Kielipoliisit

[Delter]

Valmistamiemme korkkien tiiviys/tiiveys on erinomaisella tasolla.

Tiiviys kuulostaa kyllä omaan korvaani huomattavasti paremmalta. Sen parempaa perustelua en osaa esittää, mutta tiiveys menee mielestäni samaan sarjaan kuin sanat "kivempi" tai "isompi" eli kapulakieleltä haiskahtavat. Ketä on samaa mieltä?

 

[Uleåborgir]

Sanan tiivis taivutus kiinostaisi. Erimerkiksi lauseessa: Valmistamiemme korkkien tiiviys/tiiveys on erinomaisella tasolla.

Eli kumpi on oikein, vai ovatko molemmat?

Suomen kielen "Raamatun" eli Ison suomen kieliopin mukaan:

Seuraavista on molemmat variantit: kiltteys ~ kilttiys, misseys ~ missiys, tiiviys ~ tiiveys, villiys ~ villeys. Tyypeistä i:llinen on käytössä yleisempi, mutta e:llisenkin elävyydestä kertovat esim. seuraavat esiintymät: frendeys (TV), nörtteys (L), energiapiheys (L), bitcheys (L) (< engl. bitch).

 

[Evil]

villiys ~ villeys

Tästä tiedän erään Villen ärähtäneen - hänen nimeään ei villiyteen sotketa!

 

[Vuokralainen]

En väitä olevani kovin hyvä kirjoittaja, mutta kyllä Jatkoajan Jokerit-SaiPa pelin raportin tekijältä on kielioppi pahasti hakusessa.

 

[Tulppu]

Hirvet repivät sarvien kasvettua "karvapeitteen" sarvien yltä verisesti raapien sarvia puihin ja kiveihin. Aika jännä!

 

[Torspo82]

En tiedä meneekö ketjun aiheeseen, mutta täältä saattaisin saada vastauksen itseäni askarruttaneeseen kysymykseen. Tietysti voi olla, että aihetta on jo joskus täällä käsiteltykin, mutta laiskana en jaksanut lähteä ketjua kahlaamaan.

Kysymys on kuitenkin adjektiiveista ja niiden vastakohdista. Esim. kirjahylly voi olla korkea, leveä ja syvä. Mutta jos se ei ole mitään edellä mainituista, on se matala, kapea ja matala. Onko siis syvälle tässä merkityksessä mitään kelvollista vastakohtaa? Olen kyllästynyt käyttämään sanaa 'epäsyvä', jotta kuulija tietäisi tarkoitanko korkeutta vai syvyyttä.

 

[Shardik]

Kuinka siinä nyt näin kävi, eli SaiPan päästötodistukset

Nyt hox siellä toimituksessa. Autoille annetaan päästötodistuksia. Kauden/lukuvuoden jälkeen annetaan päättötodistuksia.

Tai mistä sitä tietää minkälaista tutkivaa journalismia jatkoajan reportteri on SaiPan pukukopissa suorittanut...

 

[DAF]

Nyt hox siellä toimituksessa. Autoille annetaan päästötodistuksia. Kauden/lukuvuoden jälkeen annetaan päättötodistuksia.

Riippuu ikäpolvesta toki tämä. Minulla on sekä peruskoulusta että lukiosta päästötodistus. Päättötodistuksiksi taisivat muuttua kymmenisen vuotta sitten.

 

[Sarme]

Kyse onkin siitä että Suomessa tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. En ole huomannut että olisi tullut jokin virallinen "määräys" tai "suositus" kaksoispisteen käytöstä!

Tällainen tuli aikoinaan kirjoitettua "Suomen nimissä" kansainväliseen merkistörekisteriin:
http://std.dkuug.dk/cultreg/registrations/narrative/fi_FI,_1.0

Tiedot tarkistettiin Kielitoimistossa ennen lähetystä. Käsittääkseni käytännöt eivät ole muuttuneet tuon jälkeen lukuunottamatta merkistöä, joka euron tulon myötä vaihdettiin tähän: SFS-ISO/IEC 8859-15:en.

 

[Urmas Kulkunen]

"Materiaalin ohjaus" vai "materiaalinohjaus". Kumpaakin näkee käytettävän, mutta kumpi on oikein? Vai ovatko molemmat hyväksyttäviä?

 

[Puscutractori]

"Materiaalin ohjaus" vai "materiaalinohjaus". Kumpaakin näkee käytettävän, mutta kumpi on oikein? Vai ovatko molemmat hyväksyttäviä?

Kumpikin on hyväksyttävä. Genetiiviattribuutin kanssa jälkiosa voidaan kirjoittaa yhdessä tai erikseen. Jotkut kuitenkin katsovat, että erikseen kirjoittamista kannattaisi suosia, koska suomessa yhdyssanoja on muutenkin hyvin runsaasti.

 

[Uleåborgir]

"Materiaalin ohjaus" vai "materiaalinohjaus". Kumpaakin näkee käytettävän, mutta kumpi on oikein? Vai ovatko molemmat hyväksyttäviä?

Jos haluat pelata varman päälle, niin kirjoita yhteen. Pyhä auktoriteetti eli kielitoimiston sanakirja nimittäin puhuu materiaalinohjauksesta.

Ja on siinä merkityseroakin. Ajatellaanpa vaikka genetiivimääritteistä voimistelun opettajaa. Tällöinhän kuka tahansa voisi opettaa voimistelua. Esimerkiksi rehtori voi viedä pojat potkimaan palloa hankeen.

Mutta jos puhutaan voimistelunopettajasta, voi tämä opettaja vaikka rötvätä sängyssä ja poltella sikaria 24/7. Silti hän on voimistelunopettaja.

Eli yritän tällä sanoa, että "materiaalinohjaus" on täsmällisempi ja määräisempi rakenne kuin "materiaalin ohjaus".

 

[Hippi Hiiri]

Se kuka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt.

Sanokaa minulle, että tuo on väärä muoto. Ottaa aina pannuun, kun näkee tuon kirjoitustavan.

Mielestäni lauseen pitäisi olla muodossa: "Kuka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

 

[ms.qvist]

Mielestäni lauseen pitäisi olla muodossa: "Kuka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

Jos nyt oikein muistan niin alkujaan lause kuuluu: Se ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

vlad.

 

[smasa]

Jos nyt oikein muistan niin alkujaan lause kuuluu: Se ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

vlad.

Eikös tuo alku taas ole svetisismi, alun se-sanahan on aivan turha. "Det som..."

 

[ms.qvist]

Eikös tuo alku taas ole svetisismi, alun se-sanahan on aivan turha. "Det som..."

Totta, nykyään se-sanaa ei käytetä mutta alkujaan, kuten kirjoitin, muoto oli "se ken leikkiin ryhtyy...". Näin ainakin itse olen lauseen oppinut lapsuudessani 70-luvulla ja tuolloin sitä taidettiin käyttää yleisesti peruskoulussakin kyseisessä muodossa.

vlad.

 

[lightning]

Kumpi on oikein? Mestarien liiga vai Mestareiden liiga?

 

[jiofa]

Heh, sekoitin asian kännipäissäni voitonhuumassa katselemalla aivan vääriä kohtia. Asia taitaa mennä juuri niinkun alla on mainittu.

 

[DAF]

Tässä faktaa pääkallonpaikalta:

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=83
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=84

Tästä voimme kai siis päätellä, että tyyppi Mestarien liiga on analoginen, sillä sen vartalo on typpiä Mestare-*, eli loppu-i:tä ei ole.

Oikeampi muoto olisi siis Mestareiden liiga.

Nyt en ymmärtänyt, miksi lainattiin tuota kohtaa, joka ei oikeastaan liity tähän, sillä puhutaan (r)i-loppuisesta ei-monikosta. Oikea kohta lainata Kotuksen palvelustahan olisi tämä: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91, jossa todetaan mm. seuraavaa:

"Monikon genetiivissä esiintyy päätevarianttien tasavahvaa vaihtelua myös monitavuisissa lyhytpenultimaisissa ri-loppuisissa sanoissa: paperien ~ papereiden, teatterien ~ teattereiden. Sen sijaan partitiivissa vastaavat tyypit ovat lähes yksinomaan tA-päätteisiä: papereita, teattereita. Monikon partitiivissa taas esiintyy päätevarianttien tasavahvaa vaihtelua kriteeri-tyyppisissä ri-loppuisissa sanoissa, joiden penultima on CVV: kriteerejä ~ kriteereitä. Monikon genetiivissä puolestaan ne ovat tyypillisesti en-loppuisia: kriteerien."

Eli molemmat ovat yhtä oikeita, tai ainakin molempia esiintyy tasavahvoina, eikä Kotus anna ohjetta, kumpi olisi oikeampi. Kaksitavuinen "lasi", joka oli aiemmissa linkeissä esimerkkinä noudattaa tarkempaa sääntöä.

 

[tutzba]

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä huomaa, millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä, huomaa, millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä, huomaa millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Mikä ylläolevista on oikea vaihtoehto, vai onko mikään? Ensimmäisen tyrmään heti, se ei vaan voi olla oikein. Kaksi alinta voisivat mielestäni kummatkin olla oikein.

 

[zucchini]

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä huomaa, millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä, huomaa, millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Kun joutuu aloittamaan jonkin asian työstämisen täysin tyhjältä pöydältä, huomaa millainen potentiaali itsessä oikeasti onkaan.

Mikä ylläolevista on oikea vaihtoehto, vai onko mikään? Ensimmäisen tyrmään heti, se ei vaan voi olla oikein. Kaksi alinta voisivat mielestäni kummatkin olla oikein.

Oikein on tuo keskimmäinen. Alimmassa on se virhe, että millainen aloittaa sivulauseen, joten sitä pitää edeltää pilkku. Tuossa on siis kolme lausetta, joten pitää olla kaksi pilkkua, koska ei ole kyse rinnasteisista lauseista.

 

[Evil]

Itsessä-sanan vuoksi jokainen on, jos ei suoranaisesti väärin, niin ainakin huonoa suomea.

 

[tutzba]

Oikein on tuo keskimmäinen.

Näin vähän ajattelinkin, kiitoksia. Päätin nyt siis uskoa tätä vastausta, koska alunperin oli vain kaksi vaihtoehtoa, kolmas - eli tuo alin - tuli muun ketjun kautta.

Itsessä-sanan vuoksi jokainen on, jos ei suoranaisesti väärin, niin ainakin huonoa suomea.

Muutettu muotoon itsessään, vanha muoto jäi vahingossa esimerkkeihin.

 

[Evil]

Ei se muoto, vaan itse itse. Se ei ole synonyymi minälle. Joissain lauseyhteyksissä itse-sanan käyttö on perusteltua (Pekka osti jäätelön, itse valitsin pirtelön), mutta esimerkiksi lauseen ja kappaleen aloittaminen "Itseni mielestä..." saa minut raivon valtaan joka kerta.

Tuossa esimerkkilauseessa muuten kirjoittaisin että "millainen potentiaali ihmisessä..."

 

[tutzba]

Ei se muoto, vaan itse itse. -- "Itseni mielestä..." saa minut raivon valtaan joka kerta.

Tämä ei ole vittuilua, mutta minkä sanan valitsisit itse kyseiseen lauseeseen? Mikään yleismaailmallinen kaikissa ei mielestäni toimi.

Edit: vastaus olikin jo tullut.