Kielipoliisit

[Jermu]

Yleensäkin englannin tunkeminen Suomessa joka asiaan on aivan naurettavaa. Viimeksi tänään Ruka Golfin sivuilla oli seuraava teksti: "Kenttä, Kahvio ja Shop eivät päivystä säännöllisesti." Ketä palvelee se, että suomen sana myymälä on vaihdettu vieraskieliseen pajaa tarkoittavaan sanaan...?

Ehkäpä asialle on niinkin yksinkertainen selitys, että Shop (huomaa myös iso alkukirjain) on erisnimi.

 

[FreezingHell]

Ehkäpä asialle on niinkin yksinkertainen selitys, että Shop (huomaa myös iso alkukirjain) on erisnimi.

Kahvio erisnimenä kuulostaa vähän erikoiselta.

 

[Uleåborgir]

Englanninkieliset lainaukset ja yhdyssana- tai rektiovirheet sekä possessiivisuffiksien tipataminen joistakin puheenvuoroista eivät ole mikään merkki kielen rappiosta.

Suomen kieli elää ja voi hyvin. Kielen standardi on olemassa taustalla jatkuvasti, mutta sen "virheelliset" variaatiot katsotaan kielen turmioksi. Aivan turhaan.

Kirjoitettu kieli on idealisoitu koodi puhekielestä. Puhekieli ei missään nimessä ole kirjoitetulle kielelle alistettu. Chateissa jylläävät yleensä teini-ikäiset, joilla ei välttämättä ole koulutusta ja tottumusta tai edes halua käyttää kirjakieltä. Kuitenkin nämä kirjoittavat täysin ymmärrettäviä viestejä kielioppivirheistä huolimatta.

Kuitenkin itseänikin vituttaa jos jossakin lukee Janiz80:n mainitsema AMMATTI OPISTO. Se on kielen tärviötä, mutta koska täälläkin se koetaan virheellisenä, ei se tärvele koko suomen kieltä.

Englanninkielisten ilmausten suuri määrä johtuu siitä, että kansainvälinen tutkimus ja yritysviestintä on pääosin englanninkielistä. Moni suomalainenkaan tutkija ei osaa antaa vastinetta tietyille englanninkielisille termeille, kun termi on englanninkielisessä tutkimuksessa saanut vakiintuneen ja yleensä aika osuvan ilmauksen. Näitä ei monesti edes huomaa, puhumme CD:stä, DVD:stä, hands freestä, aidsista, PC:stä jne.

Tuote saa myös tiettyä lisäarvoa ja helppokäyttöisyyttä, kun se puetaan englanninkieliseen asuun. Olkoon tästä esimerkkinä tuo hands free. Ulkomaalainenkin turisti ymmärtää sanan "Shop".

Mutta kun aiheeksi tulevat esimerkiksi juhlapuheet, niin itse katsoisin, että nämä voitaisiin pitää suomeksi vaikkapa tulkkia apuna käyttäen. Nykyään turistit etsivät nimen omaan elämyksiä. Miksi suomen kieli ei voisi olla tällainen elämys ulkomaaneläjille?

Suomen kieli ei ole menossa tärviölle. Piste.

 

[SGD]

Tuote saa myös tiettyä lisäarvoa ja helppokäyttöisyyttä, kun se puetaan englanninkieliseen asuun. Olkoon tästä esimerkkinä tuo hands free. Ulkomaalainenkin turisti ymmärtää sanan "Shop".

Nämä ulkkarit eivät löydä kuitenkinaan Kentälle tai Kahvioon, koska ne ovat suomeksi? Samoin Espanjassa pitää aina käydä syömässä McDonaldsilla, koska kukaan ei tajua mikä helvetti supermercado on eikä kauppaa tunnista sellaiseksi ellei siinä lue englanniksi että "SHOP".

Toinen hyvä esimerkki on Kehä kolmosen varrelta löytyvä Mönkijä Center. Mönkijäkeskus, tuo junttisuomalaisuuden ilmentymä antaisi kuvan 60-luvun Esson baarista, mutta kun keskuksen tilalle laitetaan center, ollaan niin kansainvälisiä että varmaan pakko hyväksyä myös dollarit ja punnat maksuvälineinä.

Kyse ei siis ollut siitä, että puhutaan esim. CD:stä, vaan täysin loistavasti kelpaavien vakiintuneiden kotimaisten sanojen korvaamisesta englanninkielisillä.

 

[Jippo]

Englanninkieliset lainaukset ja yhdyssana- tai rektiovirheet sekä possessiivisuffiksien tipataminen joistakin puheenvuoroista eivät ole mikään merkki kielen rappiosta.

Kiusataan nyt ihan kiusallaan. Onko muita, joille on opetettu, ettei sanaa "tipahtaa" (tai "tippua) sai käyttää kuin nesteiden yhteydessä. Vain vesi voi tippua, vrt. vesitippa.

SM-liigasta ei siis tiputa ensi kaudellakaan, mutta voi olla, että sieltä pudotaan.

No, tämä on taas yksi niistä asioista, jotka ovat ainakin minulle herttaisen yhdentekeviä. Aika paljon noista saa huutia, jos sattuu juttuun asti eksymään. Ei silti, ei minua nolota ottaa rahaa vastaan siitä, että joskus teksteihin voi eksyä virheitä.

Vaihtaisin mieluusti osan kielioppitaidosta kykyyn kirjoittaa mielenkiintoisesti. Kumpi muuten on kielipoliisien mielestä toimittajalle tärkeämpää, muodollisesti hyvä ja selkeä kieli vai ilmaisun värikkyys kieliopinkin kustannuksella?

 

[Kaivanto]

Pitkälle 90-luvulle asti ihmiset lukivat pääasiassa kirjoja ja lehtiä, siis ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä. Silloin ei ollut ollenkaan samassa mittakaavassa havaintoja keskivertotallaajan kirjoittamasta tekstistä kuin nyt, kun kuka tahansa analfabeetti voi ylittää julkaisukynnyksen kotisivuillaan tai keskustelupalstalla. Suomen kielen rappio internet-aikana lieneekin jossain määrin harha. Itse asiassa 2000-luvun työtön hitsari saattaa Jatkoajan ansiosta olla harjaantunut kirjoittamaan paljon parempaa kieltä kuin takavuosien työssä käyvä hitsari, joka eli vuosikymmeniä raapustamatta mitään kauppalappua vaativampaa.

 

[Kaivanto]

Kumpi muuten on kielipoliisien mielestä toimittajalle tärkeämpää, muodollisesti hyvä ja selkeä kieli vai ilmaisun värikkyys kieliopinkin kustannuksella?

Kumma vastakkainasettelu. Hyvä maratoonari ei voi olla hyvä pikajuoksija, mutta teknisesti taitava maalari voi maalata tylsän asetelman tai luovan mestariteoksen.

 

[tutzba]

Ihmettelen ketjun otsikkoa Kesähitti 2008 - mikä se tänä vuonna on?

Yritin kikkailla tyylikkäästi, ja nyt näin jälkikäteen mietittynä kyllähän tuo aika omituinen otsikko on. Vuosiluku helvettiin niin olisikin ihan okei, mutta nyt tuosta saa väärän käsityksen.

 

[Bast]

Pitkälle 90-luvulle asti ihmiset lukivat pääasiassa kirjoja ja lehtiä, siis ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä. Silloin ei ollut ollenkaan samassa mittakaavassa havaintoja keskivertotallaajan kirjoittamasta tekstistä kuin nyt, kun kuka tahansa analfabeetti voi ylittää julkaisukynnyksen kotisivuillaan tai keskustelupalstalla. Suomen kielen rappio internet-aikana lieneekin jossain määrin harha. Itse asiassa 2000-luvun työtön hitsari saattaa Jatkoajan ansiosta olla harjaantunut kirjoittamaan paljon parempaa kieltä kuin takavuosien työssä käyvä hitsari, joka eli vuosikymmeniä raapustamatta mitään kauppalappua vaativampaa.

Olet oikeassa, mutta ainakin minun kommenttini koski myös ammattilaisten kielenkäytössä ilmenevää horjuntaa. Ehkei sitä nyt ihan rappioksi voi kutsua, mutta antaa tiettyjä viitteitä siitä, että joko ollaan tietämättömiä kielioppisäännöistä tai sitten niistä ei vain välitetä.

 

[Uleåborgir]

Kiusataan nyt ihan kiusallaan. Onko muita, joille on opetettu, ettei sanaa "tipahtaa" (tai "tippua) sai käyttää kuin nesteiden yhteydessä. Vain vesi voi tippua, vrt. vesitippa.

Minäpä vastaan ihan kiusallani. "Tipahtaa" on metafora ihan kuten vaikkapa kurkiaura. Possessiivisuffiksi tipahtaa kuin vesipisara lehdeltä.

Ei "kurkiauraakaan" kukaan väitä kielen rappioksi - eihän siellä mitään auraa taivaalla ole. Parvi kurkia kyllä. Eikä laiva kynnä vettä. Kyntäminen koskee peltoja ja niiden kyntämistä. Eikä Aurinko laske, se on vain näennäistä. Maan pyöriminen luo optisen harhan.

Ja vielä tuosta toimittajan kielenkäytöstä. Mielestäni rikas ja ilmeikäs teksti ilman liiallista kikkailua menee kieliopillisen puhtauden edelle. Tekstissä ei saisi tietenkään olla mitään "yhdeksän pisteen" virheitä kuten yhdyssanavirheitä ja rektiovirheitä.

Itsekin olen toimittajan hommia tehnyt jonkin verran, eikä teksti aina ole ollut läheskään niin "puhdasta", kuin toivoisi. Sen huomaa yleensä vasta sitten, kun juttu on julkaistu. Kumma juttu sinänsä. Pilkku saattaa olla väärässä paikassa, ja joskus on ollut niinkin karkea munaus, että olen käyttänyt lauseenvastikkeen yhteydessä pilkkua. Argh.

Kirjakieli ja sen "rappio" jakavat mielipiteitä. Ei kirjakieli tosiaankaan ole tuhoutumassa. Ennen 1980-luvun puoltaväliä, jolloin paikallisradiot tulivat, ei julkisuudessa saanut missään tapauksessa puhua yleiskieltä vaan aina korrektia kirjakieltä. Oli radion ykkösverkko ja rinnakkaisohjelma. Sitten tulivat paikallisradiot mainoksineen ja "hassuine" juontajineen.

Paikallisradiot tekivät mediatähtiä myös sellaisista, jotka eivät välttämättä olleet kielen ammattilaisia. Nythän näitä on vaikka kuinka paljon - räikeimpänä esimerkkinä Vappu "Ketä?" Pimiä. Nykyään kirjakielisyys mediassa on jopa tyylikeino siinä missä se ennen oli standardi. Kieltä osataan käyttää eri tilanteissa eri tavoin.

Puhutaan kommunikatiivisesta kompetenssista ja rekistereistä. Kuka tahansa suomea äidinkielenään puhuva aikuinen voi alkaa hassutellessaan puhua kirjakieltä. Eli sitä osataan. Mutta kyllä minä sen AMMATTI OPISTON kiroan itsekin syvimpään helvettiin, tai ainakin sen kyltin.

 

[hanu]

Olet oikeassa, mutta ainakin minun kommenttini koski myös ammattilaisten kielenkäytössä ilmenevää horjuntaa. Ehkei sitä nyt ihan rappioksi voi kutsua, mutta antaa tiettyjä viitteitä siitä, että joko ollaan tietämättömiä kielioppisäännöistä tai sitten niistä ei vain välitetä.

Tässäkin on varmaan osaksi takana se, että nykyään tekstit päättyvät lehteen lähes sellaisenaan. Eli suoraan toimittajan tietokoneelta. Ei siitä ole kauhean kauaa ole kun lehdissä oli vielä latojat erikseen. Heistä useimmat olivat kyllä kielenkäytön ammattilaisia ja korjailivat toimittajien kielivirheitä ansiokkaasti.

Tätini oli Sanoma-yhtiössä juurikin noissa hommissa eläkkellejäämiseensä asti eli johonkin -90-luvun puoliväliin. Hän kiroili useinkin varsinkin urheilutoimitajien tekstejä, kieliasu kun oli mitä sattuu ja jutut aina myöhässä.

Olivat ja ovat kai vieläkin Hesarin toimitus ja latomo melkoisen hektisiä paikkoja juuri ennen lehden painoon menoa.

t. hanu

 

[Miguel]

Vaihtaisin mieluusti osan kielioppitaidosta kykyyn kirjoittaa mielenkiintoisesti. Kumpi muuten on kielipoliisien mielestä toimittajalle tärkeämpää, muodollisesti hyvä ja selkeä kieli vai ilmaisun värikkyys kieliopinkin kustannuksella?

Tiukimmat kielipoliisit tapaavat sanoa, että jos rekkakuskit ajaisivat yhtä huolimattomasti kuin toimittajat käyttävät kieltä, Suomen maanteillä pelti rytisisi monin verroin enemmän.

Melkoista kärjistämistä, mutta siinä on totuuden siemen. Kieli on toimittajan työväline. Huono kieliopin osaaminen tai sen tietoinen laiminlyönti voi olla merkki välinpitämättömästä suhtautumisesta omaan työhön ja ammattietiikasta lipsumisesta.

Yleisesti ottaen suomalaiset valtalehtien toimittajat kirjoittavat ihan hyvin. Pikkuvirheitä voi bongailla omaksi ilokseen, mutta kunhan yksittäiseen tekstiin ei niitä mahdu useita, voin ohittaa ne olankohautuksella - tietyin poikkeuksin. Yhä lisääntymään päin olevat räikeät anglismit ("toimesta", "omata", tietyt lauserakenteet...) pistävät vihaksi joka kerta. Myös lauseenvastiketta käytetään niin usein niin onnettomasti, että silloin usko toimittajien kieliosaamiseen tahtoo joskus horjua.

Sinun esittämääsi vastakkainasetteluun voisin lyhyimmin todeta vastaukseksi: hyvällä kirjoittajalla on helposti varaa poiketa vähän kieliopista ja -normistosta, mutta ei kannata kovin helposti luulla itseään hyväksi.

 

[Igor33]

Osaisikohan joku äärimmäisen lahjakas äidinkielen taitaja selventää minulle "ajatusviivan", eli - käytön keskellä lausetta?

Tuntuu kovasti sille, että vanha kunnon pilkku on todella monella korvaantunut tuolla ilkikurisella viivalla. Noin - lievästi - liioitellen.

 

[d2uce]

Tiukimmat kielipoliisit tapaavat sanoa, että jos rekkakuskit ajaisivat yhtä huolimattomasti kuin toimittajat käyttävät kieltä, Suomen maanteillä pelti rytisisi monin verroin enemmän.

Joku voisi sanoa myös, että mikäli kielipoliisit ehtisivät yhtymään vastakkaiseen sukupuoleen yhtä runsain mitoin kuin pilkkuun, olisi Suomi kohta ylikansoitettu maapläntti.

 

[Freddie Freeloader]

Joku voisi sanoa myös, että mikäli kielipoliisit ehtisivät yhtymään vastakkaiseen sukupuoleen yhtä runsain mitoin kuin pilkkuun, olisi Suomi kohta ylikansoitettu maapläntti.

Tämän esteenä tuskin ovat kielipoliisien itsensä kiireet tai halut vaan pikemminkin se tosiseikka, että vastakkainen sukupuoli ei ole kovin halukas yhtymään näihin (=meihin) kielipoliiseihin.

 

[sampio]

Muutama vuosi sitten hinkkasin palstalla pilkkua sen minkä ehdin, kun kertailin sääntöjä jonkin verran opinnäytetteeseeni. Sanoisin, että kykenen tuottamaan melko hyvää tekstiä, jos oikein tikistän, mutta onneksi siihen ei ole enää nykyään kovin usein tarvetta. Totta puhuen en hallitse kielioppia enää erityisen hyvin, jos olen koskaan hallinnutkaan, vaan väännän tekstiä ulos aika vapaalla tuntumalla. Yhdyssanat ja pilkut rytmittyvät kirjoituksiini luonnostaan, ja virheet korjaan pidemmistä viesteistä oikoluvun jälkeen. Lyhyitä tulee harvoin oikoluettua.

Edellisestä johtuen en jaksa nipottaa enää niin paljon muiden viesteistä. Jos yhdyssanat, isot kirjaimet ja välimerkit ovat suurin piirtein hallussa, ei mulle tuota vaikeuksia saada selvää kenenkään viesteistä. Hauskahan niistä on toisinaan huomautella, mutta rajansa kaikella. Mitä väliä jollain possessiivisuffiksilla on, ellei nipottajan erektiota lasketa? Varsinkin, kun ne aika harvalla nipottajallakaan on kohdillaan.

Olen silti varsin tyytyväinen, että Jatkoajassa puututaan aivan moderaattoreita myöten kirjoitusasun siisteyteen. Täällä viitsii kuitenkin lukea liki viestin kuin viestin loppuun, kun taas joillain vapailla foorumeilla ei tarvitsemaansa tietoa tahdo löytää millään jo pelkän raskaslukuisuuden vuoksi.

Lopuksi päädyn toteamaan, että possessiivisuffiksit ovat syvällä perseessäni, ellei peräti -si.

 

[Ted Raikas]

Mitä väliä jollain possessiivisuffiksilla on, ellei nipottajan erektiota laskata?

Se on: lasketa.

 

[sampio]

No tää o ny nii tätä!

Siis tota viestähä mä en kyl lukenu sillee jälestä, siis oikolukenu tai jotai.

 

[seeyou@jäähalli]

Tuliksulle itkikset (itkupotkuraivarit)?

Kyl muaki vituttaa, ku jengi ei osaa skrivaa oikein. miks kaikki ei oo thtä fiksui ku mä?

 

[d2uce]

Moi kielipoliisit! Onks okei?

 

[Janiz80]

Moi kielipoliisit! Onks okei?

Jäätävä viesti. Sanattomaksi vetää.

Kyrpii muuten aivan uskomattoman paljon nyt ylös nostettu keskustelu nimeltään
"Mitä Urheilu on?".

Mahtaakohan tulla moderaattoreilta pelikieltoa, jos pyytäisin tuon otsikon muuttamista...

 

[Sistis]

Yhden itseäni jostain syystä suunnattomasti vituttavan asian voisin mainita. Kyseessä on päivämäärien väärin kirjoittaminen, eli niiden kirjoittaminen vain yhtä pistettä käyttäen. Käytetään esimerkkinä tätä päivämäärää. Jostain kumman syystä jatkuvasti törmää kirjoitusasuun "9.7", vaikka oikea muoto on ehdottomasti "9.7.".

Luulisi tämänkin olevan itsestään selvää, kun kerran kyseessä on kaksi järjestystä ilmaisevaa numeroa tyyliin "yhdeksäs seitsemättä", eikä "yhdeksäs seitsemän". Mutta niin tuo vain tuntuu olevan vaikea asia monille...

 

[Miguel]

Luulisi tämänkin olevan itsestään selvää, kun kerran kyseessä on kaksi järjestystä ilmaisevaa numeroa tyyliin "yhdeksäs seitsemättä", eikä "yhdeksäs seitsemän". Mutta niin tuo vain tuntuu olevan vaikea asia monille...

Tämän logiikan mukaan kellonaika 4.30 pitäisi kaiketi lukea "neljäs kolmekymmentä"? Ei taida nimittäin suomalainen kielipoliisi suositella kaksoispistettä kellonajassa käytettäväksi erottimeksi, vaikka moni sitä muotoa suosiikin.

No, kunhan tartuin. Pistäähän tuo Sistiksen mainitsema virhe omaankin silmään. Ehkäpä juuri sen vuoksi, että yhdellä pisteellä kirjoitettuna se saattaa näyttää kellonajalta.

 

[Kelju K. Kojootti]

Pakko myöntää, etten aina tarkasta Jatkoaikaan kirjoittamieni viestieni kielioppia ja kirjoitusasua aivan viimeisen päälle, mutta aivan nimimerkki Potnapekan kaltaisiin suorituksiin en silti yllä. Alla oleva lainaus on Jyväskylä-ketjusta ja lainauksessa on Potnapekan postaama viesti kokonaisuudessaan:

"Viime kesänä kävimme viettämässä Jyväskylässä 2 antoisaa päivää.Johon myös mahtui Rhealla käynti oli juomaa ja ruokaa yllin kyllin myös tuli tutustuttua laivalla olleeseen saunaan ja hyvä oli."

Kyllähän tuosta viestistä käy ilmi, missä on käyty ja mitä tehty, mutta päällimmäinen tunne, joka viestistä jää mieleeni, on vahva déjà vu: juuri noinhan minäkin kirjoitin ollessani 7-vuotias.

 

[Vladu #79]

Itse olen pilkunviilaaja pahimmasta päästä ja olen monta kertaa miettinyt, että mistä tämä yhdyssanojen väärinkirjoittaminen oikeastaan johtuu... Onko äidinkielen opetus sitten muuttunut jotenkin olennaisesti esimerkiksi siitä kun itse aloittelin ala-astetta parisenkymmentä vuotta sitten? Ihan suht virallisissakin paikoissa sanat kirjoitetaan erikseen silloin kun ne pitäisi kirjoittaa yhteen, väliviiva puuttuu jos yhdyssanan osat ovat eri riveillä ym ym. Voi tietysti olla, että näin on ollut aina mutta ei ole vain ennen tullut kiinnitettyä huomiota siihen...