Kielipoliisit

[Sistis]

No todellisuudessa juuri niin. Parhain-sanan -in-pääte vain viittaa siihen, että sen perusmuoto olisi "paras" ja "parhain" oisi sen superlatiivi (vrt. suuri-suurin, pieni-pienin).

Vai olisiko se perusmuoto tässä tapauksessa komparatiivi, eli "parempi"? Epäsäännöllisyyshän tulee perussanasta "hyvä" siirryttäessä komparatiivimuotoon. Superlatiivi saadaan komparatiivin vartalon perusteella.

"Kaikkein parhain" on tosiaan aika tökerö. Mutta samaa meininkiä käytetään muissakin yhteyksissä. "Kaikkein halvin ravintola", "kaikkein kaunein nainen", "kaikkein suurin valtio" jne.

 

[Bast]

Jos puhutaan esimerkiksi Clint Estwoodin viimeisestä elokuvasta, voi asian tulkita kahdella eri tavalla: joko Clintin viimeiseksi jääneestä elokuvasta tai Clintin toistaiseksi viimeisestä elokuvasta. Tämä voidaan välttää käyttämällä jälkimmäisessä tapauksessa sanaa "viimeisin".

Tuo on totta, mutta "viimeisin" ei minusta ole niinkään "viimeisen" superlatiivi vaan oma sanansa, joka jo lähtökohtaisesti kumoaa oman superlatiiviutensa, sillä "viimeisin" sisältää aina mahdollisuuden sille, että se ei ole viimeinen.

 

[Bast]

Vai olisiko se perusmuoto tässä tapauksessa komparatiivi, eli "parempi"? Epäsäännöllisyyshän tulee perussanasta "hyvä" siirryttäessä komparatiivimuotoon. Superlatiivi saadaan komparatiivin vartalon perusteella.

Voi olla niinkin. En nyt vain keksi sille tukea muista vastaavista vertailumuodoista esim: arempi -sanan superlatiivi on arin eikä arhain.

 

[Sistis]

Tuo on totta, mutta "viimeisin" ei minusta ole niinkään "viimeisen" superlatiivi vaan oma sanansa, joka jo lähtökohtaisesti kumoaa oman superlatiiviutensa, sillä "viimeisin" sisältää aina mahdollisuuden sille, että se ei ole viimeinen.

Oma epäilykseni on se, että "viimeisin" juontaa juurensa sanan "edellinen" synonyyminä käytettyyn "viime" -sanaan. Eli esim. "edellinen kesä / viime kesä".

Tässä tapauksessa siis "viimeisin elokuva / edellisin elokuva".

Noissa molemmissahan voisi myös käyttää perusmuotoa. "Viime elokuva", "edellinen elokuva".

 

[Sistis]

Voi olla niinkin. En nyt vain keksi sille tukea muista vastaavista vertailumuodoista esim: arempi -sanan superlatiivi on arin eikä arhain.

Arka -> Arempi -> Arin... tuo on säännöllinen taivutus. Hyvä -> parempi -> paras/parhain taas ei.

 

[Bast]

Oma epäilykseni on se, että "viimeisin" juontaa juurensa sanan "edellinen" synonyyminä käytettyyn "viime" -sanaan. Eli esim. "edellinen kesä / viime kesä".

Tässä tapauksessa siis "viimeisin elokuva / edellisin elokuva".

Noissa molemmissahan voisi myös käyttää perusmuotoa. "Viime elokuva", "edellinen elokuva".

Mielenkiintoista. Tavallaan kuitenkin käyttötarkoitus on ångströmin verran eri, sillä "edellinen elokuva" pitää minusta sisällään oletuksen, että seuraava on jo ilmestynyt tai ainakin teon alla, kun taas "viimeisin elokuva" sisältää vain mahdollisuuden sille, että uusia elokuvia voi tulla.

Hauskaa analyysiä joka tapauksessa.

 

[Bast]

Arka -> Arempi -> Arin... tuo on säännöllinen taivutus. Hyvä -> parempi -> paras/parhain taas ei.

Aivan, mutta oletan, että jostain olemassa olevasta taivutusmuodosta se malli sillekin tulisi. Pitäisiköhän ottaa yhteyttä Kaisa Häkkiseen tai kaivaa nykysuomen etymologinen sanakirja jostain.

 

[fiftyeight]

Tavan...

Mistä helevetistä tuo yhdyssanakummajainen on nyt putkahtanut ilmoille?

Tänään olen törmännyt sanaan "tavanturisti" eräässä blogissa ja nyt JA:ssa jossain ketjussa oli "tavanmies". Häh? Olisin laittanut lainauksen mutta järkytyin niin että hukkasin sen viestin.

Olen ymmärtävinäni että siinä tarkoitetaan tavallista, mutta kyllä häiritsee. Yhtä paljon kun aikoinaan jonkun aikaa käytössä ollut "edukas" edullisen tilalla. Jos ei jaksa näpytellä kokonaisia sanoja tekstiviestiin, niin onko pakko edes yrittää lähettää mitään.

 

[Datsun]

Mistä helevetistä tuo yhdyssanakummajainen on nyt putkahtanut ilmoille?

Tänään olen törmännyt sanaan "tavanturisti" eräässä blogissa ja nyt JA:ssa jossain ketjussa oli "tavanmies". Häh? Olisin laittanut lainauksen mutta järkytyin niin että hukkasin sen viestin.

Olen ymmärtävinäni että siinä tarkoitetaan tavallista, mutta kyllä häiritsee. Yhtä paljon kun aikoinaan jonkun aikaa käytössä ollut "edukas" edullisen tilalla. Jos ei jaksa näpytellä kokonaisia sanoja tekstiviestiin, niin onko pakko edes yrittää lähettää mitään.

Muutamia vuosia sitten tein paljon työreissuja Kuopio-Joensuu-Kajaani yms. sektorille. Jossain siellä käytettiin tuota "tavan"-sanaa ihan liian paljon ja vitutti kovasti.

Syyttäkäämme itäsuomalaisia.

 

[Sphinx]

Yhtä paljon kun aikoinaan jonkun aikaa käytössä ollut "edukas" edullisen tilalla.

Edukashan on ihan pätevä joskin hieman ärsyttävä sana. Tietenkään edukas ja edullinen eivät ole synonyymeja. Esimerkiksi vaatteet voivat olla edullisia, vaikkapa jostain alennusmyynnistä ostettuina. Sen sijaan esimerkiksi työpaikka voi olla edukas, jos on vaikkapa puhelinetu, kuntosalietu, lounasetu, autoetu, asuntoetu ja jne muita etuja.

 

[fiftyeight]

Edukashan on ihan pätevä joskin hieman ärsyttävä sana. Tietenkään edukas ja edullinen eivät ole synonyymeja. Esimerkiksi vaatteet voivat olla edullisia, vaikkapa jostain alennusmyynnistä ostettuina. Sen sijaan esimerkiksi työpaikka voi olla edukas, jos on vaikkapa puhelinetu, kuntosalietu, lounasetu, autoetu, asuntoetu ja jne muita etuja.

Sepä siinä juuri on ärsyttänytkin kun edukasta on usein käytetty edullisen tilalla. Joka siis on väärin. Ja antamassasi sinänsä ansiokkaassa esimerkissä käytetään kyllä huonoa suomea, itse en käyttäisi.

 

[SGD]

Edukashan on ihan pätevä joskin hieman ärsyttävä sana. Tietenkään edukas ja edullinen eivät ole synonyymeja. Esimerkiksi vaatteet voivat olla edullisia, vaikkapa jostain alennusmyynnistä ostettuina. Sen sijaan esimerkiksi työpaikka voi olla edukas, jos on vaikkapa puhelinetu, kuntosalietu, lounasetu, autoetu, asuntoetu ja jne muita etuja.

Vähän kuin munallinen vs. munakas tai asiallinen vs. asiakas. Jos vielä sotkee tuohon etuasiaan kolmannen muodon "etuisa", saakin jo pikkukivaa koko iltapäiväksi.

 

[siffa]

Kävin lukemassa TPS-ketjua. Sieltä kiinnitin huomioini Heikki Leimen sukunimen kirjoittamiseen. Siellä kirjoitetaan genetiivimuoto minusta väärin eli Leimeen sukunimi, Leimeen mielestä. Itse kirjoittaisin Leimen sukunimi ja Leimen mielestä. Miten sitten olisi oikein kirjoittaa seuraava ilmaisu? Päävalmentaja valinta kohdistui Leimeeseen vai päävalmentaja valinta kohdistui Leimeen.

 

[ukkometso]

Kävin lukemassa TPS-ketjua. Sieltä kiinnitin huomioini Heikki Leimen sukunimen kirjoittamiseen. Siellä kirjoitetaan genetiivimuoto minusta väärin eli Leimeen sukunimi, Leimeen mielestä. Itse kirjoittaisin Leimen sukunimi ja Leimen mielestä. Miten sitten olisi oikein kirjoittaa seuraava ilmaisu? Päävalmentaja valinta kohdistui Leimeeseen vai päävalmentaja valinta kohdistui Leimeen.

Mieluummin Leimeen, mutta Leimeniin voisi myös käydä. Tosin toivottavasti ei kuitenkaan mitään mainittuja.

 

[finnjewel]

Miten sitten olisi oikein kirjoittaa seuraava ilmaisu? Päävalmentaja valinta kohdistui Leimeeseen vai päävalmentaja valinta kohdistui Leimeen.

Oikein olisi:

Päävalmentajaksi valittiin Leime.

 

[siffa]

Oikein olisi:

Päävalmentajaksi valittiin Leime.

Jatketaan sitten tästä. TPS-keskusteluissa turkulaiset kirjoittavat Leimeen valmennustavasta. Minusta se pitäisi kirjoittaa Leimen valmennustavasta. Kumpi on oikein? Muut sijamuodot taivutetaan sitten sen mukaan, miten genetiivi kuuluu kirjoittaa. Esim. Leimeessä on potentiaalia tai Leimessä on potentiaalia.

 

[Muhkea]

Kävin lukemassa TPS-ketjua. Sieltä kiinnitin huomioini Heikki Leimen sukunimen kirjoittamiseen. Siellä kirjoitetaan genetiivimuoto minusta väärin eli Leimeen sukunimi, Leimeen mielestä. Itse kirjoittaisin Leimen sukunimi ja Leimen mielestä. Miten sitten olisi oikein kirjoittaa seuraava ilmaisu? Päävalmentaja valinta kohdistui Leimeeseen vai päävalmentaja valinta kohdistui Leimeen.

Kielipoliisit-ketjussa ollessani on ihan pakko avautua helpoista yhdyssanavirheistä. Päävalmentajavalinta.

 

[Krupieeri]

Jatketaan sitten tästä. TPS-keskusteluissa turkulaiset kirjoittavat Leimeen valmennustavasta. Minusta se pitäisi kirjoittaa Leimen valmennustavasta. Kumpi on oikein? Muut sijamuodot taivutetaan sitten sen mukaan, miten genetiivi kuuluu kirjoittaa. Esim. Leimeessä on potentiaalia tai Leimessä on potentiaalia.

Ihan mielenkiintoinen kysymys. Entä kumpi on oikein monikkoa käytettäessä "Leimet asuvat Turussa" vai "Leimeet asuvat Turussa". Suomessa käsittääkseni yksikön genetiivin pääte on aina -n, joten Leimen olisi oikea taivutus. Mutta mitä Leime oikeastaan edes tarkoittaa? Onko se suomea lainkaan vai tuleeko jostain toisesta kielestä, joka mahdollisesti muuttaisi kirjoitusasua?

 

[Sphinx]

Suomessa käsittääkseni yksikön genetiivin pääte on aina -n, joten Leimen olisi oikea taivutus.

No esimerkiksi sukunimi Laine taipuu yksikön genetiivissä muotoon Laineen eikä Lainen ellen ole täysin kujalla, n-kirjaimeenhan nuo molemmat vaihtoehdot tosin päättyvät. Tässähän on nyt kysymys siitä taivutetaanko Leime kuten Laine vai kuten Leimu. Omaan korvaan Leimeen kuulostaa äkkiseltään paremmalta kuin Leimen, mutta aikansa muotoa Leimen makusteltua ei sekään välttämättä väärältä tunnu.

Esimerkeiksi ottamani Laine ja Leimu ovat molemmat helppoja taivutettavia. Muodot Laineen ja Laineet ovat oikein, Lainen ja Lainet väärin. Kun taas Leimuun ja Leimuut ovat väärin, mutta Leimun ja Leimut oikein. Leime päättyy e-kirjaimeen kuten Laine, joten vaikka sillä voisi ehkä yrittää perustella miksi Leime pitäisi taivuttaa kuten Laine eikä kuten Leimu, jota siffa käsittääkseni yritti ehdottaa.

 

[Jippo]

Kyllä mä olen Leimeen kannalla. Oletukseni on, että nimi on suomea, ja noudattelee siten suomen kielen sääntöjä.

Tuo Lainehan oli hyvä esimerkki. Emma Laineen peli, mutta vaikka Shirley McLainen elokuva.

Tämä on siis varmaankin kysymyksenä tyyppiä kuin Satu - Satun / Sadun ja Ryti - Rytin / Rydin. Riippuu miten suku toivoo nimen taipuvan. Oleellista on, tarkoittaako Leime jotain suomeksi. Jos tarkoittaa, niin muoto "Leimeen" ei ole ainakaan väärin.

 

[SilsaUuhi]

Teen tässä tutkielmaa Väinö Linnasta ja mietin onko tällainen lause kieliopillisesti aivan päin persettä: "Linnan teoksissa ihmiset ovat hyvinkin realistisia, niin hyvine- kuin huonoinekin puolineen."
Minulla ainakin särähtää korvaan tuo "hyvine- kuin huonoinekin", mutta en keksi tuohon mitään parempaakaan. Osaisiko joku sanoa, miten tuo menee?

 

[Everton]

Ota ainakin se viiva pois siitä, eli "ihmiset ovat hyvinkin realistisia, niin hyvine kuin huonoinekin puolineen." Vaikka jotenkin kököltä ehkä vaikuttaakin, niin kyllä tuon kieliopillisesti pitäisi olla ihan oikein. Joku tiivistystaitoisempi voi sitten miettiä, josko sen voisi jotenkin toisinkin ilmaista.

 

[Blackorange]

Myin tavaraa jollain foorumilla, niin eräs kysyi "Monta se maksaa?"
Eräs taas kysyi salasanaa johonkin.. "Ketä se passu on?"

Liekö normaalia, ettei hetkeen pystynyt muodostamaan järkeviä ajatuksia..

 

[finnjewel]

Teen tässä tutkielmaa Väinö Linnasta ja mietin onko tällainen lause kieliopillisesti aivan päin persettä: "Linnan teoksissa ihmiset ovat hyvinkin realistisia, niin hyvine- kuin huonoinekin puolineen."
Minulla ainakin särähtää korvaan tuo "hyvine- kuin huonoinekin", mutta en keksi tuohon mitään parempaakaan. Osaisiko joku sanoa, miten tuo menee?

Esimerkkilauseeseen ei kuulu pilkkua ja siinä toistuu turhaan sana "hyvin". Siis: Linnan teoksissa ihmiset ovat sangen (/perin) realistisia niin hyvine kuin huonoinekin puolineen.

 

[Pazman]

Päivän HIFK-TPS-ennakosta

"Ilves murskasi IFK:n torstaina (23.9) peräti 6-1 ja Tappara oli vahvempi voittolaukauskisassa lauantaina (25.9)."

Itseäni on jo pidemmän aikaa harmittanut päivämäärien kirjoittaminen väärin. Jos päivämäärät ilmoitetaan luvuin, molempien lukujen perään kuuluu piste, sillä luvut ovat sijalukuja. Nyt tuolla mielestäni lukee kaksikymmentäkolme piste yhdeksän ja kaksikymmentäviisi piste yhdeksän, jotka eivät tuossa yhteydessä tarkoita yhtään mitään.

"Hauska" oli myös 14.9. HIFK:n sivuilla ollut otsikko "IFK:n rosteri 14.9". Yhdeksikön jälkeen ei siis ole pistettä. Otsikon muodosta tulee lähinnä mieleen, että HIFK:n joukkue on nyt päivitetty versioon neljätoista piste yhdeksän - mitä se ikinä tarkoittaakaan.

Samaisella HIFK:n sivulla mainostetaan päivän ottelua, joka on "28.09 KLO. 18.30"
Taaskaan ei pistettä kuukautta merkitsevän luvun jälkeen, lisäksi nolla ennen yhdeksää on turha. Lyhenteeseen "klo" ei kuulu pistettä, sillä lyhennettävän sanan viimeinen kirjain on lyhenteessä mukana. Kellonajassa käyttäisin kaksoispistettä, ettei kellonaika (päivämäärät väärin kirjoitettuna) sekoitu päivämäärään. Mutta nämä tiedot taitavat tulla suoraan sylttytehtaalta, eli SM-liigalta suoraan sivuille ympättynä.

Valitettavasti näitä kirjoitusmuotoja näkee usein. Näitä on Microsoftin sähköpostiohjelmassa, Nokian kännyköissä, yleisönosastokirjoituksissa jne. Ikävää.

Onneksi olen niin hemmetin älykäs, että ymmärrän, mitä kielioppia huonommin taitavat yrittävät kertoa. ;-)