei kiinnosta, jos omalla äidinkielellään ei osaa taivuttaa substantiiveja. Kummallista.

Toinen vastaava aika yleinen virhe on "he on jääneet rannalle kisajoukkueesta". Jos tuollaisen virheen tekisi peruskoulun englannin kokeessa, opettaja löisi käsille. Suomeksi se kai on ihan OK, koska verbien oikea taivutus is so last season.

 

[DAF]

Ei ole mitään tarvetta, jos ihmiset osaisivat. Suopa ja ruoka taipuvat tietääkseni samalla tavalla.

Eivätkä taivu. Toisessa on astevaihtelussa kato, toisessa on toinen konsonantti. Muuttaa juuri tätä tarkastelua olennaisesti, koska konsonantin vaihtuminen helpottaa lausumista verrattuna katoon. Kadossa tulee vaikea kolmen vokaalin yhdistelmä, joka on sitten johtanut myös kirjoitusasun monimuotoistumiseen.

Peruslogiikkasi on kuitenkin outo siksikin, että tuolta pohjalta kieli ei muuttuisi koskaan pl. uudissanat. Onhan suomen kielessä sitten Agricolan tapahtunut paljon muutoksia - kaipaatko siis sen aikaiseen kielioppiin?

 

[Bast]

Helsingin Sanomien NYT-liitteen toimittaja, joka kirjoitti jutun PMMP:stä ei sitten ole jaksanut perehtyä erisnimien taivutusohjeisiin. Toimittaja taivutti Mira Luodin nimen jatkuvasti Luotin, vaikka luoti on ihan normaali suomen kielen sana, joka taipuu kuten substantiivin kuuluukin. Luulisi tämän asian jo menneen kaaliin ammattikirjoittajillekin.Jos käyttää muotoa luotin, voisi perusmuodon sen perusteella olettaa olevan luotti, joka taas on kasvissa emin osa ja ihan eri asia kuin se projektiili, johon luodilla viitataan.

 

[Kulkija]

Vaikka itseäni ei kielioppivirheet paljoa ärsytä, mutta IL:n F1-seurannassa olevat numeraalien taivutukset kyllä pistivät niin paljon silmään, että huhhuh. 15:sta, 16:sta 17:sta. Jokaisessahan ollaan tarkoitettu, että noustu kyseiselle sijalle ja -ksi pääte olisi oikein. viisitoistasta... ARGH.

Mutta mitä voi nyt olettaa paskalehtien tyypeiltä.

 

[DAF]

Vaikka itseäni ei kielioppivirheet paljoa ärsytä, mutta IL:n F1-seurannassa olevat numeraalien taivutukset kyllä pistivät niin paljon silmään, että huhhuh. 15:sta, 16:sta 17:sta. Jokaisessahan ollaan tarkoitettu, että noustu kyseiselle sijalle ja -ksi pääte olisi oikein. viisitoistasta... ARGH.

Mutta mitä voi nyt olettaa paskalehtien tyypeiltä.

En tiedä, mitä voi odottaa paskalehtien tyypeiltä, mutta ohjeesikaan ei ole oikea. Esittämälläsi tavalla puhutaan sanoista "viideksitoista", "kuudeksitoista" ja "seitsemäksitoista", kun oikea muoto siinä, mitä ilmeisesti tarkoitit olisi 15:nneksi, 16:nneksi jne.

 

[SGD]

Eivätkä taivu. Toisessa on astevaihtelussa kato, toisessa on toinen konsonantti. Muuttaa juuri tätä tarkastelua olennaisesti, koska konsonantin vaihtuminen helpottaa lausumista verrattuna katoon. Kadossa tulee vaikea kolmen vokaalin yhdistelmä, joka on sitten johtanut myös kirjoitusasun monimuotoistumiseen.

Selvä. Käytetään sitten sanaa ruoko. Ruo'osta ruokoon. Ei ruuosta ruokoon. Tuostakin näkee toki mitä erinäisimpiä kirjoitusasuja, mutta ainakaan tietääkseni "ruuosta" ei ole sallittu? Ruokotonta.

Peruslogiikkasi on kuitenkin outo siksikin, että tuolta pohjalta kieli ei muuttuisi koskaan pl. uudissanat. Onhan suomen kielessä sitten Agricolan tapahtunut paljon muutoksia - kaipaatko siis sen aikaiseen kielioppiin?

Kieli voi muuttua. Seuraavat ilmaisut ovat siis jatkossa täysin OK ja hyväksyttäviä:
-ompa kaunis ilma
-enään ei sada
-sydämmeeni mahtuu kaksi ämmää
-vihdoin tulee kesä tännekkin

Kaikissa noissa on kyse siitä, että kirjoitetaan väärin puheen mukaan. Ei tässä kukaan kaipaa paluuta mihinkään satojen vuosien päähän, vaan helpoista ja kerran sovituista säännöistä kiinni pitämistä. Veikkaan, että Agricolan aikana sen verran pieni osa kansaa osasi lukea ja vielä pienempi kirjoittaa, että ei ole hirveän relevanttia vetää sitä aikakautta muutenkaan tähän. Kokeillaan mieluummin peruskoulu-uudistuksen jälkeisiä muutoksia. Viimeistään siitä lähtienhän on jokainen joutunut opettelemaan tietyn määrän äidinkieltä, ja oppimateriaalissa säännöt ovat melko varmasti olleet näiltä osin samat. Siten teoriassa kaikkien suomalaisten pitäisi pystyä noudattamaan samaa kielioppia.

En toki mene takuuseen siitä, onko esimerkiksi sanojen taivutussääntöjä muutetta 1950- ja 2000-lukujen välissä.

 

[ukkometso]

Kieli voi muuttua. Seuraavat ilmaisut ovat siis jatkossa täysin OK ja hyväksyttäviä:
-ompa kaunis ilma
-enään ei sada
-sydämmeeni mahtuu kaksi ämmää
-vihdoin tulee kesä tännekkin


En toki mene takuuseen siitä, onko esimerkiksi sanojen taivutussääntöjä muutetta 1950- ja 2000-lukujen välissä.

Kenen mielestä ovat muka OK?

Ja jos lause kuuluu, onko ... taivutussääntöjä muutetta..., niin unohditko verbin? Siis onko ollut muutetta tms. Vai tarkoititko "tarvetta muutokseen?"

Eipä silti, tulisi nyt se kesä tännnnnnekkkin!

 

[julle-jr]

Hieman harmittaa fysikaalisten ja kemiallisten ja miksei muidenkin luonnontieteellisten suureiden, termien ja käsitteiden väärinkäyttö yleisessä kielessä. Alla on esimerkki tämän palstan sääketjusta:

"Tällä hetkellä +30.8 astetta kämpässä lämpöä."

Paitsi, että tuosta lauseesta puuttu verbi, puhutaan siinä lämmöstä käyttäen sen yksikkönä astetta. Ensinnäkin aste voi tarkoittaa sekä celsiusastetta että Fahrenheit-astetta. Toisekseen celsiusaste, josta tässä mitä ilmeisimmin on kyse, on lämpötilan, ei lämmön yksikkö. Lämmöstä tai lämpömäärästä kuuluisi puhua silloin kun tarkoitetaan lämpöenergiaa, jonka yksikkö ei ole mikään aste, vaan yleisesti joule (J), wattitunti (Wh) tai kalori (cal).

Kalorista taas tuleekin mieleen nykyisin usein puheessa ja jopa tekstissä esiintyvä kertaluokkavirhe: Väitetään jossain ruoassa olevan niin ja niin monta kaloria, vaikka todellisuudessa tarkoitetaan kilokaloreita (kcal). Vähän sama jos väittäisin, että Helsingistä on Ouluun matkaa noin 600 metriä, vaikka todellisuudessa matkaa on noin 600 kilometriä.

Joskus myös näkee kilokalorin lyhennettävän Kcal, mutta harvoin näkee lyhennettävän kilometriä kirjaimilla Km tai kilogrammaa kirjaimilla Kg, miksi? Samasta kilostahan molemmissa on kyse. Kcal viittaisi johonkin mystiseen suureeseen nimeltä kelvinkalori, koska K on kelvinin symboli, ei kilon.

Tiedän, että moni helposti pitää näitä turhanpäiväisenä viisasteluina, mutta perusluonnontieteellisten suureiden ja faktojen hallitseminen kuuluvat minusta yleissivistykseen, siinä missä vaikka pohjoismaiden pääkaupunkien tietäminen. Vaikka onkin helppo ajatella, että kyllähän kaikki tietävät mitä tarkoitetaan silloin kun sanotaan lämpöä olevan 30 astetta, niin yhtä lailla kaikki tietävät mitä tarkoitetaan suomen jalka pallo maa joukkueella. Väärin kirjoitettu on väärin kirjoitettua ja kömpelöä, vaikka kaikki tietäisivätkin mistä on kyse.

Lopuksi mainittakoon, että edellä lainatussa lauseessa on vielä kaiken huipuksi desimaalierottimena piste, vaikka suomeksi kirjoitettaessa kuuluisi käyttää pilkkua.


Kiitos mahdollisuudesta avautua.

 

[Puscutractori]

Tekstiä

Hyviä asioita toit esille. Muutama juttu tosin meni väärin:

1. Sanalla lämpö voidaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkoittaa myös lämpötilaa. Esimerkiksi ilmaukset ruumiinlämpö, huoneenlämpö ja Liha paistetaan 200 °C:n lämmössä ovat aivan käypiä.

2. Fahrenheitaste kirjoitetaan pienellä ja ilman yhdysmerkkiä: ei Fahrenheit-aste vaan fahrenheitaste.

 

[julle-jr]

Hyviä asioita toit esille. Muutama juttu tosin meni väärin:

1. Sanalla lämpö voidaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkoittaa myös lämpötilaa. Esimerkiksi ilmaukset ruumiinlämpö, huoneenlämpö ja Liha paistetaan 200 °C:n lämmössä ovat aivan käypiä.

2. Fahrenheitaste kirjoitetaan pienellä ja ilman yhdysmerkkiä: ei Fahrenheit-aste vaan fahrenheitaste.

Selvä, olen siis väärässä mitä tulee sanan lämpö määritelmään, ihan hyvä tietää. Jotenkin minulle tosin tulee mieleen esimerkiksi sanasta ruumiinlämpö nimenomaan ruumiin sisältämä lämpömäärä, jonka indikaattori lämpötila toki on.

Lisäksi olen tosiaan luullut, että fahrenheitaste on väärin kirjoitettu ja olen jopa ihmetellytkin, että miksi se pitäisi kirjoittaa muodossa Fahrenheit-aste, koska kuitenkin kirjoitetaan celsiusaste pienellä ilman viivoja. Hyvä tietää siis tämäkin, kiitos korjauksesta.

 

[Uleåborgir]

Lämmöstä ja lämpötilasta vielä.

Avaruudessa on harvan kaasun alueita, joista voidaan mitata molekyylien liikkeen perusteella hirmuisen korkeita lämpötiloja. Silti niiden sisällä ihminen jäätyisi välittömästi. Eli: vaikka tällaisen kaasun lämpötila olisi miljoona astetta, ei se olisi lainkaan lämmin.

 

[Kirjoittelija]

Kieli voi muuttua. Seuraavat ilmaisut ovat siis jatkossa täysin OK ja hyväksyttäviä:
-ompa kaunis ilma
-enään ei sada
-sydämmeeni mahtuu kaksi ämmää
-vihdoin tulee kesä tännekkin

Ne voivat olla hyväksyttäviä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta eivät ole vielä tällä hetkellä lähelläkään tuota statusta. Sen sijaan "ruuan" on Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston hyväksymä muoto. Sillä taitaa kielenhuoltoon liittyvissä asioissa olla hivenen enemmän sananvaltaa kuin sinulla. Ne ihmiset miettivät näitä asioita työkseen.

 

[Vintsukka]

Nuo mittayksikkösekoilut aina tuppaavat ottamaan päähän. Moottoritiellä ajetaan sadan kilometrin nopeudella ja jonkin odotus kestää kirjaimellisesti valovuosia. Niin ja hetki sitten EM-kisojen selostaja totesi, että kolmiloikkapaikalla on peräti 3,8 metriä myötätuulta.