Kielipoliisit

[finnjewel]

Milloin, oi milloin tuosta hyperärsyttävästä itsettämisestä päästään eroon, eivätkä ihmiset enää pelkää sanaa minä?

"Minä" on todellakin katoamassa. Kun esimerkiksi toimittajat suomalaisia urheilijoita haastatellessaan esittävät kysymyksiä sinutellen: Mitä aiot tehdä ennen seuraavaa kilpailua?" - vastaavat urhelijat nykyään aina passiivissa: "nyt pidetään viikko lepotaukoa ja sitten mennään Lapinlahdelle".

Muistaakseni tämän aloitti Toni Nieminen.

 

[Cjyyl]

Jos kysytään "Miksi en?" puhekielellä, pitääkö se kirjoittaa "miks en?" vai "miksen?"

 

[DAF]

Jos kysytään "Miksi en?" puhekielellä, pitääkö se kirjoittaa "miks en?" vai "miksen?"

Varmaankin "miks en", jos haluat olla korostetun puhekielinen, sillä "miksen" ei ole puhe- vaan kirjakieltä.

 

[mikse]

Varmaankin "miks en", jos haluat olla korostetun puhekielinen, sillä "miksen" ei ole puhe- vaan kirjakieltä.

Juuri näin ja sitäpaitsi se on silloin mun.

 

[Hemingway]

Sanakirjani mukaan "koettaa" on oikein, koittaa po. koettaa. Koittaa taasen tarkoittaa lähinnäkin sarastaa, valjeta "Vihdoin koitti aamu".

Omalla murretaustallani koettaa kuulostaa helposti teettoverbiltä. Vanha vitsihän kuuluu niin, että

hevonen vettää
hevosmies veättää
pomo veätättää
virma veätätyttää.

 

[RV16]

Muutama viikko sitten törmäsin lehden pääkirjoituksessa sanaan "moniaalle", asiayhteyden ollessa esimerkiksi: "Verouudistuksen vaikutukset levisivät moniaalle yhteiskunnassa".

Kohtalaisen tönkön oloinen ilmaisu, onko tullut muille kielikytille vastaan?

 

[Eino_Mies]

Muutama viikko sitten törmäsin lehden pääkirjoituksessa sanaan "moniaalle", asiayhteyden ollessa esimerkiksi: "Verouudistuksen vaikutukset levisivät moniaalle yhteiskunnassa".

Kohtalaisen tönkön oloinen ilmaisu, onko tullut muille kielikytille vastaan?

Yhtä tönkkö ilmaisu on "kokolias". Tätä adjektiivia käyttää etenkin toimittaja Asko Tanhuanpää, jonka mielestä isokokoinen, kookas, raamikas jääkiekkoilija on "kokolias". Aina vituttaa kun tuon termin näkee.

 

[Krupieeri]

Muutama viikko sitten törmäsin lehden pääkirjoituksessa sanaan "moniaalle", asiayhteyden ollessa esimerkiksi: "Verouudistuksen vaikutukset levisivät moniaalle yhteiskunnassa".

Kohtalaisen tönkön oloinen ilmaisu, onko tullut muille kielikytille vastaan?

Jaa eipä ole tullut tuo sublatiivi ainakaan lehtien otsikoissa vastaan minulle. Näitä saisi olla enemmänkin käytössä. :)

 

[JjZz]

Suomessa alkaa moniavioisuus kukoistaa. Hyvin usein miehet puhuvat ''paremmasta puolisostaan''.

Kuuntelen juuri Suomipopin aamulypsyä. Tuota Jaajoa hyvin usein ''puhututtaa'' moni asia. Ketututtaa kun edes radiossa ei osata puhua.

 

[Bast]

Koettaa on sama kuin yrittää.
Koittaa taas sama kuin sarastaa (vrt. aamunkoitto).

Näitä ei voi vaihtaa päittäin eli esimerkiksi "koitin eilen herätä aikaisemmin" on ihan päin helvettiä.

"Miks en" on lähinnä runollista ilmaisua. Puhekielistä muotoa tavoiteltaessa "miksen" on oikeampi.

 

[Vintsukka]

Taas olisi yksi pikkujuttu, josta täytyy avautua. Nimittäin numeroiden taivutus.

"12:sta" tarkoittaa kahdestatoista. Se ei tarkoita kahdeltatoista, kahdelletoista, kahteentoista tai kahdeksitoista, vaikka nämä kaikki päättyvätkin samoihin kolmeen kirjaimeen.

Myös järjestysnumeron merkitseminen tyyliin "10:s" ärsyttää. Ymmärrän tuollaisen merkinnän käytön tilanteissa, joissa saattaisi tulla epäselvyyksiä, mutta vaikkapa "Jari Tervon 10:s kirja" näyttää todella tökeröltä. Minä ainakin kirjoittaisin tuon "Jari Tervon 10. kirja". Mielestäni aivan selvä lause eikä tilaa väärinkäsityksille.

 

[Palstalegenda]

Ja se, kun vaikka kerron, että tänään 20.8. menetin vasemman nännini poikuuden. Se viimeinen piste tuossa päivämäärässä. Se kuuluu sinne. Kun sen sinne asettaa, niin 90 % ihmisten kunnista luulee, että tein virheen.

Kyllä se on rankkaa tämä ihmisenä oleminen. Helppohan se on Afrikan naisten kantaa vettä kaukaa, kun täällä on tuommoisia ongelmia.

 

[odwaz]

Ja se, kun vaikka kerron, että tänään 20.8. menetin vasemman nännini poikuuden. Se viimeinen piste tuossa päivämäärässä. Se kuuluu sinne.

Sama nimikirjaimissa. Olen joskus ihan joutunut jollekulle selvittämään. Usean mielestä vaikkapa hra Käyttäjä Nimettömästä lyhenne K.N olisi oikein. Kyllä se N on myös lyhennetty.

90 % ihmisten kunnista luulee, että tein virheen.

Mmmitä?

 

[Palstalegenda]

Mmmitä?

Ihmiskunta on monta ihmistä, kaikki, niin otin taiteellisen vapauden haltuuni ja tarkoitin "ihmisten kunnilla" ihmiskunnan jotakuta yhtä ihmistä.

Kyllä tässäkin ketjussa voi vähän maalailla, hei!

 

[Miguel]

Myös järjestysnumeron merkitseminen tyyliin "10:s" ärsyttää. Ymmärrän tuollaisen merkinnän käytön tilanteissa, joissa saattaisi tulla epäselvyyksiä, mutta vaikkapa "Jari Tervon 10:s kirja" näyttää todella tökeröltä. Minä ainakin kirjoittaisin tuon "Jari Tervon 10. kirja". Mielestäni aivan selvä lause eikä tilaa väärinkäsityksille.

Aivan totta, mutta ensin mainittu pääte on pakollinen tilanteissa, kun lukusana on virkkeensä viimeinen. Esimerkiksi: "Kyseinen romaani on Jari Tervon 10:s." Ilman s-päätettä tuo vasta harhaanjohtavaksi jäisikin.

 

[KiVi]

Kempeleeltä vai Kempeleestä?

 

[Loktev]

Pitää taas kerran ottaa esiin tuo piste-sanan ilmestyminen puhekieleen.
Esimerkiksi radiotoimittajat sanovat usien ... ja lämpötia on tällä hetkellä 23 piste kahdeksan astetta! Pitäisi ehdottomasti sanoa 23 pilkku kahdeksan astetta.
Ärsyttävää!

 

[Jeesus]

Kempeleeltä vai Kempeleestä?

Kyllähän Salatuissa elämissä aikoinaan joku jannu oli Kempeleeltä, vieläpä hienosta talosta järven rannalta. Yhtälössä meni pieleen vain se, että se on "Kempeleestä", ei "Kempeleeltä", ja se, että (käsittääkseni) Kempeleessä ei Kalliomontun lisäksi taida juuri muita järviä olla. Kalliomonttu on järventekele, joka sijaitsee erään huoltoaseman kyljessä, eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse taloja.

 

[Mr.Fox]

Se viimeinen piste tuossa päivämäärässä. Se kuuluu sinne.

Sama nimikirjaimissa.

Vähän vastaava hinnoissa. Erityisesti käsinkirjoitetuissa summissa tätä näkee.
Vittu, ajattelevatko ihmiset yhtään vai mistä tämä johtuu?

12,95,-

Montako pilkkua sinne yhteen lukuun nyt tungetaankaan? Eikö tuo saatanan ,- tarkoita eurojen ja senttien (tai markkojen ja pennien) väliä ja niiden senttien (tai pennien) puuttumista? Toisin sanoen tasasumma! Voitaisiin kirjoittaa myös ,00 tai jättää jopa kokonaan kirjoittamatta.

12€ = 12,00 = 12,- mutta ei saatana 12,00,-

 

[Cjyyl]

Vähän vastaava hinnoissa. Erityisesti käsinkirjoitetuissa summissa tätä näkee.
Vittu, ajattelevatko ihmiset yhtään vai mistä tämä johtuu?

12,95,-

Montako pilkkua sinne yhteen lukuun nyt tungetaankaan? Eikö tuo saatanan ,- tarkoita eurojen ja senttien (tai markkojen ja pennien) väliä ja niiden senttien (tai pennien) puuttumista? Toisin sanoen tasasumma! Voitaisiin kirjoittaa myös ,00 tai jättää jopa kokonaan kirjoittamatta.

12€ = 12,00 = 12,- mutta ei saatana 12,00,-

Minun ymmärääkseni tuo ,- meinaa kylläkin rahayksikköä? Vai olenko ihan metsässä?

Eli esim. 12e tai 12,-
Tai 12,00,- tai 12,00e

 

[Lawless]

Minun ymmärääkseni tuo ,- meinaa kylläkin rahayksikköä? Vai olenko ihan metsässä?

Metsässä olet. Samalla tavallahan nuo merkittiin markka-aikanakin. Merkinnästä 12,- ei voi päätellä, mistä rahayksiköstä on kyse.

 

[Tuusa]

Jukureiden vai Jukurien? Kumpi on oikein vaiko molemmat?

 

[eh]

Jukureiden vai Jukurien? Kumpi on oikein vaiko molemmat?

Molemmat.

 

[Lawless]

Juuri näin, ja myös Jukureitten on hyväksyttävä muoto.

 

[Bast]

Minun ymmärääkseni tuo ,- meinaa kylläkin rahayksikköä? Vai olenko ihan metsässä?

Eli esim. 12e tai 12,-
Tai 12,00,- tai 12,00e

Pilkku ja viiva hinnan perässä tarkoittavat tasarahaa eli ei senttejä, pennejä, äyrejä tms. pikkuhiluja isomman rahayksikön lisäksi.

Sitä paitsi euron merkkiä ennen tulee välilyönti eli sitä ei täräytetä kiinni hintaan.