Olen pistänyt merkille sen viime aikoina että olen alkanut viihtymään tuolla työkokeilussa vain yhä paremmin. Ja jaksankin enemmän sekä en ole niin väsynyt työpäivän jälkeenkään kuin työkokeilun alussa olin.
Sanoisin isoksi syyksi kaikelle rutiinin muodostumisen. Hommiin on tullut jo rutiinia, eikä ole läheskään enää niin epävarma kuin ennen. Kun suurimmaksi osaksi ne on samoja hommia päivästä toiseen niin on jo huomannut että piru vie, minähän osaan niin sitten on helpompi tehdä töitä. Ei tarvitse enää niin paljoa jännittää miten hommat sujuvat.
Työpaikka on minulle jo tuttu samoin työkaverit. Hommat ovat jo tuttuja, niin sanoisin tämän olevan syy sille miksi viihdyn työkokeilussa nyt vain entistä paremmin. Alussa se oli vähän sellaista hermoilua ja jännittämistäkin, mutta enää ei tarvitse niin paljoa ainakaan "puristaa mailaa". Vaan on tosiaan huomannut että osaa tuon ja tuon homman jo niin on tullut lisää itseluottamustakin.
Samoin siitä työssä käynnistä on tullut minulle jo vähän kuin rutiini ja on tottunut siihen rytmiin jo niin sekin varmaan vähentää sitä väsymyksen tunnetta työpäivän jälkeen. Ja hyvähän se on että ajattelen näistä asioista näin ja tältä näkökannalta. Ikävämpää olisi jos olisin jo leipääntynyt työhöni. Ehkä siihen porkkanoiden ja sipuleiden kuorimiseen olen vähän leipääntynytkin, muut on ihan mielekkäitä tehtäviä.
Sanoisin isoksi syyksi kaikelle rutiinin muodostumisen. Hommiin on tullut jo rutiinia, eikä ole läheskään enää niin epävarma kuin ennen. Kun suurimmaksi osaksi ne on samoja hommia päivästä toiseen niin on jo huomannut että piru vie, minähän osaan niin sitten on helpompi tehdä töitä. Ei tarvitse enää niin paljoa jännittää miten hommat sujuvat.
Työpaikka on minulle jo tuttu samoin työkaverit. Hommat ovat jo tuttuja, niin sanoisin tämän olevan syy sille miksi viihdyn työkokeilussa nyt vain entistä paremmin. Alussa se oli vähän sellaista hermoilua ja jännittämistäkin, mutta enää ei tarvitse niin paljoa ainakaan "puristaa mailaa". Vaan on tosiaan huomannut että osaa tuon ja tuon homman jo niin on tullut lisää itseluottamustakin.
Samoin siitä työssä käynnistä on tullut minulle jo vähän kuin rutiini ja on tottunut siihen rytmiin jo niin sekin varmaan vähentää sitä väsymyksen tunnetta työpäivän jälkeen. Ja hyvähän se on että ajattelen näistä asioista näin ja tältä näkökannalta. Ikävämpää olisi jos olisin jo leipääntynyt työhöni. Ehkä siihen porkkanoiden ja sipuleiden kuorimiseen olen vähän leipääntynytkin, muut on ihan mielekkäitä tehtäviä.
