Tuosta "Kenpä Sutta pelkäisi"-artikkelista löytyy myös looginen selitys tälle nimipari Manner-Tanner-taivutukselle. Kummastakin nimestä on olemassa myös muodot Mantere-Tantere. Sekaannusten välttämiseksi on siksi parempi taivuttaa ensimmäistä nimiparia Mannerin-Tannerin ja toista Mantereen-Tantereen.
Yleisniminä eli appellatiiveina molemmat sanaparit taipuvat pitkässä muodossa.
Yhtenä hankalana nimenä tuossa oppaassa esitellään "Härkin" ja suositellaan genetiivimuotoa "Härkimen". Oma kielikorva uskottelee, että "Härkkimen olisi luontevampi.
Se huvittaa vieläkin, kun urheilutoimittajat luulivat ko. nimen olevan ruotsalaisperäinen ja sanoivat sen paino jälkimmäisellä tavulla: Här-KIIN.
Kyseessä oli siis hiihtäjä Kaija Härkin.
Yleisniminä eli appellatiiveina molemmat sanaparit taipuvat pitkässä muodossa.
Yhtenä hankalana nimenä tuossa oppaassa esitellään "Härkin" ja suositellaan genetiivimuotoa "Härkimen". Oma kielikorva uskottelee, että "Härkkimen olisi luontevampi.
Se huvittaa vieläkin, kun urheilutoimittajat luulivat ko. nimen olevan ruotsalaisperäinen ja sanoivat sen paino jälkimmäisellä tavulla: Här-KIIN.
Kyseessä oli siis hiihtäjä Kaija Härkin.