Kielipoliisit

[Radiopää]

Onko tämän uutisen otsikko - "Jättimäinen Japanin tsunamista aiheutunut rojulautta kelluu Tyynellämerellä" - kieliopillisesti oikein tai hyväksyttävää? En ymmärrä miksi adjektiivi on noinkin kaukana sanasta, johon adjektiivilla viitataan.

 

[Muhkea]

Onko tämän uutisen otsikko - "Jättimäinen Japanin tsunamista aiheutunut rojulautta kelluu Tyynellämerellä" - kieliopillisesti oikein tai hyväksyttävää? En ymmärrä miksi adjektiivi on noinkin kaukana sanasta, johon adjektiivilla viitataan.

Varmasti on sekä oikein että hyväksyttävää. Suomen kielessä ei ole tarkkoja sääntöjä sanajärjestyksessä. Tietysti jotkin lauseet kuulostavat tyhmältä kielikorvaan, mutta ainakin omasta mielestäni tuo mainitsemasi otsikko on ihan hyvää suomea.

Ehkä 'Japanin tsunamista irronnut jättimäinen rojulautta' olisi parempi, mutta uskon, että sanajärjestyksellä on haluttu saada lisää lukijoita. Kiinnostavampi otsikko on, kun aiheen "jättimäisyys" on heti esillä.

 

[Bast]

Onko tämän uutisen otsikko - "Jättimäinen Japanin tsunamista aiheutunut rojulautta kelluu Tyynellämerellä" - kieliopillisesti oikein tai hyväksyttävää? En ymmärrä miksi adjektiivi on noinkin kaukana sanasta, johon adjektiivilla viitataan.

On kyllä oikein, mutta ymmärtämistä helpottaisi, jos jättimäisen perään laittaisi pilkun.

 

[Vintsukka]

Tällä viikolla olen päättänyt ärsyyntyä joka- ja mikä-sanojen sekakäytöstä. Monilta unohtuu, että joka viittaa edelliseen sanaan, mikä edelliseen lauseeseen.

Ei näin:
Löysin kadulta rahaa, joka oli mukavaa. *
Näin elokuvan, mikä oli hyvä.

* Lause on väärin olettaen, että raha itsessään ei ollut mukavaa, vaan sen löytäminen.

 

[Kihaus]

Alkaa oikeasti kohta ahdistamaan se, ettei kukaan tunnu osaavan kirjoittaa sanaliittoa selvin päin oikein. Se ei todellakaan ole yhdyssana! Huh, kylläpäs helpotti, kun sai avautua asian tiimoilta.

 

[eh]

Alkaa oikeasti kohta ahdistamaan [...]

Aargh!

 

[Andji]

Alkaa oikeasti kohta ahdistamaan--

Rektiohäiriöstä voi nykyään puhua avoimesti.

Antero Mertaranta, tuo Suomen kansan suuri suosikki, on urheiluselostajista parhain siinä suhteessa, että todella harvoin hänen suustaan tulee alkaa-verbin jälkeen verbin passiivimuotoa. Tämän vuoden MM-kisojen finaaliottelussa lipsahti kerran, mutta annettakoon se anteeksi. Suuri kiitos Mertarannalle. Hän on todellinen suomen kielen esitaistelija.

 

[Kihaus]

Sananmukaisesti nolasin itseni. Armoa, kielipoliisit, armoa.

 

[sampio]

Joku laskee viivelähtöjä ja toinen rektiovirheitä. Voi jumankauta.

 

[Delter]

Nallen omena.

Entäs kun nalleja on monta, ja niillä kaikilla omena: Nallien omenat vai nallejen omenat?

Jälkimmäistä veikkaisin, mutta kovin köykäiseltä sekin kuulostaa.

 

[M@rko77]

Nallen omena.

Entäs kun nalleja on monta, ja niillä kaikilla omena: Nallien omenat vai nallejen omenat?

Jälkimmäistä veikkaisin, mutta kovin köykäiseltä sekin kuulostaa.

Olet oikeassa. Oikea muoto on nallejen omenat, ei todellakaan nallien (joka viittaisi aivan muuhun kuin nalleen).

 

[finnjewel]

Nallen omena.

Entäs kun nalleja on monta, ja niillä kaikilla omena: Nallien omenat vai nallejen omenat?

Jälkimmäistä veikkaisin, mutta kovin köykäiseltä sekin kuulostaa.

Kieliopillisesti oikea vaihtoehto - vaikka vanhahtavalta kuulostaakin - olisi kaiketi myös in-loppuinen monikon genetiivi: nallein

 

[UnenNukkuja]

Tällä viikolla olen päättänyt ärsyyntyä joka- ja mikä-sanojen sekakäytöstä. Monilta unohtuu, että joka viittaa edelliseen sanaan, mikä edelliseen lauseeseen.

Ei näin:
Löysin kadulta rahaa, joka oli mukavaa. *
Näin elokuvan, mikä oli hyvä.

* Lause on väärin olettaen, että raha itsessään ei ollut mukavaa, vaan sen löytäminen.

Tämä on munkin inhokkini. Biisien sanoissakin tuo särähtää ikävästi korvaan. Vaikka eihän muusikot sanoituksia tehdessään liiaksi oikeinkirjoituksia mieti.

Toisekseen pilkun käyttö joko-tai-, sekä-että- yms. yhdistelmissä on liian yleinen virhe. Sama kirjoittaja voi laittaa noihin pilkkua, mutta ei sivulauseen eteen. Jo on...

 

[Jippo]

Tällä viikolla olen päättänyt ärsyyntyä joka- ja mikä-sanojen sekakäytöstä. Monilta unohtuu, että joka viittaa edelliseen sanaan, mikä edelliseen lauseeseen.

Ei näin:
Löysin kadulta rahaa, joka oli mukavaa. *
Näin elokuvan, mikä oli hyvä.

* Lause on väärin olettaen, että raha itsessään ei ollut mukavaa, vaan sen löytäminen.

Onhan tuo toinenkin lause oikein, jos ajatellaan vaikkapa tällaista tapausta: Koululaisen pitää tehdä esitelmä kirjasta, mutta hän ei ehdi. Kaikeksi onneksi kirjaan perustuva elokuva tulee tv:stä juuri edeltävänä iltana, ja oppilaamme selviää esitelmästään. Tuon lauseen hän saattaisi tokaista huojentuneena kaverilleen seuraavalla välitunnilla.

 

[sampio]

Toisekseen pilkun käyttö joko-tai-, sekä-että- yms. yhdistelmissä on liian yleinen virhe.

Joissakin tuollaisissa yhdistelmissä tulee pilkku kehiin, esimerkiksi mitä-sitä. Suomen kieli on mielenkiintoista. Niin, ja aina sivulauseenkaan eteen ei tule pilkkua --> Katsoin telkusta lätkämatsia, joka salpasi henkeni ja sai kyyneleet heräjämään sieraimistostani.

 

[sampio]

Juurikin. Tuo sana voisi mennä myös pieniin asioihin, jotka ärsyttävät tai vitutusketjuun, mutta puran patoutumani nyt tänne. Jotkut käyttävät tuota viestiensä alussa, mikä saa meikäläisen lukuhalut loppumaan siihen paikkaan. "Juurikin tätä tarkoitin, kun..." "Juurikin olin tulossa..." "Juurikin näin."

Haistakaa juurikin paska.

 

[Puscutractori]

Niin, ja aina sivulauseenkaan eteen ei tule pilkkua --> Katsoin telkusta lätkämatsia, joka salpasi henkeni ja sai kyyneleet heräjämään sieraimistostani.

Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei koskaan tule pilkkua. Ennen tosin mutta- ja vaan-konjuktioiden edellä käytettiin pilkkua myös rinnasteisten sivulauseiden välissä, mutta tätä tapaa ei enää kielioppaissa ole opetettu noin pariinkymmeneen vuoteen. Teksteissä sitä tosin näkee edelleen jonkin verran.

Uusi tapa: Tiedän monia, jotka käyvät edelleen IFK:n otteluissa mutta joille Penan aika aiheutti ahdistusta.

Vanha tapa: Tiedän monia, jotka käyvät edelleen IFK:n otteluissa, mutta joille Penan aika aiheutti ahdistusta.

Yksi yleinen välimerkkeihin liittyvä virhe, joka aiheuttaa välillä sekaannusta, on pilkun unohtaminen päälauseen keskellä olevan sivulauseen lopusta.

Äskeisessä virkkeessä pilkku saattaa siis helposti unohtua sanan "sekaannusta" lopusta.

 

[Puscutractori]

Juurikin. Tuo sana voisi mennä myös pieniin asioihin, jotka ärsyttävät tai vitutusketjuun, mutta puran patoutumani nyt tänne.

Olen juuri samaa mieltä. Sama koskee kielteistä muotoa juurikaan, jossa -kaan-liite on täysin turha.

Tulin juuri(kin) kotiin, joten en ole vielä juuri(kaan) ehtinyt siivota.

 

[seeyou@jäähalli]

Usein näkee lause-termiä käytettävän tilanteessa, jossa oikea termi olisi virke. Syynä lienisi ehkä, että virke on terminä vieras.

Annan esimerkin kyseisten termien erosta: Edellisen kappaleen viimeisessä lauseessa ei ole kielioppivirhettä.

 

[sampio]

Jeps, näin on, mutta sivulauseita ne ovat nuo rinnasteisetkin. UnenNukkuja puhui sivulauseista yleisesti, joten näin siinä tilaisuuden viilailla ja päteä.

 

[sampio]

Usein näkee lause-termiä käytettävän tilanteessa, jossa oikea termi olisi virke. Syynä lienisi ehkä, että virke on terminä vieras.

Annan esimerkin kyseisten termien erosta: Edellisen kappaleen viimeisessä lauseessa ei ole kielioppivirhettä.

Mutta toiseksi viimeisessä taitaa olla.

Niin, ja tuo mun edellinen viestini viittasi siis Puscutractorin viimeistä edelliseen viestiin.

 

[Puscutractori]

...että virke on terminä vieras.

Tätä olen hämmästellyt. Virke-sanaa kuitenkin tuputetaan koko perus- ja muiden koulujen aikana niin äidinkielen kuin vieraiden kielten tunneilla. Toinen perustermi, joka monilta unohtuu nopeasti, on "yhdysmerkki". Puhutaan milloin "väliviivoista" tai "tavuviivoista" ja milloin mistäkin, kun kyseiselle merkille on aivan selvä nimi.

 

[seeyou@jäähalli]

Mutta toiseksi viimeisessä taitaa olla.

Toiseksi viimeiseen kirjoitin tarkoituksella kielioppivirheen, jotta tämä ero tulisi esiin. En osoittanut viestiäni sinulle - enkä kenellekään muullekaan yksittäiselle kirjoittajalle - joten en lainannut kenenkään kirjoitusta.

 

[sampio]

Jees, ja oma kommenttini oli olevinaan selvennys asiaan. Siis nokkela olin. Mutta ihan oikeassa olet, aika usein puhun itsekin lauseesta, vaikka tarkoitan virkettä. Näiden sisäistäminen auttaa aika paljon pilkutukseenkin.

 

[Puscutractori]

Nyt kielipoliisit tarkkana. Löydättekö seuraavasta tarinasta 22 virhettä?


"Eilen halusin tilata ravintolassa pihvin ranskalaisilla perunoilla mutta tarjoilija sanoi että sellaisia syövät vain juntit. Tilasin siis Burgundinpataa ja punaviintä. Söin liikaa joka oli virhe. Oloni oli niin huono että pelkäsin saaneeni Alzheimerin-taudin. Menin lääkäriin koska halusin selvyyden asialle. Lääkäri sanoi että minua vaivaa vain luulo-tauti. Hänen arvionsa perustui lääketieteelle. Koin asian vaikeana koska ystäväni ja tuttavanikaan ei ottaneet minua vakavasti. Asian ratkaisemiseksi suunnittelin Ruotsin matkaa erään tunnetun Ruotsalaisen psykologin luo. Yksin en tietenkään uskaltanut matkustaa joten matkustettiin vaimoni kanssa yhdessä."