Kielipoliisit

[Evil]

Ei ehkä kannata ihan liian tarkkaan huomioida toisten virheitä, jos itsekin niitä kuitenkin myös tekee..?

Jokanien teekee vihreittä.

 

[Johan]

Käytetään esimerkkinä tätä päivämäärää. Jostain kumman syystä jatkuvasti törmää kirjoitusasuun "9.7", vaikka oikea muoto on ehdottomasti "9.7.".

Tämä on myös minua ärsyttävä asia. Aiheeseen liittyvä kysymys. Jos päivämäärä päättää virkeen, tuleeko loppuun kaksi pistettä? Syntymäpäiväni on 2.8. Vai näin: Syntymäpäiväni on 2.8.. Väittäisin, että ensimmäinen on oikein, mutta tuolloinhan se olisi toinen kahdeksan, ei toinen kahdeksatta.

Toinen kysymys liittyy seuraavaan nimiasiaan. Esimerkkihenkilö on vaikkapa Georg Henrik von Wright. Kirjoitanko: von Wright on suomalainen vai Von Wright on suomalainen. Muuttaako alkukirjainpakko myös nimen?

 

[Ghost]

Tämä on myös minua ärsyttävä asia. Aiheeseen liittyvä kysymys. Jos päivämäärä päättää virkeen, tuleeko loppuun kaksi pistettä? Syntymäpäiväni on 2.8. Vai näin: Syntymäpäiväni on 2.8.. Väittäisin, että ensimmäinen on oikein, mutta tuolloinhan se olisi toinen kahdeksan, ei toinen kahdeksatta.

Toinen kysymys liittyy seuraavaan nimiasiaan. Esimerkkihenkilö on vaikkapa Georg Henrik von Wright. Kirjoitanko: von Wright on suomalainen vai Von Wright on suomalainen. Muuttaako alkukirjainpakko myös nimen?

Toinen piste jää pois päivämäärän yhteydessä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html

Ja isoa alkukirjainta käytetään nimien etuliitteissä virkkeen alussa: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=804

 

[Uleåborgir]

Siitä huolimatta omassa tekstissäsikin vilahtelee kirjoitusvirheitä. Ei ehkä kannata ihan liian tarkkaan huomioida toisten virheitä, jos itsekin niitä kuitenkin myös tekee..?

Pata kattilaa soimaa ja niin edelleen. Syyllistyt sivulauseessasi liikasanaisuuteen eli pleonasmiin. Käytät liitepartikkelia -kin yhdessä sanan myös kanssa. Liitepartikkelin -kin tehtävä on sama kuin sanan myös.

Eikä lauseen lopetuskaan siedä päivänvaloa. Kolmen pisteen eli ellipsin käyttäminen olisi joten kuten siedettävää, mutta kahden pisteen ja kysymysmerkin yhdistelmä on kieliopillisesti järjetön.

Näyttäisi sille, että täällä keskustelu jatkuu. Tuntuu hyvälle.

Tämä, ehkäpä Mika Saukkosen lanseeraama puhetapa, lievästi harmittaa allekirjoittanutta.

Aistihavaintoverbien yhteydessä voi käyttää joko allatiivia (-lle) tai ablatiivia (-ltä, -lta).

Joten annetaanpa Anulle synninpäästö.

 

[Loktev]

En tiedä onko tästä ollut tällä palstalla puhetta, mutta minua ärsyttää kun jotkut radiotoimittajat, poliitikot ynnä muut julkisuuden henkilöt käyttävät pilkku-sanan kohdalla piste-sanaa.
Toimittajat saattavat lämpötilaa ilmoittaessaan sanoa:
- Ja lämpötila tällä hetkellä "kaksikymmentä piste viisi astetta"!
Kyllä se on "kaksikymmentä pilkku viisi" astetta! Asteen kymmenesosat erotetaan kokonaisosasta pilkulla!
Tämä on kyllä sitä kuuluisaa pilkun nus...viilausta, mutta näin se vaan on!

 

[tahtookirjoittaa]

Milloinkahan suomalaiset mahtavat oppia, että sydämeen ei edelleenkään mahdu kahta ämmää. Ja tämä virhe tuntuu kaiken aikaa vain yleistyvän.

 

[mukava valkku]

En tiedä onko tästä ollut tällä palstalla puhetta, mutta minua ärsyttää kun jotkut radiotoimittajat, poliitikot ynnä muut julkisuuden henkilöt käyttävät pilkku-sanan kohdalla piste-sanaa.
Toimittajat saattavat lämpötilaa ilmoittaessaan sanoa:
- Ja lämpötila tällä hetkellä "kaksikymmentä piste viisi astetta"!
Kyllä se on "kaksikymmentä pilkku viisi" astetta! Asteen kymmenesosat erotetaan kokonaisosasta pilkulla!
Tämä on kyllä sitä kuuluisaa pilkun nus...viilausta, mutta näin se vaan on!

Totta turiset. Ja kehtaavat vielä valtiollisessa Radio Merisäässä kiusata meitä viattomia kuuntelijoita. Hölynpöly-/ tyhjännauramiskanavilla tämä nyt jotenkin vielä menettelisi, muttei Yleisradion toimesta.

 

[pernaveikko]

Ja kehtaavat vielä valtiollisessa Radio Merisäässä kiusata meitä viattomia kuuntelijoita.

En tiedä, mutta ehkä Merisää ilmoitetaan jotenkin kansainvälisten normien mukaan ja sen taas tiedämme, että ulkomailla käytetään pistettä.

Luulisi valistuneiden ja vartuneempien kuuntelijoiden huomauttaneen asiasta, jos siellä jotain korjattavaa olisi.

 

[Sistis]

Tämä on myös minua ärsyttävä asia. Aiheeseen liittyvä kysymys. Jos päivämäärä päättää virkeen, tuleeko loppuun kaksi pistettä? Syntymäpäiväni on 2.8. Vai näin: Syntymäpäiväni on 2.8.. Väittäisin, että ensimmäinen on oikein, mutta tuolloinhan se olisi toinen kahdeksan, ei toinen kahdeksatta.

Kysyin tätä joskus peruskouluaikanani äidinkielenopettajaltani, ja hän sanoi, että tässä tapauksessa tulee vain yksi piste. Tuo päivämäärän piste käsittää silloin myös lauseen päättämispisteen.

Itse olen huomannut kirjoittavani turhan usein desimaaliluvut pisteellä, kuten Ameriikan mailla tavataan tehdä. Tämä johtuu siitä, että työssäni olen joutunut käyttämään paljon erilaisia suunnitteluohjelmistoja, joissa desimaalierottimena käytetään juurikin tuota pistettä. Se on tarttunut valitettavasti sieltä meikäläisen normaaliinkin kirjoittamiseen.

Tästä tosin sanoi joku esimieheni tms., että ei ole väliä, kirjoittaako dokumentteihin desimaalit pilkulla tai pisteellä, kunhan vain käyttää samaa merkintää koko kirjoituksessa, eikä viljele näitä sekaisin. En tiedä, onko tuo nyt ihan niinkään - ainakaan kirjoitussääntöjen mukaan.

 

[Väsyneet Kädet]

Milloinkahan suomalaiset mahtavat oppia, että sydämeen ei edelleenkään mahdu kahta ämmää. Ja tämä virhe tuntuu kaiken aikaa vain yleistyvän.

Ehkäpä vielä yleisempiä ovat 'kuullostaa' ja 'mitalli'. Todella raivostuttavaa. Menee samaan kastiin selkeiden yhdyssanavirheiden kanssa. "Kyllä tuntuu sydämmessä hyvältä, kun suosikki joukkueella on puollustus kunnossa. Kuullostaa siltä, että mitalli on tulossa!!1 Mestaruus sauna lämpiään!!1"

 

[mjr]

Kysymys teille kaikille kielifasisteille - olen närkästyksekseni huomannut, että sana tutor pitää ilmeisesti kirjoittaa muodossa tuutor ja aristotelinen muodossa aristoteelinen. Onko näin ollut aina vai ovatko nämä jotain uusia suosituksia?

 

[Mao]

Lisätäänpä närkästystä. Tuutor ei riitä, sana tarvitsee vielä yhden vokaalin. Tässä Kielitoimiston suositus:

"Tuutori

Varsinkin yliopistomaailmasta on tullut tutuksi latinan sana tutor. Sana tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa nuorempia opiskelijoita. Sanan ääntämys ja kirjoitustapa ovat horjuneet: epäselvyyttä on ollut siitä, kuinka monta u:ta äännetään ja kirjoitetaan. Latinassa tutor ääntyy pitkä-u:llisena [tuutor], samoin englannissa ja ruotsissa. Näin ollen sanan äänneasuksi on suomessakin suositettu pitkää u:ta, ja on luontevaa kirjoittaakin sana sen mukaisesti, siis tuutori ja tuutoroida, tuutorointi."

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Lisätäänpä närkästystä. Tuutor ei riitä, sana tarvitsee vielä yhden vokaalin.

Lopun i-kirjain on ihan looginen. Onhan esimerkiksi latinan kielen kummia tarkoittava sana "sponsor" saanut yleisesti muodon "sponsori" suomen kielessä. Myös senioriasemassa toimiva kokenut opastaja esim. työelämässä eli "mentori" tulee suoraan latinan sanasta "mentor", eli i-kirjain on tässäkin perässä. Sponsor, sponsori, sponsorointi - mentor, mentori, mentorointi.

Sen sijaan tuo toinen u-kirjain tökkii. Ei niinkään kielikorvaan, mutta kahden u-kirjaimen tutor tai tutori näyttää epäesteettiseltä ja pölhöjunttimaiselta. Samat taliaivot olivat varmaan vastuussa siitä, että kiwi-hedelmästä pyöräytettiin kiivi. Mielestäni sponsorin ja mentorin rinnalle sopisi mainiosti tutori, ei tuutori, vaikka lausuttaessa toinen u-kirjain saa tässä kuuluakin.

 

[mjr]

Lisätäänpä närkästystä. Tuutor ei riitä, sana tarvitsee vielä yhden vokaalin. Tässä Kielitoimiston suositus:

"Tuutori

Varsinkin yliopistomaailmasta on tullut tutuksi latinan sana tutor. Sana tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa nuorempia opiskelijoita. Sanan ääntämys ja kirjoitustapa ovat horjuneet: epäselvyyttä on ollut siitä, kuinka monta u:ta äännetään ja kirjoitetaan. Latinassa tutor ääntyy pitkä-u:llisena [tuutor], samoin englannissa ja ruotsissa. Näin ollen sanan äänneasuksi on suomessakin suositettu pitkää u:ta, ja on luontevaa kirjoittaakin sana sen mukaisesti, siis tuutori ja tuutoroida, tuutorointi."

Jaahas, tuli taas lisäys listaan, jossa en noudata näitä ylemmän tahon direktiiveja. Kirjoitan mm. sotien nimet isolla - eikös se ole väärin? Pitäisi sanoa talvisota ja jatkosota, eikä Talvisota ja Jatkosota? Miksi muuten, erisnimiähän nuo ovat ja esim. talvisodan voi helposti sekoittaa yleiseen talvisodankäyntiin pienellä kirjoitettuna. Ai niin, ja shakki, notta siitäs saitte!

 

[tahtookirjoittaa]

Jaahas, tuli taas lisäys listaan, jossa en noudata näitä ylemmän tahon direktiiveja. Kirjoitan mm. sotien nimet isolla - eikös se ole väärin? Pitäisi sanoa talvisota ja jatkosota, eikä Talvisota ja Jatkosota? Miksi muuten, erisnimiähän nuo ovat ja esim. talvisodan voi helposti sekoittaa yleiseen talvisodankäyntiin pienellä kirjoitettuna. Ai niin, ja shakki, notta siitäs saitte!

En tiedä, miten asia noin kielenhuollollisesti menee, mutta itse en koskaan kirjoita yhdenkään sodan nimeä isolla alkukirjaimella. Miksi niin typerää keksintöä, kuin sota, pitäisi kunnioittaa isolla alkukirjaimella?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En tiedä, miten asia noin kielenhuollollisesti menee, mutta itse en koskaan kirjoita yhdenkään sodan nimeä isolla alkukirjaimella. Miksi niin typerää keksintöä, kuin sota, pitäisi kunnioittaa isolla alkukirjaimella?

Itse rinnastaisin Talvi- ja Jatkosodan erisnimiksi, vaikka asia ei liene näin virallisten kielipolitrukkien mielestä. Ymmärretäänhän esimerkiksi Talvisodalla selkeästi talvella 1939-1940 käytyä yhteenottoa Suomen ja jonkin ystävällismielisen naapurivaltion välillä. Pienellä kirjoitettu talvisota on kuin sota talvella, mikä tahansa talvinen kisailu joskus jossakin.

Jos oikein ymmärsin, niin pitäisikö typerät asiat pitäisi kirjoittaa aina pienellä alkukirjaimella, ja järkevämmät mahdollisesti isolla..? Oikein typerä asia tai erisnimi ei ansaitsisi isoa kirjainta edes lauseen alussa!

 

[tahtookirjoittaa]

Jos oikein ymmärsin, niin pitäisikö typerät asiat pitäisi kirjoittaa aina pienellä alkukirjaimella, ja järkevämmät mahdollisesti isolla..? Oikein typerä asia tai erisnimi ei ansaitsisi isoa kirjainta edes lauseen alussa!

Aika kärjistettyä, mutta eihän muitakaan väkivallantekoja kirjoiteta isoilla alkukirjaimilla. Vai miltä näyttäisi esim. "Srebrenican Kansanmurha"? Ei mielestäni kovin kivalta.

Lisäksi, eihän juhlapyhienkään nimiä kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Niiden perään joudutaan lisäämään vuosi, esim "joulu 2004". Jos aito sekaantumisen vaara todellakin on, niin lisättäköön sitten talvisodankin perään ne vuodet tyyliin "talvisota 1939-40".

 

[Puscutractori]

Jaahas, tuli taas lisäys listaan, jossa en noudata näitä ylemmän tahon direktiiveja.

"Ylemmän tahon direktiivien" mukaan sekä "tutor" että "tuutori" ovat käypiä. Eikö kumpikaan niistä kelpaa?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Aika kärjistettyä, mutta eihän muitakaan väkivallantekoja kirjoiteta isoilla alkukirjaimilla.

Sotia ei suomen kielessä kirjoiteta isolla alkukirjaimella, näin todellakin on. Itse kyllä suosisin muutamia suursotia yksittäin puntaroimalla isoa alkukirjainta, mutta tämä onkin vain oma mielipiteeni. Toki tiedostan näkemykseeni liittyvän heikkouden, joka liittyy rajanvetoihin. Mikä on niin suuri kahakka että se ansaitsee ison alkukirjaimen, ja mikä vastaavasti niin pieni tms., ettei isoa alkukirjainta pitäisi käyttää? Joidenkin sotien ja sodantapaisten nimeäminen isolla ja joidenkin toisten pienellä ei olisi selkeää, ja selkeät säännöt ovat kielenkäytön kannalta vain hyödyllinen asia.

Toinen seikka. Vielä Mikael Agricolan suomen kielen kirjoitusasussa oli määräävä artikkeli "se". Myöhemmin artikkeli on jäänyt pois kielestämme. "Sen" puute ei taida olla nykysuomen kannalta erityinen vahinko, vaikka "se" joskus vilahtaakin ainakin puhekielessä hieman siten kuin "sitä" olisi käytetty määräävänä artikkelina. Ei kuulostaisi aivan mahdottomalta, jos esimerkiksi sodista käytettäisiin suomen kielessä määräävää artikkelia, mikäli määräävä artikkeli olisi meillä olemassa. Se talvisota, se jatkosota...

 

[tahtookirjoittaa]

Toinen seikka. Vielä Mikael Agricolan suomen kielen kirjoitusasussa oli määräävä artikkeli "se". Myöhemmin artikkeli on jäänyt pois kielestämme. "Sen" puute ei taida olla nykysuomen kannalta erityinen vahinko, vaikka "se" joskus vilahtaakin ainakin puhekielessä hieman siten kuin "sitä" olisi käytetty määräävänä artikkelina. Ei kuulostaisi aivan mahdottomalta, jos esimerkiksi sodista käytettäisiin suomen kielessä määräävää artikkelia, mikäli määräävä artikkeli olisi meillä olemassa. Se talvisota, se jatkosota...

No ilman tuota silloisen ruotsalaisen bättre folkin käyttämästä kielestä suoraan suomeen kopioitua määräävää artikkelia ollaan pärjätty hyvin jo aika monta sataa vuotta. Ja aika typerältä se näyttäisi, vaikka kyllähän sitä kaikkeen tottuu, kuten vaikkapa uuteen rahayksikköön. Mutta eikö tuo edellä mainitsemani ehdotus vuosilukujen käyttämisestä täsmennyksenä kelvannut? Näyttäisi ainakin minun mielestäni jotenkin "fiksummalta" kuin se talvisota, se jatkosota jne.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mutta eikö tuo edellä mainitsemani ehdotus vuosilukujen käyttämisestä täsmennyksenä kelvannut? Näyttäisi ainakin minun mielestäni jotenkin "fiksummalta" kuin se talvisota, se jatkosota jne.

Kunhan turinoin kieli poskesta roikkuen. En ole lähdössä barrikadeille vaatimaan määräävää artikkelia kielioppiin.

Vuosilukujen käyttäminen sotien nimien yhteydessä voisi olla järkevää ainakin joissakin yhteyksissä, jos halutaan välttää sekaannuksia.

Off-topiccia liittyen vuosilukuihin sotien yhteydessä: Neuvostoliitossa muuten käytettiin talvisodasta nimitystä "Neuvostoliiton-Suomen sota 1939-40". Venäjällä tämä ilmaisu pätee koulukirjoissa varmaan tänäkin päivänä. Hurmahenkisissä paraateissa ja muistomerkeissä Venäjällä viitataan yleensä "suureen isänmaalliseen sotaan 1941-44", kun puhutaan toisesta maailmansodasta. Rettelö Suomea vastaan on sivujuonne, lähinnä "rajakahakka", vaikka Mainilan laukaukset tunnustettiin Venäjällä puna-armeijan suorittamaksi manööveriksi vasta 1990-luvulla. Tosin vieläkin epämääräisen suuri joukko venäläisistä kaiketi kuvittelee, että talvisota syttyi "valkosuomalaisen fasistikaartin provokaatioiden seurauksena".

 

[Puscutractori]

Jos aito sekaantumisen vaara todellakin on, niin lisättäköön sitten talvisodankin perään ne vuodet tyyliin "talvisota 1939-40".

Sekaannusten välttämiseksi joskus käytetään myös nimitystä "Suomen talvisota". Jos joku vielä silloinkin sekoittaa kyseisen sodan muihin Suomen talvella käymiin sotiin, asiat ovat aika heikosti.

 

[mjr]

Sekaannusten välttämiseksi joskus käytetään myös nimitystä "Suomen talvisota". Jos joku vielä silloinkin sekoittaa kyseisen sodan muihin Suomen talvella käymiin sotiin, asiat ovat aika heikosti.

Ikimuistoinen on myös suuri pohjan sota vai suuri Pohjan sota? Koulussa myös tuo kolmikymmenvuotinen sota jäi mieleen, iso- ja pikkuviha olivat pliisumpia. Me Etelä-Pohjanmaalla kävimme innokkaina nuijasotaa, mutta huonosti kävi kun te eteläsuomalaiset nössykät menivät ruotsalaisen aatelin kelkkaan ja pohjoispohjalaiset myöhästyivät, tyypillisesti. Minusta on luontevaa käyttää isoa alkukirjainta sotien nimisissä, ne toimivat aika lailla samaan tapaan kuin vaikka maiden nimet. Tutor on hyvä, mutta kummasti vain näkee tuota tuutori-hirvitystä käytettävän. Minusta kielitoimisto tai onko se Kielitoimisto, on pääosin järkevä, mutta joskus siellä lyödään reippaasti yli, jolloin kannattaa kylmästi käyttää omaa harkintaansa. Mites muuten on se suositus Karjalan Kannaksen nimistä, onko vielä fasistista revansismia käyttää vuosisataisia suomalaisia nimiä vuosisataisista suomalaisista paikkakunnista? Edelleen näkee lehdissä kauheasti noita venäläisiä nimiä, Primorsk eikä Koivisto jne.

 

[Jimmy McNulty]

Tällainen pieni pulmallinen kysymys tuli nyt eteen, että mikä näistä versioista on oikein kirjoitettu:

keskellä ei mitään
keskellä-ei-mitään
keskellä ei-mitään

 

[Evil]

Tällainen pieni pulmallinen kysymys tuli nyt eteen, että mikä näistä versioista on oikein kirjoitettu:

keskellä ei mitään
keskellä-ei-mitään
keskellä ei-mitään

Veikkaan viimeistä, ihan korvatuntumalta. Noin minä sen kirjoittaisin.