Kielimiehiä, eli tongue mans?

[Shardik]

Mites tämä käännetään suomeksi?

My wingtip passing over.

Koko setti menee näin: The stars will wheel forth from their daytime hiding places; and one of those lights, slightly brighter than the rest, will be my wingtip passing over.

Tämä siis elokuvasta "Up in the Air".

"Tähdet tulevat esiin päiväsaikaisesta piilopaikastaan; ja yksi niistä valoista, hieman muita kirkkaampi, on minun siiven kärkeni ylittämässä (mitä? taivaankantta, kaupunkia, jotain muuta, riippuu kontekstista).

 

[Amerikanihme]

Mites tämä käännetään suomeksi?

My wingtip passing over.

Koko setti menee näin: The stars will wheel forth from their daytime hiding places; and one of those lights, slightly brighter than the rest, will be my wingtip passing over.

Tämä siis elokuvasta "Up in the Air".

Joo, näyttäisi olevan tällainen filosofinen jännä lausahdus elokuvan lopussa, eli tyyppi on lennolle lähdössä ja ajattelee että useimmat ihmiset alhaalla nukkuvat, mutta jos joku sattuu katsomaan ulos ja ylös, niin hän näkisi tähtien joukossa tämän liikkuvan lentokoneen, jossa hän siis tulee olemaan, siiven kärjessä olevan valon.

No noin itse ymmärsin, elokuvaa näkemättä.

 

[Mr.Fox]

Lyhyt kysymys ranskan kieliopista: kuinka ranskassa muodostetaan genetiivi?

Tuli vain mieleeni Monacon F1-kisaa katsellessani. Le Casino de Monte Carlo näytti olevan yksi sponsoreista. Kääntynee ihan suoraan Monte Carlon Casino. Kuukauden päästä alkaa jalkapallon MM-kisat eli World Cup eli Coupe du Monde. Ymmärtäisin tuon suomeksi Maailman Cup. Meneekö vielä Die Hard -leffasta tuttu rekkastoppi Nord des Lignes samaan kategoriaan? Eikös tuo tarkoita sanatarkasti käännettynä Rajan pohjoispuolella? Tour de France on vielä yksinkertainen. Ranskan kierros (tai ympäriajo) on siis kyseessä.

Miten sitten kirjainhirviö LHJMQ tai tutummin (?) QMJHL?

Ligue de Hockey Junior Majeur du Québec eli Quebec Major Junior Hockey League

Miten nuo de ja du määräytyvät? Entä milloin käytetään muotoa des vai onko se edes mikään genetiivimuoto?

 

[Sistis]

Miten nuo de ja du määräytyvät? Entä milloin käytetään muotoa des vai onko se edes mikään genetiivimuoto?

Ranskaa en ole lukenut kuin kolme tuntia, mutta muistelisin ja veikkaisin, että de ja du määräytyvät omistaja-sanan suvun mukaan. Olisikohan ollut niin, että ranskalaisilla on käytössä kolme sanasukua - kuten esim. saksalaisillakin, eli tuo des saattaisi olla yhden suku näistä.

Espanjan kielessähän de tulee molempien sukujen (maskuliini ja feminiini) kanssa samoin, mutta silloin kun sanaa seuraa määräinen muoto (el XXX tai la YYY), maskuliinin de + el lyhenee muotoon del. Sen sijaan de + la kirjoitetaan ihan de la. Aloin pohtia, että voisiko tuo ranskan des olla muodostettu samalla logiikalla, kuin espanjan del?

 

[TeeVee]

Miten nuo de ja du määräytyvät? Entä milloin käytetään muotoa des vai onko se edes mikään genetiivimuoto?

Nuo menevät sanojen sukujen mukaan.

De = maskuliinimuoto
Du = de+le = feminiinimuoto
Des = monikko

 

[Mr.Fox]

Nuo menevät sanojen sukujen mukaan.

De = maskuliinimuoto
Du = de+le = feminiinimuoto
Des = monikko

Kiitos! Tämä selvensi asiaa eli tuo sana määräytyy omistajasanan suvun mukaan. Vielä jäi vähän epäselvää:

Tour de France = Ranskan kierros
Ville de Québec = Quebecin kaupunki
Front de Libération du Québec = Quebecin (provinssin) vapautusjärjestö

Maiden ja kaupunkien nimet ovat ilmeisesti maskuliineja, kun taas vastaavasti Quebecin provinssi on (myös se LHJMQ) feminiini.

 

[verikuut]

Maiden ja kaupunkien nimet ovat ilmeisesti maskuliineja, kun taas vastaavasti Quebecin provinssi on (myös se LHJMQ) feminiini.

Minulle opetettiin koulussa näin: Feminiinin tunnistaa e-päätteestä, kuten useimpien maiden nimissä (France, Suède - poikkeuksina mm. Ruanda ja les-États-Unis) on.

Se on muuten oikeasti le Tour de France. Tuossa 'tour' on maskuliini, mutta tarkoitettaessa tornia/tornitaloa, sana on feminiini.

 

[Serge]

En ole opiskellut, mutta muita kieliä YLE:n sivuilta kahlanneena voisin suositella heidän verkkokurssisivuaan. Ja pikaisella kelaamisella löysin sieltä myös arabian alkeiskurssin:

http://www.yle.fi/java/korttikanta2/programs/cardbase2/card.nvl?key=295.1.1

Arabia ei ole ajankohtainen, mutta kiitos tuosta linkistä! En tiennytkään moisesta sivustosta. Olen lähdössä jonkin ajan kuluttua Italiaan, joten bongasin tuolta myös vastaavan sivun Italiankielestä. Eikun opettelemaan perusasioista. :)

 

[DAF]

Nuo menevät sanojen sukujen mukaan.

De = maskuliinimuoto
Du = de+le = feminiinimuoto
Des = monikko

Le ei ole feminiini vaan la, le on nimenomaan maskuliini. Du on partitiivimuoto maskuliinista, feminiinin vastaava olisi de la. Des on partitiivin monikko/epämääräistä määrää ilmaiseva, les on määräinen. De-muotoa käytetään mm. adjektiivien kanssa, esim. paljon ihmisiä "beaucoup de monde".

 

[Krupieeri]

De-muotoa käytetään mm. adjektiivien kanssa, esim. paljon ihmisiä "beaucoup de monde".

Paljon-sana ei ole adjektiivi vaan adverbi. Adverbithan ovat niitä sanoja, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, tapaa, paikkaa tai määrää. Taipuvat kyllä suomessa yleensä, kuten adjektiivit (paljon - enemmän jne). Ranskaa osaamattomana heitin Googleen pienen haun ja löysin french.about.com:in. Siellä todetaan mm:

After adverbs of quantity, use de instead of the partitive article.

Il y a beaucoup de thé.
There is a lot of tea.

J'ai moins de glace que Thierry.
I have less ice cream than Thierry.

Sivulta löytyy myös kattava kattava paketti de-artikkelin käytöstä.

 

[TeeVee]

Le ei ole feminiini vaan la, le on nimenomaan maskuliini.

Näin onkin, tosiaan.

 

[scholl]

Lyhyt kysymys ranskan kieliopista: kuinka ranskassa muodostetaan genetiivi?

Preposition de avulla. Mainitsemasi du (de+le) ja des (de+les) johtuvat siitä, että prepositiot ja artikkelit sulautuvat yhteen.

Myöhemmin mainittu beaucoup de ei puolestaan viittaa genetiiviin, vaan samoja prepositioita käytetään kielessä moniin tarkoituksiin.

 

[Kirjoittelija]

Preposition de avulla. Mainitsemasi du (de+le) ja des (de+les) johtuvat siitä, että prepositiot ja artikkelit sulautuvat yhteen.

Ja sitten taas feminiinistä genetiiviä muodostettaessa ei sulautumista artikkeliin "la" tapahdu, kuten kertoo esimerkki "crème de la crème", joka on suomeksi osapuilleen sama kuin "Immosen Jakke".

 

[Morrison]

Tuossa äsken bongasin netistä sivuston, jostaa voi kuunnella miten haluttu sana äännetään. Sivuston nimi on Forvo.com ja linkki on tässä. Nopealla tutustumisella aika pätevä sivusto ainakin itselleni. Arabian opinnot alkaa olla siinä vaiheessa että pitäisi puhumista ja sanavarastoa lisätä. Uskoisin että myös ranskan opettelijoille kyseisestä sivustosta voisi olla apua. Joskus aikoinaan ranskaa lukeneena lausuminen oli se vaikein asia. Etenkin jos halusi lausua oikein eikä suomalaisittain.

 

[Kaukosäädin]

Kaverin kanssa on taisto käynnissä erään elokuvan ja sen jatko-osan nimestä. Minä väitän, että on syntiä ja vääryyttä nimetä elokuvan kakkosversio nimellä Transporter 2 jos ykkösversio on ollut The Transporter. Tuo numero kaksi viittaa ainoastaan siis elokuvan versioon, ei "Transporttereiden" lukumäärään. Järjellä ajateltuna tuon pitäisi olla "The Transporter 2".

Enhän minäkään voi nimetä elokuvaa nimellä "Jääkarhu" ja sen jälkeen nimetä jatko-osaa "Musta Jääkarhu 2". Tai voin mutta se on perseestä.

Vai onko englannin kielen taitoni ruosteessa?

 

[Amerikanihme]

Kaverin kanssa on taisto käynnissä erään elokuvan ja sen jatko-osan nimestä. Minä väitän, että on syntiä ja vääryyttä nimetä elokuvan kakkosversio nimellä Transporter 2 jos ykkösversio on ollut The Transporter. Tuo numero kaksi viittaa ainoastaan siis elokuvan versioon, ei "Transporttereiden" lukumäärään. Järjellä ajateltuna tuon pitäisi olla "The Transporter 2".

Enhän minäkään voi nimetä elokuvaa nimellä "Jääkarhu" ja sen jälkeen nimetä jatko-osaa "Musta Jääkarhu 2". Tai voin mutta se on perseestä.

Vai onko englannin kielen taitoni ruosteessa?

No eikös se näin mennyt Iso-Arskan Terminaattori-elokuvien kanssakin? Ekan elokuvan nimi oli "The Terminator" ja sitten seuraava "Terminator 2" ja sitä seuraava "Terminator 3" jne. En tiedä kielen säännöistä mutta noin se vaan näyttäisi menevän. Tai no, jos sanoisi "The Terminator 2" niin kyseessä olisi kai ihan eri otus kuin "The Terminator". Mutta jos sanoo vaan että "Terminator 2" niin se kakkonen tarkoittaa vaan jatko-osaa Terminatorille, ei sitä, että on luotu joku ihan uusi otus "Terminator 2".

 

[Murmeli]

Veikkaan, että tässä on kyse siitä, että ensimmäisessä elokuvassa the -etuliite on käytössä, koska esim. The Terminator -elokuvassa se nimi viittaa siihen tiettyyn subjektiin (tms) elokuvassa. The -etuliitettä käytetään, kun on kyseessä joku tietty asia kyseessä.

Jatkoelokuvissa se alkuperäisen nimi (esim. Terminator, ilman artikkelia) viittaa elokuvaan eikä elokuvan hahmoon.

Tai sitten mä vaan puhelen lämpimikseni. Who knows.

Edit: Ja jos tarkemmin lukee Amerikanihmeen viestin (tai edes loppuun asti) niin samaahan sielläkin arveltiin..

 

[Vesku]

suomi, englanti, saksa, ruotsi, ranska ja venäjä.

Venäjässä on eniten tekemistä. Nuo muut ovat ihan hyvin hallussa.

Kaikenlaista sitä on tullut luultua 9 vuotta sitten, jos nyt oikein muistan. Koulunpenkillä ei opi puhumaan vieraita kieliä.

Englantini oli jo silloin sujuvahkoa, mutta sitä ja viimeksi 6,5 v sitten A1-kielenä opiskelemaani saksaa ajattelin lähteä ulkomaille petraamaan.

Ruotsini puheentuottaminen ei ole yhtä monipuolinen kuin englantini, mutta ulkomaankeikat ovat auttaneet helkkaristi. Ei tartte englantiin vaihtaa koskaan.

Sitten tuon syksyn 2001 jälkeen olen opiskellut myös espanjaa.

Tavoite olis, että kun seuraavaksi 9 vuoden päästä tulen tähän ketjuun, voin sanoa, että mulla on ainakin kolme sujuvaa vierasta kieltä.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Google ja kaverit pettivät, joten saksankielentaitoisia tarvitaan kääntämään Faith No More - Das Schutzenfest suomeksi. Laulun nimi lienee jokin ampumisjuhla tms, mutta siihen oma osaamiseni kielen osalta jäikin.

Kiitän jo etukäteen.

 

[palle fontän]

Kiitän jo etukäteen.

Kyllä google on ystäväsi.

http://old.fnm.com/lyrics/stmlt_lyrics.html#das2

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Kyllä google on ystäväsi.

http://old.fnm.com/lyrics/stmlt_lyrics.html#das2

Nämä on nähty jo, joten toivoin oikeasti saksankieltä taitavia paikalle. Kysymysmerkit siellä seassa ovat edelleen liikaa.

 

[palle fontän]

Nämä on nähty jo, joten toivoin oikeasti saksankieltä taitavia paikalle. Kysymysmerkit siellä seassa ovat edelleen liikaa.

Pahoitteluni epäkurantista materiaalista.

 

[Seymon]

Englannin oppikirjassa (siis ala-asteen oppikirjassa) opetetaan, että "Jill has got a dog". Se suomennetaan, että Jillillä on koira. Mikä helvetin has got? Itse olen englantia duuninkin puolesta käyttänyt jonkin verran enkä ole koskaan kuullut kenenkään käyttävän tuota has got -potaskaa. Eikö olisi oikein sanoa "Jill has a dog"? Ymmärrän kyllä perfektin has gotten, johon tuo ei viitanne.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Englannin oppikirjassa (siis ala-asteen oppikirjassa) opetetaan, että "Jill has got a dog". Se suomennetaan, että Jillillä on koira. Mikä helvetin has got? Itse olen englantia duuninkin puolesta käyttänyt jonkin verran enkä ole koskaan kuullut kenenkään käyttävän tuota has got -potaskaa. Eikö olisi oikein sanoa "Jill has a dog"?

On oikein. Sama "has got" minulle opetettiin 31 vuotta sitten, kun ryhdyin käsiksi englannin alkeisiin. Samalla tähdennettiin, ettei "got" ole tuossa pakollinen vaan sen voi jättää pois. Nähtävästi tuo opetettiin siksi, ettei mahdollisesti vastan tuleva "got" sitten ihmetyttäisi penskoja. Kyllähän "got" on käytössä nykyäänkin, ja siihen törmää vähän väliä jos englantia käyttää paljon. Puhuttaessa "got" kaiketi esiintyy tavallisimmin muodossa "I've got an apple", she's got a banana" jne.

 

[Yläpesä]

enkä ole koskaan kuullut kenenkään käyttävän tuota has got -potaskaa.

Aerosmith opettaa. Puhekieli ja kirjakieli on erikseen monissa kulttuureissa.