Tuo on aika hassua kun on kuullut itseään kuvailluksi toisten toimesta sekä ujoksi ja hiljaiseksi ihmiseksi että myös sitten tänäänkin just viimeksi sanavalmiiksi ihmiseksi. Eri ihmiset kuvailleet minua mutta mielestäni on erikoista kun minua on kuvailtu kahdella näin toistensa vastakkaisella termillä.
Voiko ihminen olla oikeasti sekä ujo persoona että myös sanavalmis ja aika suulaskin tapaus? Olen kyllä itsekin pannut merkille että minusta löytyy kahta eri puolta, riippuen vähän tilanteesta ja vastakkaisesta ihmisestäkin.
On ollut hetkiä kun olen ollut hiljainen, ujo. Sitä on aika ujo muun muassa vähän vieraampien ihmisten seurassa. Mutta sitten kun juttukumppanikin on itsekin suulaampi ja tutumpi niin tarinaa alkaa tulemaan minultakin enemmän.
Tänään minua juuri tosiaan kuvailtiin sanavalmiiksi ihmiseksi. Hoidin hommani kuulemma hienosti siellä messuteltalla ja kun olen niin sanavalmis ihminen niin hommat sujui niin sulavasti. Pistin kyllä itsekin merkille taas siellä teltalla kuinka sujuvasti ne puhehommat lopulta sujuivatkiin, ja kuinka paljon tykkäsin niistä hommista. Sekä miten helposti se puhuminen minultakin kävi sitten kuitenkin ihmisille. Yllätän sitten kuitenkin itseni lopulta aina tällaisissa hommissa, miten paljon vastaavista hommista pidän ja kuinka sujuvasti se puhuminen käy.
Onhan se toisaalta hyvä että osaa puhua ja ei vierasta tai pelkää ihmisiä. Vaikka kyllä tänne maapallolle ujojakin persoonia mahtuu hyvin.
Olen minäkin ainakin ennen ollut ujo ja hiljainen persoona ja olen sitä yhä välillä ja jossain tilanteissa. On minua tosiaan kuvattu myös ujoksi ihmiseksi eikä siitä ole pitkääkään aikaa. Vaikka toiset kuvailee sitten taas sanavalmiiksi. Hassua kuulla itsestään päinvastaisia kuvailuja ja kun molemmat on varmaan ihan perusteltavissa.
Voiko ihminen olla oikeasti sekä ujo persoona että myös sanavalmis ja aika suulaskin tapaus? Olen kyllä itsekin pannut merkille että minusta löytyy kahta eri puolta, riippuen vähän tilanteesta ja vastakkaisesta ihmisestäkin.
On ollut hetkiä kun olen ollut hiljainen, ujo. Sitä on aika ujo muun muassa vähän vieraampien ihmisten seurassa. Mutta sitten kun juttukumppanikin on itsekin suulaampi ja tutumpi niin tarinaa alkaa tulemaan minultakin enemmän.
Tänään minua juuri tosiaan kuvailtiin sanavalmiiksi ihmiseksi. Hoidin hommani kuulemma hienosti siellä messuteltalla ja kun olen niin sanavalmis ihminen niin hommat sujui niin sulavasti. Pistin kyllä itsekin merkille taas siellä teltalla kuinka sujuvasti ne puhehommat lopulta sujuivatkiin, ja kuinka paljon tykkäsin niistä hommista. Sekä miten helposti se puhuminen minultakin kävi sitten kuitenkin ihmisille. Yllätän sitten kuitenkin itseni lopulta aina tällaisissa hommissa, miten paljon vastaavista hommista pidän ja kuinka sujuvasti se puhuminen käy.
Onhan se toisaalta hyvä että osaa puhua ja ei vierasta tai pelkää ihmisiä. Vaikka kyllä tänne maapallolle ujojakin persoonia mahtuu hyvin.
Olen minäkin ainakin ennen ollut ujo ja hiljainen persoona ja olen sitä yhä välillä ja jossain tilanteissa. On minua tosiaan kuvattu myös ujoksi ihmiseksi eikä siitä ole pitkääkään aikaa. Vaikka toiset kuvailee sitten taas sanavalmiiksi. Hassua kuulla itsestään päinvastaisia kuvailuja ja kun molemmat on varmaan ihan perusteltavissa.
/img-s3.ilcdn.fi/4101b20eaf5ecffd2534c837352e66eaa31e64628303d13cf84e575e13c3df27.jpg)
